MIETTEITÄ, MUISTANKO VAI MITEN SE OLIKAAN!?

SINÄ ET NÄITÄ RIVIJÄ KOSKAAN NÄE.
- Sinä et sitä ansaitse,
sinä et ole sen arvoinen,
että minä tuhlaan aikaani,
ajattelemalla sinua.
-Ymmärätkö sitä mitä minä tarjosin sinulle!
Sinä otit sen vastaan,
kuin itsestään selvyyden.
-Sinä olet, minä myönnän,
sehän tässä niin pirunmoista onkin,
sinä olet rakastannut minua,
niinkuin ei koskaan kukaan muu.........

*******

ps.Tämä runo kävi mielestäni yhteen tämän maalauksen kanssa! Pikkukirjaani olen sen taltioinnut, jostain runokirjasta luulisin!? Harmittaa kun en ole laittannut minkaanlaista päiväystä, saatikka alkuperäistä kirjoittajaa. Pieninkin vihjaus siintä, että olenko tarkoittanut ehkä jotakuta, entistä, silloista tahi tulevaa, en tosiaankaan löydä. Kait olen kuvitellut että muistan, mutta uskon ettei ole ollut tarkoituskaan  kirjottaa vihjeitä toisten tietoon. Oli miten oli, pääasia , että juttu toimii.

MUSTA - VALKOISTA ELÄMÄÄNI !

Viimeistelin  tumman juhla-asuni, tällä kulta/mustalla kaulaan laitettavalla luomuksellani.
Lisäksi korvissani roikkuivat näyttävät aidot Aarikat, musta/kulta/hopea, näitä ei ole tullut kohdalle toisia, onneksi! Loppusilaus oli Cartierin kolmiväriset rannerenkaat jonka olin aikoinaan saannut lahjaksi, pomoni rouvalta. Vissiin oli jonkun  lahja hänelle, mutta ei pitännyt siintä, niin päätti laittaa kiertoo, mullehan se kävi hyvin ja olen edelleenkin siintä kiitollinen. Sormuskin olisi ollut samaan sarjaan, ei mahtunnut  siihen sormeen johon yritin, ite ostamani vuosia sitten.
Näitä kaulakoruja luulevat Aarikan tekeleiksi, tilanteesta riippuen kyllä sanon alkuperän. Muovinapit olen ostannut lähetystorin kirpparilta, onneksi ehdin ajoissa silloin apajille, niin sain saaliikseni useinmpiakin värejä, varmaan jonkun firman jäännösjuttuja, lahjoitettuja.
Pujottelin niitä kahteen mustaan vahalankaa ja väliin kultaisia puikulahelmiä, lisäksi muutama isompi mustahelmi ja pippurihelmiä. Lukitus liukuvilla solmuilla. Näitä nappihelmiä pidän eniten, sen olen huomannut, ovat kesällä vilposia, kun eivät liimaudu hikiseen ihoon, vaan huju käyp nappien välilöistä. Tekee kutaa lihavalle ikä-ihmiselle, suosittelen!
Nämä juhlat olivat parivuotta sitten Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi Budapestissä, tottakait juhlitaan sielläkin vuosittain ja kutsu tulee postin kirjeenä. Jätän aika usein menemättä, kun päälikkö vaihtuu, niin silloin käyn tarkistamassa tilanteen. Pippalot alkaa jo klo 18.oo joten etiketti ei vaadi pitkää kolttua. Yksi asia josta tykkää, niin nykyisen lähettilään aikana on iso kangas jossa voi seurata suoraa lähetystä Suomesta. Vieruskaveri on aina sama mies, Rovaniemeläinen puukkotehtailija, vähän huonokuuloinen/jalkainen, viinaan menevä herra. Unkarilainen nuorempi vaimo istuttaa hänet aina viireeni, no ei väliä, siinähän me kahelleen istutaan ja antaa vain toisten seurustella keskenään.
Seuraelämää en pahemmin osallistu Unkarissa ja johtuu lähinnä siintä, kun tein työkseni tätä hommaa. Silkkaa uteliaisuutta käyn välillä  kattomassa, siis ammattimielessä. Ei sillä, siellä myös tapaa  paljon mielenkiintoisia ihmisä, sitä en väheksy missään nimessä, päinvastoin!  Enhän täällä Suomessakaa osalistu yleisiin rientoihin....
Nyt menenkin siihen asiaan miksi laitoin tän kuvan ja kirjoitin tämän aasinsillan.
Sain kutsun Unkarin tasavallan suurlähtystöltä kansallispäivän juhliin jotka pidetään täällä Jyväskylässä 15 maaliskuuta 2011. Ei ole aikaisemmin pidetty maakunnissa, tietääksni, koska lähetystö on pääkaupungissa.
Ohjelmaa olisi kokopäiväksi, talousfoorumia, Hungarologian konferensia, paljon mielenkiintoista ja sitten tämä iltajuhla. Mietin, että jospa ilmoittaisinkin itteni sinne....!?
Nappikorua, siis  jo tätä pidettyä ja näytettyä en laittaisi nyt, koska valinnanvaraa on, näissä männä viikoilla tuunatuissa jutuissa.
Eipä muuta kuin kuulumisiin......

BLOGITUNNUSTUS

Eilen illalla kun vilkaisin viellä, että oiskohan jotain uutta....Säteitä & häivähdyksiä blogin Anja oli muistannut minua!
Olin vähän ulkona ja vilpoista pukkaa edelleen , sormia palelee vielläkin, mutta lämpiää kunhan tässä naputtelen aikani, siis asiaan!

1. Milloin aloitit blogisi?

Viimekesänä 2010 ja silloin oli se keskikesän juhla JUHANNUS.
*
2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Maijan monenmoista murua jo nimenä sisältää kaiken mahdollisen. Minusta tämä on sellaista nykyaikaista kirjeen kirjoittamista ja parastahan siinä on kun saat melkein välittömästi siihen jonkilaisen vastauksen. Myös tietojan tallentamista kuvin ja sanoin. Hyvä homma kaiken puolin, minulle ja ehdottomasti lukijoille.
**
3.Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Uskoisin että se  spontaanisuus, koska kirjoitan asiat ulos sellaisenaan, miten suullinen ulosantinikin toimii. Tottakait jonkin verran tulee siistittyä , koska kirjoitus näkyy nenäni edessä, ja onneksi toi kontrolli pelaa jotenkuten, toivottavasti! Tähän "erityisen" sanaa lisäisin viellä, että kirjoitusvirheitä tulee paljon. Siintä olen saannut huomautuksia, niiltä joilla on rohkeutta sanoa se. Mutta, totuushan on se että persoonani kärsii jos joudun kaikki pilkut viilaamaan ja suurinosa ajastani menisi, oman kirjoituksieni korjaamiseen. Käytän ehdottomasti omaa värikästä kieltäni ja outoja sanoja ja kaikkea muutakin keksimääni. Kieliopillisesti oikein en varmaan koskaan tule kirjoittamaan, koska EN OSAA SITÄ.....;)
ps. tehdyistä omakätisistä töistäni  näkyy sieluni, mieleni sekä tunteeni kaikille ja ei ole koskaan tullut mielenikään salata sitä mitä olen !
***
4. Mikä sai sinut aloittamaan  blogin kirjoittamisen?

Tottakait, jos ihmisellä tuodaan tämmönen vehje ja tehdään kaikki valmiiksi, jopa oppia annetaan hyvää hyvyyttä ja kaiken lisäksi minun ei edes tarvinnut omaa rahaa käyttää, silloin. nyt eikä tulevaisuudessa. En kylläkää itse halunnut tätä, kielsin viimeiseen saakka. Kunnes kerran taas kun tulin reissuiltani, niin olohuoneen isolla pöydällä oli täma odottamassa. Olin sanonnut, ettei minulla ole aikaa tämmöiseen, se oli tosi! Pikkupakko sai minut nörtiksi, mutta minä itte halusin blogini, vaikka tunsin  sen ainoastaan vain  vain nimeltä.... opettelin ja onnistuin!
Onneksi ja tämä on sitä jota olen AINA halunnut tehdä...tunteen paloa, kun tässä oikein herikistellään!
****
5. Mitä halusiasit muuttaa blogisasi?

En mitään! Kirjoitin minkä kirjoitin ja sanoin minkä sanoin.....
*****

Jatkan tätä blogitunnustuksen viestiä seuraaville viidelle ja toivon , että vastaatte kysymyksiin...:)

Matalalentoa sanojen voimin.
*
Siellä sun täällä.
**
Sateenkaari.
***
Erinlaisia tapahtumia uusia ja ennen koettuja.
**** 
Anja Reginan aitta.
*****

TUUNAUKSEN TULOS, KAUNIS TIMANTTIKORU.

TIMANTIT OVAT IKUISIA,
sanottiin 007 elokuvassakin ,
ja nämä upean kaulakoruni näyttävät timangit säihkyvät myös pitkään! Voihan sitä vahinkojakin sattua ja sillehän ei voi mitään. Pitkäkyntisille ne kelpaavat, jos vain sattuisivat hollille...vaikka pettyvät, ainakin näissä minun ahertamissa koruissa!
Olen jo aikaisemmin maininnut että yleensä kun  tuunaan näitä helyjäni, niin kaikki mikä kiiltää, on kultaa, hopeaa sekä korukivet timantteja, on vain mukavampi kirjoittaa niillä aidoilla nimillä, ja tämähän sallitaan meille.  Jokainen sen on hokannut, minäkin, että sitähän  ne ovat, uskokoon ken haluaa, no ihan pilkuviilaajaksi ei kannata edes ryhtyä. Varsinkaan jos aikomuksesi on edellenkin lukea  näitä minun monenmoisia murujani!

Aika osuvasti oli kirjoitus jo edesmenneestä näyttelijästä Esko Nikkarista jota sanottiin köyhän miehen Marlon Brandoniksi. Saman totean tekemistäni koruista, hyvä vertaus jota tarkennan hivenen.
Esko oli vuosia kaupunkimme teaterin arvostettu, loistava näyttelijä. Ohaajana oli silloin kaikkien tuntema Jootarkka Pennanen, ja hanen mukanaan poistuivat myös tunnetut, toisetkin arvostetut artistit, kuin Nikkarikin, valitettavasti ja se oli suuri menetys kaupunkimme teatterin käyttäjille. Empä ole pahemmin teaterissa käynnut sen jälkeen, joskus ilmojen eellä  vain tarkistamassa mitä sinne kuuluu, eipä juuri suurempia asioita tapahdu, sen  olen todennut. Joten olen jättännyt sen omasta puolestani rauhaan ja herrojen haltuun.....
Näyttämön porukka tuli siintä tutuksi, koska käyttivät silloisen työpaikkani palveluita. Olimme naapuritalossa, uusi -iso-tunnettu hotelli-ravintola, aulabaareineen ja kabinetteineen.

Kaulariipuksen vahalankaan olen pujotellut puisia pippurihelmiä sekä lisäsin muutaman hopeahelmen. Riipusosa, isoilla timantella oleva lehvä on korvakoruista, joka roikkui renkaan avulla koukussa. Tämän löysin nuorison vaatekaupan ALE-sta,  josta silloin lähti mukaani toinenkin koru, kolmaskin...siis useinpi pari. Olen ne jo hajoittannut uusiokäyttöä varten. Tämä tekele mielyttää, koska on periaateessaan yksinkertainen, mutta juhlavakin käyttökoru.
Sininen silkkiliina  kirppikseltä ja kahvikannun olen ostannut jostain maailmalta, leimasta en saannut selvää alkuperästä. Pitäis ostaa kait sellainenkin kirja, missä ois selvityksiä noista ammoisita leimoista. Muistan kylläkin käyttäneeni kaadinta, kahvin ja pelkän kuuman maidon tarpeeseen, siis vieras koreuteen.
Nykyjään käyttöesineeni ovat muovinen mikrokippo ja ruskee muki ja vaihtelevasti joko lusikka tai haarukka! Muutahan en tarvii ruokailessani itteni kanssa. Silkihuivejani käytän koska tuntuvat hyvälta kaulassa.

YHTEIS - POHJOISMAINEN - LINTUKIRJANI

OLEN ONNELLINEN KUN SAIN OSTETTUA UPEAN LINTUKIRJAN,
ja kaiken lisäksi kohtuu hintaan 350 sivuinen, ylellinen taideteos. Sillä kuvat ovat kaikki maalauksia/piiroksia ja erittäin tarkkoja, sekä sen kokoisia, että minäkin erotan, vaikka kirja ei olisi ihan silmien alla.
Kirjat ovat minulle tärkeitä ja niitä on paljon, kaikenoloisia, laidasta laitaan. Luen ja selailen niitä, koska ne on just sitä varten hankittu, mikä mistäkin. Kierrätämme luetut, ja kuvittelin että siten saan lisää hyllytilaa, mutta nopeesti tuntuvat tilat täyttyvän....
Melko tosissani karsin kirjahyllyäni, koska jotakin  on ehdottomasti tehtävä, turhia, vanhoja, huonokuntoisia löytyy paljonkin. Mutta roskikseen niitä en pysty heittämaan. Kokeilin yhden kassin kanssa ja jätin katokseen, laatikon viereen ja kirjoitin siihen ison lapun OTA ja LUE!!! Huomenis menin tarkistamaan ja kirjat oli poissa, kurkkasin viellä roskikseen, en löytänyt. Onneksi jollekin oli kelvannut, onhan meitä!

Ostamani lintukirja on lajissaan ensimmäinen minulla, monta kertaa olen ollut jo ostamassakin sitä, mutta hinnat uusissa on ihan liikaa minun lompsalle ja kirppareilta en ollut löytännyt. Tiesin ja tunsin tämän kirjan jo entuudestaan, painettu 2005v.
Nyt se on minun, maalaan varmaan noi tilhet ekaks, ihan vaan kirjan kunniaksi ja kun tilhet ovat taas niitä komeita ja erikoisia lintuja...hih-hii...tämä on sitä onnen hihitystä!

Pienet lasilinnut  laitoin kirjan seuraksi, muistelen, että yksi kerrallaan on siskoni jostain tuonnut niitä tuliaisenaan. Niillä on paljon kavereita, erikokoisia/näköisiä tunnistettavia, eninmikseen posliinilintuja! Pitävät pesää sulassa sovussa, lasiseinän takana. Niitä en ole enään keräillyt vuosiin, tolkku pitää olla edes joissakin mun hamsteri jutuissani.

Kynttilänjalka on hopeoitu, vanhaa venäläistä lajia, kakspäisenkotkan leimalla. Kynttilä siinä on tervan tuoksuinen suomalaisen kynttiläpajan tekoa, ihana tuoksu...

HOROSKOOPPI KAURIS

KOMEAN KAUNIS KAURIS KATSOKAA,
ja tutustukaa, kannattaa
ehdottomasti!

Tämä keskitalveen syntynyt naispuolinen, hieman eksoottisen ulkomuodon omaava tähtimerkki. Jonka ylväs kokonaisuus huomataan, olipa hän kotirevirissään tai tai sen ulkopuolella, niin yleensä katseet seuraavat......
Tämä tarkoittaa ehdottomasti positiivista sanomaa, koska kauriin käytös on erittäin kurinalaista, oman itsensä suhteen. Tämä tulee hyvin esille esimerkiksi urheilussa, varsinkin joukkuelajeissa, joissa hän viihtyy ja onnistuu. Myös ison perheen sekä suvun arvostus luonistuu häneltä erinomaisesti, ystäväpiiri olisi mittaamaton, mutta onneksi kauriin oma kriittisyys toimii...

Kauriit ovat jonkin verran levottomia. hiven pessimistisiä, epäilevät joskus jopa itseään!
Vaikka ovat kunnianhimoisia ja pyrkivät aina vain parempaan ja korkeamalle.

Jotkut  kenties luulevat, että minulta on jäännyt vaaleanpunaist lasit silmille, kun kuvaan kaurista!? Voihan niin ollakin, mutta vain osittain, koska lähin kauriini on sitä mitä edellä kirjoitin ja annoin ulos tulla.Uskon ja toivon, että nämä ominaisuudet tulevat myös pysymään.
Kauriin ja Härän yhteiselo sujuu erinomaisesti, sen olen todennut.

Taulun ympyrä on se maailman kaikkeus, alpit kuvaavat kauriin pelottomuutta, asento luonetta ja komea kruunu näkyvyyttä. Ruusun ojennan hänellekin ja sen maalasin isommaksi ettei jäisi kauriin varjoon.

Nosca te ipsum - tunne itsesi !

Y S T Ä V Ä T .......VALENTINE-s day !!!!

*****

TERVEHDYS TEILLE ,
*****
Silloin kuin itket,
kukaan ei huomaa.

Silloin kuin naurat,
kukaan ei välitä.

Silloin kuin valitat,
ketään ei kiinosta.

Mutta pieraiseppas kerran !!!!!

*****

ps. Hyvän ystävän seurassa voi ajatella ääneen!!!!

Jokainen päivä on minulle ystävänpäivä ja ovat sen laittaneet virallisisesti helmikuun 14 ja tälle vuodelle se sattuu maanantaiksi. Aloitin juhlimisen jo eilen, kermapullalla saunakahvin kaa ja pakkauksen toinen pulla menee alas tänään iltpäiväkahvin kera! Pileet jatkuu huomenna, paikallisessa ruokalassa, lounaan merkeissä! Ikäihmisen on jo hillittävä tätä yletöntä juhlimisen hurmaa, joten uskon huilin  jonkin aikaa, että jaksan taas normaalia elämääni.....
Kermapulla vaihtuu korpuun ja vesirinkuloihin sekä lounaat nautin kotona, joka on sitä eilistä lämmitettyä, keittoa tai uuniruokaa......:)

KUKA KAULINTA KÄYTTÄÄ.....

TIETYSTI HÄN JOKA OSAA MYÖS KORUJEN KAULIMISEN ,
sallinette  tämän sanaleikin, vähän omituisen ilmaisun, että muka korutkin tehdään kauliten!
Pyydän ja toivon, että elkää kokeilko tätä kotonanne, tarkoitan, näitä koruja en tehnyt kaulimella.
Kaulimen käyttö on sallittu ehdottomasti jos teet massasta kuvioita, kuten elikoita, kukkasia, sydänmiä, siis mitä vain tarviit korujen lisänä. Siinä tuleeken monta eri vaihetta, kaulimisen jälkeen.
MUTTA MUISTA AINA SE REIKÄ, ennen loppupaistamista!
Muuten, sitten kyllä kettuttaa rankasti jos unehtuu, koska niinkin voi käydä, huomauttaa ninim.kaiken kokennut. Mistäs sitten pujotat nyörin!?

Kauniin pahkakulhon olen joskus ostannut alan mestarilta. Kaulin on perintökalu ja erittäin hyväksi todettu. Värikkäät helmet on pujoteltu kahta 0.5 mm silikonilankaa apuna käyttäen, kätevää venyvää, mutta kuosinsa pitävää materiaalia. Helmet otin summassa kiposta ja sekin toimi hyvin. Helyt tein unkarissa, varmaankin joskus viime vuonna. Käyttötarkoitus on yksi tai useampi kerrallaan ranteeseen. Luonollisesti settiin kuuluu myös korviksia  ja kaulassa kannettaviakin, ne ovat yksivärisiä, korumetallilla höystettynä.

ps.olen varmaan jossain vaiheessa maininnut, että olen Hotelli- ja Ravintola-alan ammattilainen, siis päätyöni, mutta siinä sivussa on ollut myös nämä taidehommelit. Helpotin työtäni ja loppuvuodet olin sairaalan askarteluohjaajana, upea homma jos on mahdollisuus ottaa harrastus uudeksi päätyökseen. Koulutusta olen kyllä saannut kumpaakin ammattiini! Jouduin jäämään ennenaikojaan työkyvyttömyyseläkkeelle, ja  onneksi voin  jatkaa myös nykyääkin näitä juttuja mitä osaan, omaksi ja tosten iloksi.
Tämä pieni elämänkertaus johtui siintä, että miksi ihmeessä laitoin korut kaulimeen....

JYVÄSKYLÄN MAANANTAIN TORIPÄIVÄ !

PINGVIINIT, nämä frakkipukuiset herrasmiehet,
voisisvat aivan
omia aikojaan ottaa palaverien pitoon kaupunkimme torin. Markkinapaikka sijaitsee aivan keskellä Jyväskylää, paikka mitä mainioin, mutta...!???
Koko aukio on tyhjä, ei kauppiaita saatiika asiakkaita. Keskellä perinteistä kauppapaikkaa on eriskummallinen patsas tai se onkin jokin muistomerkki, sillä on nimikin TORIKUNKKU, viitaa johonkin edesmenneeseen merkkimieheen!????. Josta suurin osa meistä kaupunkilaisista ei ole edes koskaan kuulutkaan, etin vasiten tietoa ja löysinkin samalla myös tekijän, tälle ihmeelliselle vehkeelle! Minultakin on kysytty , että mitähän se kuvaa, käsken tarkastelee...Suoraan sanoen se on kuin monimetrinen heppi, muttereineen kaikkineen!?
Kävin siellä maanantaina, kun lehellä oli että palviliha-auto on puolisen tuntia torilla. Ostin hyvää porsaan kylkilihaa, parasta aikaa uunissa perujen,porkkanoitten ja hapankaalin kaa muhimassa. Rouva jonossa sano ostavansa lenkkimakkaraa, kehu maukkaaksi. Päätin tykönäni , ettäs jos minäkin maistiaiseksi!
Jostain syystä  pöntössäni välähti, että murjasen sen ikivanhan puujalkavitsin, kun kauppias kysyi kuin paljon? Minä tokaisin, että sellanen "sopivan mittainen" ja odotin , että toimiiko vitsi vielläkin. Kyllä se toimi, porukka hörähti ääneen nauramaan ja kauppias elementissään. Toisessa kädessä puukko ja vasemassa retkotti se valtava lenkkimakkara, sanoin ottavani vain maistiaiseksi tällä kertaa.....
Oli se muuten hyvää, sipulilla  maustettua  lenkkimakkaraa.Vieressä oli leipomon autokin, siintä sain lämmintä sekahiivaleipää. Tämä oli eilinen lounas, hyvää kun  harvoin on tarjolla, tapaa tästä ei saa tulla, sillä silloin hukka minut perii.....

Eilen oli kaksi autoa torilamme, mutta tänään vähän hiljasempaa!

ps. ajattelin hippusen keventää blokiani, koska monta sivua on tullut vain työasiaa, no se oli torireissu se, voi olla että joku maanatai menen sinne uudestaan. Sanoinkin sen kauppiaalle, kun niin kovasti pyysi.....hih-hii..vaan näytäkin sen makkaran mitan käsilläin heti alkuunsa, nii ei huoli kysellä sen pituutta......:)

KORUT SINISELLÄ, VANHAN KIPON SEURANA !

PUNA-HOPEAA INKKARI-STYLE !

Tämäkin tekele syntyi niistä mahottoman isoista korviksista joita ostelin jokunen viikko sitten. Iso riipuksen lanttin läpimitta on 5 cm+ohuet ketjut päälle, lisänä viellä pienet lantit ja tämä panos oli painava, ihmettelen, jos joku pystyi korvissaan niitä roikottamaan.
Punainen vahalanka sai seurakseen samanvärisiä helmiä ja juhlistin lisäksi hopeapuikuloilla ja muutamilla solmuilla, ja edelleenkin pituutta voi vaihdella!
Korvikset tulivat kauniit ja pidettävät kun lisäsin korumetalliset mustakuvioiset puikulat  ja pienet punaiset helmiset korupiikin peitoksi.
Näin sain aikaseksi hemaisevat "pocahontas" helyset.

Kippo on maailmalta ostettu, viissiin palasokeri tai makeanpalan astia ns.ravintola hopeaa, tarkastelin sitä oikein suurennuslasilla ja pohjassa oli M-kirjain!

Sininen silkkihuivi on alakerran kirpparista jota ei enään ole olemassa, siis se Pelastusarmejan Kirppis on lopullisesti pois...yyh...

EI KAIKKI OLE KULTAA MIKÄ KIILTÄÄ, KAUNISTA KYLLÄKIN!

Kultaa ja kameeta kaulalle ja korviin killumaan!

Viimeinkin sain aikaseksi laittaa näitä uusiokoruloita näytille. Olen aikamoinen epeli löytämään alesta koruja, ja sitten hajoitan ne ja  kasaan takas, mutta oman mallin mukaan. yritän tehdä huolellista työtä siinä hajotusvaiheessa, en käytä vasaraa, vaan niitä pitkäkärkisiä korupihtijä ja muitakin työkaluja aina tarvittaessa. Jokainen korunosa on tarpeellinen, vaan narut ja useinmiten lukitusosat saavat lopullisen tuomion, siis ei uusiokäyttöä, koska ne ovat melkein aina huonoa ja epäkäytännöllistä materiaalia.

Tähän olen ottannut käsirenkaista helmet ja korviksista roikkuvat lantit. Pujoitin vahalankaa, koska siihen saa sen oivallisen kaksois-solmu lukituksen, jota voi tarpeentullen pidentää ja lyhentää.
Löysin ja ostin valtavan isoja korviksia, moniosaisia, jotka olivat tosipainavia korviin.  Korva kasvo alaspäin, melkein hartioille saakka, oli muuten aika vinhan näköistä, koksasin ennen romuttamista. Ai, muuten korviksien koukut vaihdan myös, jos en ole varma nikkelivapaasta metallista, muuten miten olisin muka varma....!?.

Tämmönen roskiksien rinsessa kun olen, niin tykkään näistä kauniista koruista, käytänkin niitä kulkiessani ja nämähän on tarkoitettu kaikille, niinkuin maalausenikin!

HOROSKOOPPI LEIJONA.

M I A U U U.....

Yllätys teille, vahvat kovaääniset leijonat! Tekaisin tämän teidän toisen herkän, söpösen, mussukaisen, kiharapään puolenne koko kansan tiedoksi. Sillä jokainen teidät tunteva tietävät tämän osan olemassa olon, ja ettäpä sitä juuri salakaan...hih-hii, siis turhaa aina olla kaikkitietävä johtaja, kun teissä jokaisessä piilee se kehräävä KISSI-MIRRI!
Kuva ei tietysti taaskaan tullut häävi, maalaus on parempi, mutta annan olla, kyllähän tostakin jotain tolkkua saa.
Pieni johdatus tähän, koska leijonia löytyy ja tiedän, että heitäkin kiinostaa, minun vaatimattomat mielenilmaisut,  sekä varmasti lukevat tämänkin ja meitä leijonien tuntijoita löytyy vielläkin enenmän lukijoissa.

Sen ympyrän maalauksessa voi todeta, maapalloksi tai kuuksi, aurinkokin se voisi olla, joten yhdistin sen maailman kaikeudeksi. Ruusun halusin lahjoittaa ja toivoa kaikkea hyvää upeille viidakon valtijaille!!!
Sisareni Pirkko on muuten leijona merkeissä syntynnyt, hän on minua vajaat parivuotta vanhempi. Meitäkin kun vertaa, niin ei voi muuta kun todeta, että hyvä pari on HÄRKÄ ja LEIJONA, en voi sitä yleistää kun toi astrologia ei ole kylläkään mun alaani. " Mutu " tuntuma on kylläkin melko voimakas allekirjoittaneella, sanon sen lähes 65v.kokekuksiin perustuen. Nöyrästi tunnustan arvostavani , rehellisyytänne ja sitä taitoa miten osaatte käyttää vahvaa luonettanne!

HOROSKOOPPI HÄRKÄ

Huomasin, tilastoita kun vilkaisin, niin siellä seisoi, että 100 blokikirjoitusta olen kirjoitanut tämän puolikkaan vuoden aikana. Tämä nyt käsillä oleva on siis 101, ja sen kunniaksi tyrkkäsin omakuvan esille.
Vähän tyhmää olla naispuolinen härkä. koska olisin tietysti halunnut taas omakuvaa maalata kaunotar-missi -tyyliin. Lehmää ei voi, kun eikait sellaista tähtimerkkiä ole olemassa, vaan jos perustaisin sen, ihan silkkaa suuruuden hulluuttani.
Lehmä on kaunis, varsinkin naama ja siinä eritoten isot kauniit silmät !
En erittele härän ominauisuuksia, koska jokainenhan sen tietää, että tämän tähtimerkin olla syntyneet ovat sitä parasta A-luokkaa. En malta taaskaan olla heittämättä esille muutamaa maailman historian kuuluisimpia härän merkeissä syntyneitä. Lähinnä siintä syystä kun ovat saaneet aikaan melko paljon tässä  maailmassa,

Adolf Hitler, Sadam Hussein mm.

Että sen poikia ne sitten!

Olen maalannut myös toisia jokin verran vaatimattomia horoskooppimerkkejä, kauniita tauluja, saman tyylisiä, kuin tämä toron kuvatus, mutta puun tilalla on  ruusu. Voípa kun muistaisin jossain vaiheessa niitäkin esitellä.

Tämmöisellä postauksella alkoi toinen satanen, vaatimaton ja herkkä härkä kun olen, toivon taas, että sukulaiset, ystävät ja ne kylänmiehet olisivat ymmärtäväisellä tuulella myöskin tänään ja jakaisivat iloni....eipä muutakuin  MOI !!!