NE 11 KYSYMYSTÄ, OTA HAASTE !

Nenusen kanssa olen muuten kaikista kauemmin blogissani ajatuksia vaihdellut, hän omistaa "Matalalentoa sanojen voimin" mukaansa tempaavat kirjoitukset! En malttanut ohittaa tätä yhdentoista kysymyksen  juttua ja siirtää ne  omaan blogiini, joten annan siis tulla!

1.

Oletko päälle vai alle 40v ?

     - Päälle.....olen varttia vajaa kaheksaakymmentä !

2.

Kun vertaat aikaa ennen ja nyt, kumpi voittaa!

- Nykyisin sanon aina, että elän elämäni parasta aikaa!

 Kun tarkkaan ajattelen niin olen tämän todennut jo viimeiset viisikymmentä vuotta, koska olen mestari sopeutumaan kaikkeen mitä minulle annettu!
Lapsuus ja kasvunaika oli sitä huoletonta hyvää aikaa. 
Voikukkaseppele päässä, uudet keltaiset nylon lettinauhat, tuohisormus sormessa ja yritin etsiä pajupillistäni sointuja. Odottelin mummon kutsua......tytöt tulkaahan jo syömään niitä lettuja .....;)

3.

Markka vai euro?

- Nimellä ei väliä, pääasia että fyrkkaa löytyy aina sen verran taskun pohjalta, että pystyn jokapäiväisen leipäni ostamaan!

4.

Onko sinulla monta rautaa yhtäaikaa tulessa?

- Periaateessa ei, koska hoidan asiani ja työni tärkeysjärjestyksessä. Enkä ole koskaan hamunnut liikoja hommia itselleni, alasin on kyllä aina kuumana jotta palkeet vain kätösiin ja sitten takomaan kun aika on !

5. 

Kun teet jonkun tehtävän, teetkö sen "niin maan perusteellisen hyvin"?

- En missään nimessä, siihen ei taitoni kylläkään piisaa, enkä sen tapaisia ajatuksia edes tulisikaan mieleeni, tarpeeksi hyvin kylläkin hoidan ne ?

6.

Käsi sydämelle! Kadehditko mitään?

- Käsi on sydämellä ja toinen Raamatulla, en kadehdi! 

Tämä sana kuuluu muutamaan muuhunkin sanaan joita olen aina vierastanut matkani aikana.

Kadehtiminen saa kaunaa aikaa ja syöpyy pahanpäiväsesti, tulee ympäristö haittoja ....

Kadetahan voi olla myös kahdelaista, sen lievemmän jotenkin eri tilanteissa voin hyväksyä....;)

7.

Onko sinua koskaan purtu?

- Siinä hyvässä, lempeässä ja varsin äkkinäisessä mielentilassa, kyllä on aikoinaan ja jälkiäkin on jäänyt.....;D

8.

Kuuluuko tapoihisi lukea iltarukous nukkumaan mennessä?

- Joskus, koska saatan sen homman hoitaa myös päivisin ! Luultavasti rukoilen  useimmin kuin moni ns.tapa kristitty, aika, aihe ja paikka löytyy aina!

9.

Aamulla ylösnoustessa onko sänkysi vieressä  Ainot/ Reinot, jotkut muut vai läpsyttääkö varpaat lattiaan?

-Ainot ja villasukatkin, vaihtelee mieltymyksen mukaan. Nyt on jo kesäaika ja hilppasen paljain jaloin.


10.
Mitä sana  "tahdon" sinulle merkitsee?


- Erittäin paljon, siksipä en ole sitä turhaan lausunut. Koska tunnen itseni niin hyvin, päätin että papin edessä ja pyhässä paikassa en valehtele. Hilkulla on ollut pari kertaa....!?
Ne jotka ovat myöhäsemässä vaiheessa sen vasta huomanneet, niin en missään nimessä osoita sormella ja sano, että oma vikasi !!!. Teitä on tarvittu ja olette antaneet sen jatkuvuuden mikä elämälle kuuluukin. Samoinhan minäkin tein, mutta sovelsin sen itselleni käyväksi muodoksi, se toimi minulla  ja  ympäristökin sen hyväksyi!


11.
Pitääkö sinulla olla kaiken valmiiksi purtu vai tykkäätkö pähkäillä ja ratkoa asioita?


- Ei missään nimessä valmiiksi purtua, minähän olen minä, toinen ei sitä puolestani voi mössätä.
En ehkä pähkäile, olen nopea päätöksissäni ja tähän asti olen niissä onnistunutkin.
Asioiden ratkominen on mukavaa ja mielenkiintoista!


12.
Hyvä, että laitoit koko tusinan haastavia kysymyksiä, siis kaupantekijäiseksi vielä yksi moniosainnen kysely....;)


Pysyykö kädessäsi paremmin hohtimet, sivellin. moottorisaha, virkkuukoukku vai soppakauha?
Tupakki vai grogilasi?
Hiiri vai pölyrätti?


- Lonkalta heitän heti, että kaikki on kokeiltu, mutta moottorisahaa en ole koskaan käynistänyt, sahoja kylläkin, kaikenkokosia. Jostain syystä tykkäsin halkojakin palasiksi laittaa ja kirveellä sitten   sopivammiksi. yleensä miehet kyllä meillä nämä työt teki. Äitini oli myös hyvä näissä hommissa!
En ole eritellyt miesten ja naisten töitä, kaikki on mennyt mitä on pitänytkin.
Sain perintönä peukalot oikeisiin kohtiin käsiini.
Tupakki ja grogilasi on kuulunut työhöni, kumpaakaan en käytä itse.
Hiirtä ja pölyrättiä en pahemmin kaipaa ja tulen toimeen ilman niitä kuukausiakin!

Toivon että edes joku vastaisi näihin 11 kysymykseen ja laittaisi  jatkumaan omilla uusilla kysymyksillään.....;D


1.
Oletko huomannut että viikot ovat paljon lyhempiä kuin jokunen vuosi sitten?


2.
Aivastatko pihatamalla vai äänekkäästi, huomioitko sen nenäliinalla vai kädelläsi?


3.
Onko joku huomauttanut että olet kuin äitisi/isäsi, siinä huonommassa/paremmassa mielessä?


4.
Mitä lehtiä luet kampaajalla tai odotussaleissa, vai tuijotatko hitaasti liikkuvaa  numeroita katonrajassa?


5.
Kauanko keität löysiä munia ja milloin on kova muna kypsä, vai onko sillä mitään väliä, koska  nehän syödään kumminkin!?


6.
Huomautatko tuntemattomalle jos toteat vessapaperia roikkuvan ulkopuolella, sepalus on auki tai jokin muu vastaava huomiota herättävä vahinko on näyttävästi esillä ?


7.
Miten sinulta sujuu kompassin ja kartan käyttö, vai toimiiko pelkkä suuntavaisto?


8.
Kun ruokailet niin kuuluuko tapoihisi koristella lautasen reunat niillä ruuilla mitä et syö, lähinnä tarkoitan, sieniä, sipulia, olivia, persilja, läskiä tms.?


9.
Yksin ollessasi, keskusteletko television kanssa, en tarkoita pimeetä ruutua, vaan oikeaa sanan vaihtoa ohjelmien aikana?


10.
Yllätys meno ja komero täynnä vaateita, mutta ei ole mitään päälle pantavaa, lähdetkö kaupoille vai otatko kumminkin sen mikä ensin käteen osuu?


11.
Tarkistatko moneen kertaan, sähköt ja avaimet sekä  käänyt ainakin kertaaleen takaisin sitä ovea repimään, kun poistut asunnostasi?


*****


ps.kirjotin eilisestä saakka, koska tapahtui niin että puolet jutusta häippäs kun pidin lakisääteisen tauon! Olikin muuten aika haastava juttu, se kysymysten keksiminen, kun piti oikein ajatella, mutta suosittelen ehdottomasti tämän jatkamista.
Laitatko pienen viestin jos vastaat kysymyksiini, jotta voin sitten kommentoida ja ennenkaikkea lukea ne.....;)


*****
Selitykset vanhoihin kuviin, ylärivi hampaista vajaa, vissiin siis ekaluokalla, toinen otos osa kuvaa myös, siinä neito kauneimillaan, kolmas viimeisimpiä, muuten vain pää jäänyt pois, mutta kuppia kyllä otan, sekin siis dokumentoitu......;D

KUUKKELI Perisoreus infaustus

Tämä lähinnä pohjoisen lintu on kylläkin harvakseltaan levinnyt koko maahan. Kuvatuksi tullee useimmiten naavasessa oksassa. Olen maalannut useimmankin Kuukkelin, maailmalle ovat jo lentäneet ja pesänsä toisaalle tehneet.  

Pesäänsä tekee karvoista ja höyhenistä, lämmin on oltava koska jo maaliskuun lopulla alkaa lisäkasvun odotus. Kellanvihreitä tummatäpläsiä munia on 3-4. Vaikkakin paksu lumi on vielä maassa, naaras hautoo 19 vuorokautta. Yhdessä jälkikasvu ruokitaan, tipuset oppivat lentämään jo kolmiviikoisina. Koko perhe pysyy yhdessä myöhäiseen syksyyn asti.

Hyvä se on  heille kaikille kasvuajan yhdessä elo ja olo!

Kuukelilla on erikoinen piirre koska on taitava matkimaan muita metsän lintuja. Joskus lennossa myös kuuluu ääni "pii-paa pii-paa", siis oikean hälytys ajoneuvon  tunnisteääni.

Lintu on kaunis väriltään koska ruosteen ruskea, oranssin vivahde tulee erinomaisesti esille harmaasta väristä. Nokkatyven täplä on  keltainen. Huomasin, että empäs ollutkaan sitä niin kovasti korostanut, voihan olla tällä linnulla se ei ollutkaan niin esille  se väri! 

*****

Tänään lähden ip.laulamaan suvivirttä  kaupunkimme paraatiaukiolle, yhdelle niistä joka lähinnä omaa kotipesääni,  Aren-aukiolle kokoontuu yli 5000 laulajaa ja me mielellään laulajat saamme  olla mukana klo 14.45.

Kolmipäiväset kirkkomusiikin juhlat ovat saaneet valtan määrän musikaalista väkeä tänne, paljon tilaisuuksia ja pääasiassa ilmaisia.

Kuorojen tuhatpäinen kulkue tulee kävelykatua myöten  laulaen, osa jää matkan varrelle konsertoimaan, tosissaan voi todeta laulun raikuvan. Mikä parasta niin ohjelmat on suunniteltu kaikkien makuun, tanssia ja musiikkia unohtamatta.

*****

Jo joutui armas aika ja .....

Taas niityt vihannoivat ja...

Taas linnut laulujansa visertää kauniisti,

 myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi!

Mun sieluni, sä liitä myös äänes kuorohon

ja armon Herraa kiitä,

kun laupias hän on!

*****

Aurinkoista ja mukavaa loppu viikkoa toivotan kaikille......;)

MAANANTAIN MUMINAA !

Jokunen tunti jo on tässä mennyt, sanoisinko suoraan, että melkein kintuille! Olen yrittänyt ratkoa miten siirtelisin kuvia Picasasta  tänne. Uusittuja sivuja lisätty ja kun tottumus on se toinen tapa, niin ei vain pelitä mulle henk.koht.äääk! En sitten vahingossakaan löydä sitä oikeeta tietä sieltä tänne.


 Etsivä löytää ja sehän on mulla aikasemminkin toiminut.
Onneksi en ole hätäinen tyyppi, koskaan  tuskin ollutkaan....;D

Viisailta luulin saavani apua, mutta menikin lukkoon sekin homma. Johtuen siintä kun ei ole blogit eikä picasot tulleet tutuksi ja Windows 7-kin oli tuiki tuntematon!? Siis ihan samanlainen kuin minäkin, vaikka on nuorempi ja viisaanpanakin häntä pidän!

Haittaakse, eipä juuri mutku ajattelin vaihteeksi laittaa horoskoopin jysäyksen kuvineen kaikkineen. sekin jäi sitten vain ajatukseksi.

Kyllähän se toimivaksi mullekin tulee kunhan saan sen mesenaatin tänne paikan päälle. Onhan mulla näitä kuvia täällä siirettynä valmiina, senkun panen esille. Tämä mesenaatti/ponsorini kun on ihmetellyt tätä mun itse opittua systeemiä, vähän oudoksi menetelmäksi. Leviää mukamas kaikkialle.

Mielestäni olen kivasti ne saanut minne olen halunutkin, ympäristöstä en kyllä en tiedä mitään, kukaan ei ole antanut itseään ilmi....;)

Tarkoituksella laitoin lähes oman kuvatukseni tähän näytille,  siis toi pulska poika! Olen edelleenkin aamuvetimissäni, vaikka päivä jo puolessa, kuten toi kaverinikin, helmet vain puuttuu kaulasta. Käden ulettuvillahan tossa niitä olisi, saa ollakin toistaiseksi. Kulkuri kun olen, niin joskus otan noita kaikenmallisia ukkeileita mukaani. Kunnioitukseni on ehdotomasti myös tämän vakaumuksen suuntaan!

On isompi kokoinen, kun noi matkamuistot yleensä, painoakin reilusti. Sain sen silloin tuotua muuttokuormani mukana suomeen. Samaa ainesta on toisiakin pystejä. En ole varmistanut olisiko se sitä kielettyä ja kallista materiaalia, nykyisin vaikeesti saatavaakin!? Tarkastellut olen jopa suurennuslasin avulla ja saumauskohtia en ole löytänyt.

Mahottoman kalliita eivät olleet, koska olen ne itse ostanut, mutta taaloilla maksoin! Silloin se oli kullan veroista siellä, vihreät paperiset setelit. Vissiin nykyisinkin, tiedä häntänsä,  pitäs sekin asia käydä tarkistamassa.

Kaulakorun turkoosit ja mustat kivipalaset ovat aitoja, niistä olen varma! Tämä lantin olen saanut, jostain etelä Amerikan maasta, upeaa käsityötä koko kokonaisuus. Alkuperäinen käyttö on korvakoru ja vain toiseen korvaan. Joskus pidinkin, mutta oli aika painava ja korvanlehti venähti.

Tässä tekemässäni kaulakorussa se toimii paremmin.

Laitan kyllä ulkovaateet siroille hartioilleni ja soman vartaloni peitoksi ja punaiset kengät jalkaani.  Ei muuta kuin katse kohden tulevia uusia haasteita, niitähän tarvitaan aina. Ongelmat  ovat aina  ratkotavissa, tavalla tai sillä toisella. Joskus ajan kanssa, mutta onhan niitä ohitettu kertaheitollakin ja kiitetävin tuloksin.

Sen on sitten helluntain odotusviikko, kaikille aurikoa....;)


ps. mikä lie tässä  nyt oikein tökkii, kun oikeinkirjoituksen ABC-näppäin ei halua tehdä mun kanssa yhteistyötä, olisin ne suuremmat virheet tarkistanut. Pakko siis vain todeta, kirjoitin minkä kirjoitin....;)

HELATORSTAI

Pääsiäisen kun vietin tuolla muailmalla, enkä saanut mämmiä, saatikka munia maalailut. Niin hokasin tämän helatorstain! Voisinhan vieläkin näitä munia laittaa nähtäväksi, koska helatorstaihan viitaa läheisesti pääsiäisen aikaan.

Neljäntenäkymmentenä  päivänä pääsiäisestä vietetään Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Aikoinaan yksi niistä tärkeimmistä kristillisistä juhlapäivistä.

Hela tulee ruotsinkielen pyhää tarkoittavasta helig sanasta.

Koru on tuunattu, laatat otin rannerenkaasta, joka oli vähän liian piukka omaan käyttöön. Tottuneesti hajotin koko helan. Valitsin kauneimmat pyhäinkuvat tähän juhlavaan kaulakäätyyn.

Helmiä löytyy aina varastostani, mustaa, harmaata ja hopeisen hehkua sovitin silikoni piuhaan, ja niistäkin valitsin parhaimpia.

Korvakorut on osa isompaa kokonaisuutta, joista löysin sopivat lantit tähän korusettiin.

Muniakin on kertynyt jonkin verran, tämä on niitä parempia venäläisiä käsin maalattuja, joita ihailen. Tehty sillä  perinteisellä lakkauksella ja maalaten  hienon hienolla siveltimellä, kovalle pohjalle. Onneksi, sillä ne oikean munan kuoret ovat kyllä hentosia ja vahinkoja on sattunut, kohteena ovat olleet omat maalaukseni! Mutta onhan sekin harmittanut, ettei oikein sanotuksi saa, sivistyneesti ja siististi!

Pikkuliina munan alla on kiinalainen kirjava silkkinen, jostain kaupasta vissiin ostettu, en muista mistä, isompiakin niitä näkyy olevan.  Kauppa voi olla vaikka Tiimari tai jokin kiinalainen kioski retkieni raitilta.

*****

ps. ekan västäräkin näin livenä, kun tässä samalla seuraan toria jossa on suuret markkinat menossa! Kävelykadulla alkaa kohta kirppis, että tämmöistä meillä tänä helatorstaina.Porukkaa näkyy olevan paljon, telttoja tori täynnä, kevään lämpöisin päivä on luvattu oikein sään tiedoituksissa!

 Vaateet vaihettava ja tarkistettava rahat, ihan littosella lompsalle en tonne lähe. Vaikkakin tiedän että vain piirakoita ja pullaa ostan. Kenties pysähdyn haistelemaan liha- ja kalatelttojen kohille !?

 Taulu on jo ollut aikaisemmin esillä, mutta tokkopa se haittaa.....paremminkin muistuttaa, että västäräkistä vähäsen.....;)

Mukavia aikoja toivotan kaikille!

TOUKOKUUN TOINEN SUNNUNTAI !

Kuka kumma käskyn käytti,

valitsiko vahvat viimeiseksi!?

Mielensä muutti, siirsikö sivuun?

Mietin mielessäni, muistiko minut,

unohitko uudestaan?

Varalleko varmistit,  tarvittaessa toimisit!??

Lahjoitaisiko Luoja lapsen, omakseni ottaisin.

Palleroista pikkuista  paijaisin,

kasvattaisin Korkeimman käskystä, vaaroista varjelisin.

Tien turvallisen, pesään  parhaimpaan panisin!

Vuodet vieri, vastausta vartuin.

Mietin miten, laskettiinko lapset, tuonne tänne,

 yksi yhdelle, kaksi kahdelle.

montako minulle....

Vastausta vartuin, totuuden tiesin.

Sylini suuri, luonteeni lempeän luja.

Parahin paikka, lukemattomille lapsille.

Sinisilmille, nöpönenille, suppusuille!

Koosta kieltämättä, väristä välittämättä, omakseni otin!

Sainkin sata, vierelleni varttumaan, aikuisiksi astumaan.

Onnellinen olen, kiitollinen kaikesta!

*****

Kaikille hyvää ja rauhallista Äitienpäivää !

*****


ps.lisäselvennys, jottei huumori tyystin unohtuisi!


Tekotavat tiesin, helpoksi huomasin, toimivaksi totesin!
Lukenut lääkäri, kirjanoppinut kiireinen,
tarkastettuaan totesi:
- maaperä maho, toivoton tapaus!
Unohda uskosi, toiveesi toteutumaton.
Toteutan toiveeni toisilla, tehköön työt tärkeät, 
jatkakoon jalostusta!


*****

VIRASTO TAPAAMISET.

Tiistaina aloitin hoitamaan virka-asioita virastoissa. Maanantaisin en niihin mene, koska olen huomannut, että silloin porukkaa pisoo, vähän liikaakin!  Ihmiset kun patoutuvat viikon lopulla ja kaikki päättävät. että heti maanantai aamuna menen ja hoidan sen ja sen asian!

Siis ti-ke-to on niitä päiviä kun oikeastaan asiat pelittää paikassa kuin paikassa. Mieluimmin sitten myös ennen ruokatunteja ja iltapäivällä on taas porukkaa kun koulut loppuu. Neljän jälkeen ei sitten tämmöisten tyhjäntoimittajien kannata mennä ollenkaan sinne. Koska silloin töistä pääsevät valtaavat ne odotushuoneet.

Verotoimisto kun ei merkitse valmiiksi mun vähän yli kympin ulkomaan eläkettä, vaan minun on joka vuosi itse sinne mentävä, dokumentit matkassa. Hoituu nopeasti ja ammatti taidolla, ei voi valittaa.

Odotus huoneessa numerolappu kourassa meitä oli toista kymmentä velvollisuutaan täyttävää kansalaista.

Myöskin  nuori äiti kahden lapsen kanssa, sisar-rattaissa vieretysten olivat lapsukaiset.
 Äidillä oli paljon papereita, kirjoitti  ja laski, virkailija auttoi ja neuvoi. Kunnes vauva rupesi itkemään ja sitten isompi teki samoin. Nousin paikoiltani ja kysyin äidiltä voinko hiljaa jutella lasten kanssa, jotta hän saisi rauhassa tehdä veroilmoituksensa kuntoon ? Vastaus oli kiitollinen katse ja nyökkäys hymyn kera.

Siirsin tuolini heidän viereen jotta olisin lasten kansaa samalla tasolla ja kurkistin kuomun alle.  Myssy oli silmillä, korjasin sen, pieni oli piiperoinen, kenties 1-2 kk. nätti kuin ruusun-nuppu, niin kuin lapsi on, vaikka itkisikin!

 Hyssytin hissukseen ja puhuin hiljaa sekä rauhallisesti, isompi tokeni saman tien.  Juttelimme ja totesin isomman kenties vajaat 1,5 vuotiseksi. Vauvakin rauhoittui ja  äiti sai hoidettua kaikki asiansa ja onneksi minun vuoronumeroni ei tullut keskenkaiken.

Äiti kokosi pesueensa kiitti halauksella ja poistui.

Siinä jatkoin istumista ja tuijotin katonrajaa ja odotin pimpausta milloin numero vaihtuu ja vuoroni tulee. Ihmettelin samalla, ihmisten käyttäytymistä. Kukaan paikalla olevista ei reagoinut tähän tapaukseen.....
Luulen, että tilanne oli kiusallinen kaikille, odotushuone puolillaan puhumattomia ihmisiä tuijottamassa katon rajaan tai omaan napaansa. Yks-kaks alkaa vauvan itku ja heti kohta toisen lapsen myötätunto itku.....

Kun tulin pois verovirkailijan huoneesta ja suuntasin ulko-ovelle sain kyllä ystävällisen katseen! Kenties hänkin oli joskus ollut lasten kanssa sellaisessa tilanteessa jossa olisi mielellään ottanut tarjotun avun vastaan.

Minä kun olen aina ollut tämmöinen, rohkenen lähestyä ja kysyä.....;)

Näinkin voi lähimmäisen kohdata ja olla  avuksi!

Sitten jatkoin sieltä Kelaan, parin korttelin päähän. Muutama asiakas, pääsin heti kysymään omista jutuistani. sain pari kakspuolista paperia täytettäväksi.  Tänään vein ne sinne takaisin ja pyysin virkailijaa tarkistamaan, että olin oikein kaikki tehnyt. Olin ja kiitos ja näkemiin!

Kevättä on ilmassa, hymyileviä ihmisiä! Pari tuttuakin tapasin ja kerkisimme kuulumiset vaihtaa.

Lapsuuden tuttu rouva oli menossa silmälääkäriin, on nykyään 88v. Käski soittaa tyttärelleen kun  pysyy  vain kotosalla, kolottaa kuulemma joka paikka ja sillä ei liikuskele kaupungilla. Tyttären kanssa olimme jo lastentarhassa yhdessä. Pahemmin näitä itseni ikäisiä, perässä vedettäviä en kaipaa. Mieluimmin heidän virkeitten emojensa kanssa seurustelen.

Saman tyyliset korusetit tein joskus ja kuvasin. Tämä viimeinen kuva, vähän epätarkka, mutta malli kyllä näkyy ja värit melko kohillaan onneksi.

Puikulahelmet kauniin sini-ruskea-oranssi väri, eri muotoisia samoin värit, akryyli helmiä uskoisin olevan. Eka kuvan, pyörylät, kuparin/messingin värisiä. Käsirenkaat tehty kahdella joustavalla silikoni langalla yhtenäiseksi koruiksi

Alakuvan pienet helmet akryylia,  samoin isot tummat turkoosin väriset helmet. Korviksien iso keltaisen kuultava pitkulainen on niitä luonnon jalokiviä, joita en osaa nimetä!?  Otin ne vanhoista korviksista, kaikki toiset tarve kamat oli uusia.

Eläköön korut ja niiden kantajat......;)

ULKONA SATAA, SIKSI KIRJOITAN !

Jotenkin olen jo hissukseen ruvennut haikailee sitä kevättä jonka jälkeen aina alkaa se kesä. Kesän vietän melko varmasti Suomessa. Saatan kyllä tehdä pikkureissuja naapuri maihin. Mutta tuonne kuumuuteen en matkustelua harrasta. Nuorempanahan sitä ei kalenteria katsottu, mutta silloin ei ollutkaan näitä esteitä ja iän tuomia  syitä....

Tämä kaupungin kirkkopuisto penkeineen on minun niitä vaki huilipaikkoja. Siinä toimii ulkokahvila kesäisin josta ostan jätskin ja nautin, samalla tarkkailen....;) Paikka löytyy tarpeen mukaa, katveessa tai auringossa.

Kirkon tallennin keskihohdalta Kauppakadun suunnasta. Useinmitenhan kuvat otetaan pääoven ja tornin näyttävältä puolelta, vaan minä tein nyt näin!

Kaveritkin paikan päällä, eväineen. Rohkenin tallentaa heidät takaapäin. Aika joustavaksi on kirkkopuisto kansalaisille luvattu. Piknikille ja auringon ottoa on paikat, mutta säännöt toimii ja tarkistus tehdään monta kertaa päivässä. Tässä vaiheessa kohtuus oli kohdillaan laitapuolen pojilla, jossain vaiheessa lipee ja siirtyvät  sitten toisaalle. Örinä vain kovenee kun pullot tyhjenee!

Johto suunitteli jossain vaiheessa parkki paikkaa kirkkopuiston alle, eipä taida mennä läpi.....! Tämä kulttuuri kortteeri kun edottomasti  mukamas sen tarpeessa ja paikka olisi kirkon perustuksissa!? Ei ole tarvis eikä saisi sitä tehdä, on  mielipiteeni  ja suurin osa meistä asukeista on onneksi samaa mieltä.

Näille päniköille on paikat terassi korttelissa kesällä!

Samoin tämä näppärä parkki toimi Asema-ja Kauppakadun kulmauksesta.

Vissiin joku yrittänyt  voimiaan testata jospa postiloota irtoaisi mukaan. Paksu veden kestävä tussikynä myöskin on oltava povarissa matkassa. Eihän sitä koskaan tiedä milloin se taiteelisuus tai runosuoni alkaa pulppuaa ja silloin on pakko  panna esille omat mietteet ja ajatukset....

Kuvat ovat jo menneeltä kesältä ja uutta odotellessa!

*****

Mielikuvitus

 annetaan ihmiselle

korvaamaan  sitä mitä hänellä ei ole.

Huumorintaju

lohduttamaan siitä 

mitä on!

*****

*****