Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

IDÄN PIKAJUNAN ARVOITUS, selvitin sen....


.......vajaassa kahdeksassa vuodessa, mutta en usko, että se on ratkaistu vieläkään!



Punaiset buutsit ja niihin käypä väri pääkarvoissakin, vaan se vakaumus on  kylläkin aina ollut vähän vastakkainen! Ei nyt ihan niinkään, olihan siinäkin omat hauskuudet joskin kyllä häivähdys purppuraa  on hyvä olla edelleenkin mielessä ja muistissa! Siis lähdin oikein asumaan ja duunariksi silloiseen NL-n, suureen ja mahtavaan. Juna vei Helsingin asemalta läpi rautaisen esiripun  Suomen asemalle silloiseen Lenskiin. En muuten ole varma, että onko se pääteaseman nimi edelleenkin sama!? Vaihtoivat niitä kaikkia nimiä heti tämän viimeisen  kumouksen jälkeen!
Turistina olin kyllä käynyt jo ennen vuotta 1984 aika monta kertaa, eka kerran 1968! Sinne kuin pääsi  silloin halvalla ja pysty ne muutamat päivät tosi herroiksi elää. 


Sisko saattoi junalle!
 Olin jo asunut tätäkin ennen ulkomailla joten tämäkin reissu alkoi totutuilla rutiinilla. Mukava sillä kun oli naapurivaltio, vaikkakin se rautaesirippu oli silloin monellekin varsinainen ylipääsemätön  este. 
Pystyin tätä väliä helposti reisaamaan seuraavien kahdeksan vuoden aikoina. Milloin milläkin vehkeillä!
Viihdyin siellä, vaikkakin omat juttunsa oli, mutta kun asennetta löytyy niin pärjää missä vain.


Kotikatuni lähin silta on taustalla ja tämä iso moniosainen talo taustalla on se tunnettu ja pelätty kolmen kirjaimen rakennukset. Aika usein sen ohitin ja ne isot korkeat pääovet, vahvoine saranoineen ja lukkotekeleineen  kiinnitti huomion! Tarkoin vartioitu talo oli se niin kuin oma työpaikkanikin ja kotini.

Tämä tuli mieleeni kun puhuin pitkän puhelun silloisen työkamuni kanssa toissa päivänä!
Hän soittelee aina silloin tällöin. Minä en juurikaan pidä yhteyksiä entisiin työkavereihini, mutta mukava kyllä on menneitä muistella, kun kohilleen osutaan
Olimme paljon töissä ja sen ulkopuolellakin porukoissa  niiden muutamien vuosien aikana. Hän tuli muistaakseni neljä vuotta minun jälkeen. Tunsin tavat ja tottumukset joten helpotti hänen sopeutumista. Ulkonaisesti kun katsoi niin oli kuin turvamieheni, iso roteva ja varsin tasaisen sopiva siihen hommaan. Joten hyöty oli kummallakin erinomainen, töissä ja sen ulkopuolella!


Kauniin pienen palatsin sisääntulo aula tuli varsin tutuksi, kerran olen siellä käynyt lähtöni jälkeen. Suunittelimme sinne vielä joskus käyntiä ja kurkistusta onko paikka entisellään.......;)
Palatsi oli kuulunut  tunnetulle Romanovien  ruhtinas suvulle. Marmoriportaat kun osaisivat kertoa niin saisi lisää tietoa entistä ja nykyisistä rappujen rampaajista.

Kuvat kuvasin vanhoista otoksista, skannaria kun en ole vielä tarpeellisena pitänyt. Toimiihan se näinkin ja näitä kuvia on mielenkiintoista käsitellä ja esitellä!





14 kommenttia:

  1. Olisi mielenkiintoista lukea noita muisteluita enemmänkin. Asennetta on varmasti tarvinnut...
    Muuten minullakin oli punaiset bootsit ja hiukset samoihin aikoihin. 80-luvulla kävinkin tuolla monta kertaa... Voi niitä matkamuistoja, kaikki hyviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne saapaat olin ostanut Kreikasta ja olivat punaista mokkaa. Muistan että oli mulla toisetkin nahkaset punaiset puutsit!
      Olisinkohan kummatkin muuten siellä sitten myynyt! Sen muistan että valkoset kengät oli siellä silloin kovassa huudossa! Kadulla moni yritti niitä ostaa...höh, mites siinä sitten olisin jatkanut matkaani..;/...huopikkaissa!?
      Päätin, että heti kun nivelet on uusittu polvissa niin sitten rajan yli itään. Sinne on kyllä turha mennä nilkuttamaan, harmittais vain koko reissu....;)

      Poista
  2. Varmaan on ollut yksi mielenkiintoinen vaihe elämässäsi tuo pesti naapurissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Olihan se totta ihan varmasti! Erinlaisempi kuin aikaisemmat ulkomaan komennukset. Satuin viellä siihen aikaan kun tämä viimeinen muutos tehtiin siellä, radikaali yritys mutta ei ole vielläkään oikein tulosta tuottanut....;)

      Poista
  3. On noissa muisteloissa oma hieno hohtonsa, Maikku!;))))
    Lisääkin voisit muistella, jos sopii..;DD

    Mukavaa uuden viikon alkua, sinulle!<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistelen kyllä lisääkin, tulee vähän suppeita juttuja kun pitää edelleekin olla tarkka mitä tänne esille laittaa. Herkkujutut saisin jos kirjoittaisin tosissaan kaikesta mitä tiedän....vaan kun en halua vielläkään paskoa entisten työnantajien pihoihin. Revitellä semmosilla asioilla joka jokainen vähänkin itseensä kunnioittava ihminen ei tekisi.

      Omasta elämästä kyllä löytyy paljon mielenkiintoisia asioita! Enkä ole koskaan niin herkkä ollut, etten niitä rääpisi, päinvastoin....tykkään iloisista ihmisistä ympärilläni, vaikka ne minulle nauraisikin Vähän kyllä ärsyttäisin niitä totisempia hymähtelijöitäkin.....heh...;D

      Poista
  4. Ihmettelinkin jo, että miten sinä nuo kuvat tuohon sait kun ei sinulle skanneria ole - arvelin jo, että salaa olet ostanut ja opetellu.
    Tuon minun viininpunainen huopahattuni on vielä tallella.... jos vaikka joskus käyttäisin. Taisin tulla luoksesi kyläilemäänkin tuo hattu päässä... vai väistänkö muurin taas?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olis vähän liikoo opeteltavaa jo siihen skanneri hommeleihin alkaisin....ikkunatkin pitäs sitä ennen pesassa loppuun....työvälineetkin taitaa kohta ruostua...onnekseni ne ovat muovisia...;D

      Hatut oli sitä kasariaikaa (1984-)nyt vain töröpipot päässä yön ja päivän kaa! Kävit siellä useimman kerran ja ainakin yhessä kuvassa sulla on musta vilttihattu päässä! Sitä en muista oliko siinä hatussa viiva.....;))

      Poista
  5. Tässä on sellaista historian siipien havinaa, kun Neuvostoliittokin on menneen talven lumia. Mun on vaikea kuvitella sulle punaiset hiukset! Nykyinen värisi sopii Sinulle niin hyvin. Kivoja muisteluja. Lisää, please!

    VastaaPoista
  6. Sitähän se on, menneen talven lumia! Muuten vielläkin on niitä jotka sitä halajaa siis NL aikoja, huomaa kun kunnallisvaalit on tulollaan...;D
    Siihen aikoihin viellä värjätiin hiuksia ja permanentti päälle, sitten alkoi se moniväritys aika! Mullahan oli melko tumma tukka, vanhemmat mustatukkasia, isä kylläkin kalju! Sit ku aloin harmaantua ni heti lopetin värjäyksen, päätin tyylikkäästi vanheta, edes pääkarvojen osalta. Vaikka muuten se tuppaa unohtua....hih...;)

    VastaaPoista
  7. Kahdeksan vuotta, kyllähän siinä ajassa ehtii hyvinkin jo arvoituksen selvittää :) Arvokkaan näköinen on portaikko kuvassa. Kiva näitä muisteluja on lukea ja kuvia tutkailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anja! Kuvathan kertoo ne tuhat sanaa joita ei kirjoita.
      Ihan koko portaikko ei näy kuvassa, mutta varsin arvokkaan näköinen se oli. Nämä sisäkuvat kun ovat heikkoja ja vähän viellä hämäsinkin niitä.....;)

      Poista
  8. Aika kivoja muistoja sinulla, toki niitä siinä ajassa syntyykin jo. Hienosti olet kuvia käsitellyt, saanut niihin hohtoa - vaikka varmaan niissä sitä jo oli ennestäänkin, vrt punaiset bootsit ja tukka!
    Sen idän pikajunan toinen päätepysäkki on kuulemani mukaan Istanbulin vanha rautatieasema. Joskus olis kiva matkustaa koko reitti junalla. Minnekähän asti se toinen pääteasema sitten veisikään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistoja olisi kyllä pitänyt tulla enemänkin, mutta se työ kun vei sen suurimman osan ajasta. Otti vähän liian suuren osan siitä vapaa-ajasta....sitten kun sai muutamankin vapaapäivän, niin välittömästi maasta ja työpaikalta pois....;D
      Mua kyllä kiehtoisi se oikea idän pikjunan arvoitus sinne Istanbuliin!? Tyyris matka, kerran sitä esiteltiin jossain matkajutuissa. Vaan jos alettas säästää sitä varten....;)

      Poista