TURISTINA BUDAPESTISSA.

Jotenkin tekisi mieli lähtee jonnekin, oikein rajoja ylittää! Ihan hirveen kovaa hinkua ei vielä ole, mutta olen asian laittanut jo muhimaan tuonne baskerini alle.

Sitä ennen mun pitäisi saada tietoja mitä se mun korva oikein sanoo ja kuuleeko sillä eli ei !? Soitin ja kysäsin korvaklinikalta, että olenko jonossa sinne....olen ja jonojen pituus on kolme kuukautta.

Ettäs sen poikia taas tämäkin!

Toisekseen maaliskuun lopulla pitäisin saada kutsu koipeliinien tarkistukseen, vuosi kun on jo kohta hujahtanut nivelten vaihdosta. Vissiin senkin perrään on jo pikku hiljaa kyseltävä.

Saisi nämä asiat huolesta pois ja niistäkin sitten ne hyvä uutiset ottaisin, niin mikä ettei, kun reppu selkään ja baanalle.

Tämä oli mulle uusi juttu linnavuorella, milloin lie tullut paikoilleen tämmöinen tarjotin. Muutamaan vuoteen kun en ollut siellä mäellä käynyt. Tasolla oleviin laattoihin on pistekirjoituksella pantu asiat, mitä minä ihailen näillä taittovikaisilla silmilläni.

Loistava oivallus ja toteutus heiltä jotka olivat tämän saaneet aikaiseksi, suuret kiitokset heille sanon  näkövammaisten puolesta!

Lämpöiseen aikaan tämä Budan vanha osa, näillä vuorilla on miellyttävä paikka tarkkailla ja tallentaa. Ehdoton mesta käyskennellä ja ilta hämärissä ihailla Tonavaa sekä kaupungin suuruutta iltaloistossaan. Kaksi reissua sinne vuorille on tehtävä päivällä ja illalla.

Näin toimivat mun kaveritkin jotka tekivät joulun alla retken Budapestin joulutoreille.

Caputsinot ja kakut kuuluvat Budapestissa yhteen  ja niistä on ehdottomasti nautittava päivittäin, niinhän mekin teimme. Onneksi olimme aina samaa mieltä kun joku ehdotti kahvipaussia.

Kuvan juusto/mustikka kakku ei suinkaan ollut niitä pienempiä lohkoja ja kuppikin veti lähes puolilitraa hyvää maitokahvia!

Taisin muistella tätä viime reissua, että onnistui ja sitten kun kamutkin

tulivat sinne muutamaksi päiväksi. Pärjäsin muuten aika hyvin siinä porukassa  päivisin, mutta hyö jaksoivat vielä kun minä hiippailin kotsaan.

Kyllähän mä voisin toisaallekin lentää ja muualle tekisikin oikeastaan mieli, vaan kun on niin helppoa ja huokeeta tämä tuttu reitti.....

ps. Kikka vilkuta jos olet Salpausselän kisoissa katon kaikki osiot mitä sieltä tulee kuvaruudun kautta ulos. Pääsin tähän urheilun makuun kun olin vaki töllötäjä olympialaisten aikaan.....;)

ONKO SE PÄÄASIA SITTENKÄÄN SE PÄÄASIA !

Olen tässä tykönäni funtsinut sitä, että olenko huolimaton vai suoraan sanoen laiskan saamaton että en käy edes kampaajalla! Nuukahan olen, mutta ei kait se nuukuus saisi ihan tämmöseksi naista vedättää, että köpöttelen tuolla kylilläkin saman näköisenä millaisena satun aamulla heräämään. 

Eilenkin, kirpparitakki päällä, baskerilla peitetty pää, jonka nykyisin kiskon silmille/korville, iso huivi kaulaan kietaistu, kulunut laukku kaulassa, lenkkarit jaloissa Takki kylläkin ihan jees, kun yleensä hiippailen viiden ekun Elloksen kylkiäisinä hankkimani tuulitakin kaa ja reppu selässä! Muuten hyvä takki, ei ole kulunut juuri lainkaan, vaikka ympärivuotisessa käytössä  jo vuosia ollut. Siinä on huppu ja irroitettava  vuorikin, siis varsin käytännöllinen ja taskujakin tarpeeksi.

Vastahan mulla on ollut kaunis vahva pitkä tumma tukka, totesin kun puoli vuosisataa vanhoja musta/valko kuvia selasin....;D

Nyt toi yläpää näyttää kun olisi ikivanha nuhraantunut lankamoppi, joka on ollut joskus valkoinen vaan ajan kanssa vaihtanut väriään.

Nyt tämä yläpään karvoitus on harmaan/mustan kirjava  ja lyhyt ja aika harvakseltaan kammattavaa! En värjää hiuksiani koska tykkää harmaasta tukastani, mutta voisihan niitä harvoja hapsia joskus huoltaakin oikea ammattilainen.
Viime ja sitä edellisenä vuonna kävin kerran kampaajalla ja sitä ennen vähän harvemmin.

Olen jo vuosia parturoinnut oman pääni. Mulla on hyvät vehkeet hankittu hiuksien saksimiseen ja käytän kyllä niitä ihan tarvittaessa tai sitten en.....;)

Lopetin  käynnit kokonaan näissä salongeissa koska jouduin aika usein työn jälkeä korjailemaan omilla saksillani.

Tuntuu, että täällä meillä on joka korttelissa montakin parturia, yksi häviää niin pari tulee tilalle.

Cityssä hinnat on aika kovat käsityöläisillä 35-50€ leikkuu ja pesu, sen  kyllä tajuun

 koska minä myös olen käsityöläinen.....

Eläkettä saisi olla lisätä jos säänöllisesti sinne ropojani laittaisin.

Onneksi se puolihuolimaton leikkaus ja kampaus sopii ihan huoletta tämmöselle varttiboheemille, joten jatkan tätä omin käsin trimmausta itseni suhteen.
Muutenkaan ihan hirveesti en siitä tykkää kun vieras mun päätäni/käsiäni/jalkojani hiplaa, joten siihenhän on sitten selvä ja yksinkertainen päätös olemassa...en anna!

Oltiin "tyttöjen" kaa lounastamassa eilen ja ihmeteltiin taaskin miten joutusaan se aika oikein on huvennut. Saman kadun kasvatteja ja 60v.toisiamme säänöllisesti tavanneet. Helppo olla sellaisten kanssa jotka ovat aina olleet läheisiä ja tarvittaessa läsnä!

Meillä on joka syksy sellainen kotieläinten tapaaminen joista nämä kuvat otin viime lokakuussa. Jos olen kaupungissa niin aina osallistun niihin, samoin kuin nämä iki-ihanat ponit.

Juttuni aiheenkin löysin  siitä kun näitä kuvia kattelin.

Mikään vinkuja en ole ulkonäköni suhteen,  enkä edes pysty salaamaan, saatikka peittämään niitä ns.ulkonäkö haittojani. Kuuntelen kyllä jos joku lähes täydellinen tapaus inisee itseensä......sisäänpäin kyllä hymyilen, vaikka tekisi mieli nauraa päin pläsiä! 

Hyvän itsetunnon kanssa on helppo mennä vaikka keskellä päivää tirsoille ja nukkua tuleva yönkin rauhallisesti ja hyvin......

 Tästäkin huolimatta pidetään huolta itsestämme niin kauan kun siihen pystymme ja tarvittaessa autamme myöskin toisiamme.....:)

LUEN, VALITSEN JA KATON !

Olikohan meillä viiskytävuotta sitten TV ?

Tuli mieleen kun katon tätä vanhaa valikuvaani, ihanko mulla olisi lehestä ojelmasivu esillä, mutta eihän silloin ollut sivukaupalla kanavia saatikka ohjelmia....ei edes radiosta!

Se telkkari kyllä taisi tulla  silloin  meillekin, vähän niin kuin mutkan kautta.

Veljeni oli mennyt naimisiin ja rouva oli sähköliikeen tytär ja sitä kautta se aparaatti meille sitten ostettiin, sen kyllä muistan ja se oli kuuskytäluvun alussa. Vissiin vähän huokeemalla kait se sitten saatiin.

Ihan hyvä kun minäkin sitten nuorimmainen lähin viimeisenä v1965 muailmalle,

vanhemmat saivat sitten telkkarin seurakseen. Sen muistan,että joku tunnettu saksalainen merkki se oli mutta mikä!?

Tämä se johdatus nykyiseen suhteeseen sen TV-n kanssa, se on erittäin toimiva ja tarpeelinen mulle.
En oikein osaa sanoa montako tuntia päivässä kattelen sitä, vaihtelee. 
Aamupalan nautin sanomalehden kanssa ja radio on auki, että kuulen päivän menot sekä säät ja määt....
Jos tulee urheilua ap.niin silloin aukaisen aparaattini, muuten kenties vasta ip.toviksi. Sitten klo 18.00 jolloin alkaa  se  brittien"Emmentaali", sitä olen seurannut alusta lähtien, on muuten ainut sarja jota säänöllisesti katon. Sitten se onkin auki loppuillan, samalla teen kaikenlaista kotijuttuja, ihan jatkuvasti en sitä tuijota.
Mulla ei ole maksullisia kanavia, koska tuntuu nämä piisaavan mitä saan ton  kattoantennin mukana.
Jos pitää sanoa mitä seuraan eniten, niin normaalit uutiset ja ajankohtaiset jutut. Luonto/eläin ja matkailu on mukavaa seuraa.
Musiikin suhteen olen kaikkiruokainen, vaan tuota räppiä en ihan lempparikseni laita.
Tositeevee -ja huumoriohjelmia kattelen aika mielelläni, niistä otan vain osan omakseni.
Tällä hetkellä seuraan "Maajussille morsian"ta ja "Muodin huipulla". Musiikki puolelta "Voice" ja voi, että odotan "Tangomarkkinoita"......
Monen yllätykseksi, en seuraa mitään ruokajuttuja tai semmoisia kysely/kilpailuja, sisustus jutut jätän myöskin toisille, mutta asuntojen ostot ja rempat toimii.
Dokumenteistä tykkään, varsinnii jos niissä on mennyttä historiaa.
Elokuvia katon viiliksen mukaan, mun on kylläkin aina huomioitava se, että jatkanko kattomista sitten unissani, niin kyllä tuppaa aina joskus käyvänkin, siksipä rikos ja kaikenlainen väkivalta ei mulle oikein sovi.

Tapanani mulla on, että siinä aamukahviin lomassa luen leheltä ohjelmat aika tarkkaan ja mielenkiintoiset klo ajat ympyröin.Tämä kaks`viikoinen on mulle mielenkiintoista aikaa koska tykkään urheilun seuraamisesta

Sorsat maalaukseni on ollut jo kymmeniä vuosia jossain maailmalla, voisin tehdä uuden ja vähän paremmin....;)

Pyhän rauhallinen aamu menossa, yöllä tullut vähän lunta, kaunista, radiosta tuleen hyvää musiikkia. Mietin teenkö ruokaa tänään vai kysäsenkö Pirkolta, että jospa jonnekin ulos syömään, mukavata kun toi isosisko muutti tänne Jyväskylään ja ihan tähän lähelle! Hänellä vielä noi muutton hommelit kesken koska heti kuorman  tulon jälkeen lähti ulkomaille kuukaudeksi. Nyt alkoi sitten järjestelyt uudessa kodissa!!!! Voi olla, että vastaa...tee ruokaa mä tuun sit sinne.....voiskin toimia sillä mulle pitäisi kattokruunuun pari lamppua  vaihtaa! Olen aika epävarma vieläkin noilla tikkailla joten siirrän vaihdot toisille, ihan turvallisuus syistä!

Tilulilulii nyt se on auki ja nyt se on kii, että sehän siinä, sanoi Anssi K kun toimittaja kysy hypyn viilistä ja minuahan se hymyilytti......en romahtannut tuloksista, vaikka hitokseen  vähän kyrsinkin.....;)

VASTASIN KYSYMYKSIIN KIRJOJEN NIMILLÄ !

Nappasin nämä kysymykset toisilta, koska tykkäsin niistä niin kovasti joskus aikaisemminkin olen jo kertaaleen niihin vastaillut!
 Siis näihin kysymyksiin on vastattava kirjojen nimillä, käsitääkseni niillä joita löytyy omista varastoista!

Aloitan ekasta kysymyksestä, aikamoinen valinta kun voisin tehdä ihan huvin vuoksi toisinkin päin.....

1.

Oletko mies vai nainen?

PIENI RUMPALITYTTÖ myöskin TAITEILIJAN TYTÄR 

2.

Kuvaile itseäsi.

EI KIITOS

3.

Mitä elämä sinulle merkitsee?

PIENESTÄ ISOKSI

4.

Kuinka voit?

MIKÄPÄ TÄSSÄ

5.

Kuvaile nykyinen asuinpaikkasi.

HARJUKAUPUNGIN SALAKÄYTÄVÄT ja se kakkosasunto BUDAPESTIN METROASEMAT joka on osa Budapesti oppaasta, että siksi sinne löysinkin ja omakseni otin!

6.

Mihin haluaisit matkustaa?

EEDENISTÄ ITÄÄN ja samalla reissulla  TAKAISIN NEUVOSTOLIITTOON

7.

Kuvaile ystäviäsi.

50-LUVUN TYTÖT ja se toinen sukupuoli SEITSEMÄN VELJESTÄ

8.

Mikä on lempivärisi?

SININEN ENKELI

9.

Millainen sää nyt on ?

AURINKO SULATTAA JÄÄN ei nyt ihan, mutta elän toivossa!

10.

Mikä on mielestäsi paras vuorokauden aika?

TOINEN PÄIVÄ

11.

Jos elämästäsi tehtäisiin TV-sarja, mikä sen nimi olisi?

SATUMAINEN ONNI

12.

Millainen on parisuhteesi?

MIES PIETARISTA toinenkin koska ikä ja säätyni sen sallii, RANSKALAISEN LUUTNANTIN NAINEN

13.

Mitä pelkäät?

KUOLEMA LÄHETTÄÄ VIESTIN

14.

Päivän mietelause?

ÄLÄHÄN HÄTTÄILE

15.

Minkä neuvon haluaisit antaa?

VANHENE VIISAASTI

ja

16.

Miten haluaisit kuolla?

TÄÄLTÄ IKUISUUTEEN

Tarkoitus oli vastata eri kirjoilla kun aikaisemmin ja uskon, että niin teinkin! Yritin sitä tarkistaa vaan kun en helposti löytänyt, niin olkoonpa! Noi otsikot ja tunnisteet
 pitää vissiinkin asiallisemmin kirjoittaa, että edes itse niistä jotain hoksaisi tarvittaessa.
Jatkakaa ja ottakaa tämä mukavat kysymykset käyttöön, minua ainakin kiinnostaa kirjat. Luulen, että täällä on paljon samoja asioita harrastavia lukijoita, lukemisiin.....;)

HELMIKUU ON HELYJEN AIKAA....

Näitä en ihan kisakoruiksi ajatellut, vaan saa niitä pitää niissäkin!

Puuhelmistä tarkoitus puhua, koska ovat näin talvella ovat hellän lämpöisiä ihon kosketuksen kanssa. 

Vähän kun istuisi jakkaralla uuninluukut auki.... ihailisi elävää tulta, lämmittelisi ja onnesta huokailisi silloin tällöin!

Tämä näyttö tästä herkemmästä puolestani....hih!

  

Tässä taas tätä omaa mielipidettäni tällä hetkellä tarjoan, omiani tottakait, mitäs sitä toisten suulla puhumaan. Vastaanotan kyllä kaikkien mielipiteet, mutta en ihan täysillä volumeilla! Ei huoli ihmetellä jos mulle oikealta sivulta puhutaan, taikka ihan selän takana joku rohkenee mulle puhua niin jätän kaikki valitettavasti puhujan vastuulle......että sen verran savolaisuutta tästä päästäkin löytyy.

Jonninlaista selvennystä tästä asiasta, kun kuulo hävisi oikeasta korvasta ilman aikojaan, niin sitä kyllä alettiin tutkimaan. Nyt tässä joutessani odottelen sairaalaan korvaklinikalle pääsyä, jotta jotain selvennystä asiaan tulisi.

 Hernettä saatikka helmiä en  ole nenääni vedellyt, saatikka korvaan. Enkä kumpaakaan liikoja rassailut. Tiukkaa pipoa en käytä, joten sekin on haittatekijöistä pois.

Koruloissa aika paljon samaa kamaa ja tyyliä, vaan värit niitä pieniä vipoja sitten saa aikaiseksi.

Materiaali on saatu taas uusista koruista jota ostelen alesta huokeeseen hintaan ja ilokseni hajoitan ne välittömästi kotona ja alan suunnitella ne uusiksi

Osa korumetalista on niitä ukkoloiten nippeli laatikoista otettuja hyviä  osia joita yleensä käytetään jotenkin mutterin tiivisteinä...kait....;)

Nailonsiima on o.45mm/9kg kestoltaan. Käy kyllä tähän pujotteluun tämä paksukin koska kaulaan laittaessa metalliosat pitävät sen kauniisti laskeutuneena. 

Toisin sanoen samoin kun onkiessa metallipaino pitää koukun ja siiman hyvässä yhteistyössä ja saalista kyllä saa, olipa vapa tai helyt kyseessä!

  Isommat helmet on täyspuuta ja nämä pienet uskoisin olevan jotain, vaikkapa sellumassasta pyöritettyjä, hyvää käytettävää askartelu kamaa.

Lukkoja en juurikaan käytä, nämäkin saa sujauttamalla heti käyttöön.

Kisat vähän tässä jo jännittää vaikka en suurta mitalli sadetta  odotakaan, positiivinen olen kaikkien suhteen!. Jännitys sekä pieni kutkutus toimii aina ja samalla kun kuuntelen toisella korvalla ja silmälasien läpi seuraan televisiota niin teen näitä koruhommeleita. Harjoittelu piuhoja kyllä tulee, mutta purkaan ja aloitan taas uudestaan.....terveisin 

ja kuulemisiin.....;)

ASIASTA TOISEEN JA KOLMANTEEN...

Närhi on kaunis lintu, laitoin sen kököttämään lumille, osahan niistä viihtyy vuodet ympäriinsä täällä!

Sitä vain ihmettelen miten noin sievä ja sorea lintu pystyy rääkkymään ja räksyttämään kuin pahanen  rääväsuu Varis!? 

Sukulaisia ovat, Närhet kuuluvat varislintuihin.

Se pystyy matkimaan kuulemiaan ääniä, että kaikenlaista sitä oppii kun pitää korvat ja silmät auki. Tällä toteamalla tarkoitan  Närheä ja itseäni.

Tallennin kankaalle kuluneella reissullani  myöskin Tilhen ja Sinirinnan, heistä sitten juttua myöhemmin.
Tästä näistä kahden linnun sukulaisuudesta, tuli mieleeni toinenkin pari, joita olen joskus vähän ihmetellyt!?

Peruna kuuluu koisokasvien heimoon, yhden koisokasvin tiedän Munakoiso....no, ihan hyvin voivat olla sukulaisia kun oikein ajattelen. Se perunan kukan jälkeen pulpahtava pallukka vois olla jokin pitkänmatkan pikkuserkku  sille munakoisolle. Onhan se näin, koska kirjanoppineet ovat tästäkin ottaneet selvää ja meille siitä tiedottaneet.
Sen muistan kun penskana kiellettiin niitä syömästä, koska olivat myrkyllisiä, niistä kun olisi saanut leikkiruokiin tarviketta! Samoin on jokin laji näissä munakoisoissakin syöntikielossa sen myrkyllisyyden takia. Tämä tummalila on pitkään tai pitkäksi jalostettu juures/hedelmä/vihannes meille herkkusuille. Aikoinaan opin niistä tykkäämään kun aloitin kiinostukseni 60-luvulla Italialaisiin ruokiin. Olin oppivainen ja niistä vuosista oli paljon hyötyä, Italialainen keittiö on edelleenkin se mieluisin ja maukkain minulle.  

  Kun nuo asiat alkoivat siitä lintumaalauksestani ja talvesta, joka muuttui perunan kautta munakoisoksi. 

niin jatketaan samalla linjalla!

Voisin olen tässä kuvassa rippikouluikäinen ja Pirkko sen jo käynyt! Kesäthän oli silloin aina lämpöisiä ja mansikat mehevän maistuvia! Juhannusruusut kukkivat aina näyttävästi siellä lapsuuden kodin pihassa. Kummassakin mummolassa niitä myöskin oli....voi olla, että sieltä nämä meidänkin pihan koristeet olivat lähtöisin.

Tapasin kaupungilla entisen naapurin ja siinä sitten juteltiin, istuttiin oikein ja syötiin. Kertoi, että harkitsevat talon myyntiä, muuttaisivat lähemmäksi lapsia.....näinhän se useimmiten meneekin.

 Meillä oli hyvä juttutuokio ja sitten tietysti näin seuraavana yönä unta entiseltä kotikadultani. Siinä oli talvea ja kesää, paljon tuttuja ja vain hyviä ja hauskoja asioita.....;)

Vaikkakin lapsuuden kesät ja talvet olivat niitä joita aina muistellaan, niin onpas todettava, että miten hyvää aikaa elän nykyäänkin. Ne vuodet siltä väliltä olivat sitä kaikista parasta aikaa.

Olen vähän erikoinen, koska olen ikäni ollut onnellinen ja tyytyväinen, joskus se onnen ja tyytyväisyyden tunne on toki heitellyt vähän puoleen ja toiseen. 

Hyvä sekin, koska sehän on tätä tyttöä auttanut nauttimaan pienistäkin juttuloista ja olla myöskin nauttimatta, kun se aika on ollut!

Pieni lumisade  yöllä yllä laittoi ulos lisää talven makua, tykkään siitä.....;D