Vanhoja kuvia selatessa tulee sitä jo elettyä elämää eteeni. Harvoin musta saa salaa otettua kuvaa ja tämäkin sain itselleni jälkipostissa.
Ihmeen kauan mietin ja olin omissa ajatuksissani ja sai kuin saikin sen hetken taltioitua.
Koska tämä asia on vanha ja sovussa lopuunkäsitelty, niin voin sen huoletta tänne laittaa.....
Koska tämä asia on vanha ja sovussa lopuunkäsitelty, niin voin sen huoletta tänne laittaa.....
Seit'kyt luvun alku ja mä olen 25v. Lontoossa ja vajaa kuukausi sitten New Yorkista sinne lentänyt jossa asuin(Pa.)noin vuoden verran. Lähdössä olen Kööpenhaminaan koneen vaihtoon ja Suomeen sieltä sitten!
Näitä minun omia lopullisia päätöksiäni mietin Tom Jonesin kuvan kanssa ja mielessäni soi Delihah! Nyt tässä kuuntelin sen biisin alkuperäisellä kielellä ja perään panin T.Kansan ja tajusin sitten sanat!
Pilvilinnat eivät särkyneet koska tapanani ei ole elämääni rakentaa niin heppoisille perustuksille.
Muuten vai loppui kuuden vuoden tarina joka olisi voinut onnistuakin koska mies kuului niihin kenen kanssa olisi ollut hyvä tulevaisuus. Mutta siihen olisi päätynyt oman tieni kulku joka oli vielä kesken.
Elämää oli edessä ja hyviä ihmisuhteita mahtui seuraaviinkin neljäänkymmeneen vuoteen. En vain ole sellainen joka tarvis toisen henkilön jakamaan omaa elämääni....liki ja jatkuvasti vierellä kulkemaan. Tästäkin huolimatta arvostan edelleenkin perusperheitä koska ilman teitä olisi jo jatkuvuus sekä perinteet menneet minne sattuu, kaikki olemme tarpeelisia, minäkin omine juttuineni!
Elämää oli edessä ja hyviä ihmisuhteita mahtui seuraaviinkin neljäänkymmeneen vuoteen. En vain ole sellainen joka tarvis toisen henkilön jakamaan omaa elämääni....liki ja jatkuvasti vierellä kulkemaan. Tästäkin huolimatta arvostan edelleenkin perusperheitä koska ilman teitä olisi jo jatkuvuus sekä perinteet menneet minne sattuu, kaikki olemme tarpeelisia, minäkin omine juttuineni!
Tämä on itse ottamani kuvan, vähän kuin vastauksesi edelliseen otokseen. Paikka on lähellä sitä kuuluisaa Huokausten siltaa Venetsiassa. Se on lyhyt ja suora katettu silta kanaalin yli toiseen taloon jossa sitten se lopullinen tuomio pantiin käytäntöön! Tämä tukevampi kaarisilta toimikin oikein raskaisiin huokauksiin, onhan ne tuomiot jo lusittu, puolin ja toisin!
Tällä samalla reissulla kävimme x-anoppiakin tervehtimässä ja muutakin sukua. Vähän kyllä mua jännitti ne tapaamiset, koska olin se pääosan esittäjä, jolle suunniteltu rooli ei oikein sopinutkaan.
Kaikki meni ok. jäimme jopa sinne muutamiksi päiviksi, mutta paria ei meistä tullut....eikä muuten asiasta puhuttu enään koskaan !!!!!
Mama kyllä kysyi silloin kun istuttiin kahelleen ulkona, että mikäs meille oikein tuli kun emme vihille sitten astuneetkaan. Sanoin vain että oltiin liian nuoria kun alle kakskymppisinä alettiin porukoida.
Kumpikin meistä tarvi elämään enemmän kokemusta, että näinhän se vain totuus olikin!
Minä olin siellä lomilla ja asuin silloin Suomessa ja hänkin oli muuttanut takaisin kotimaahansa.
Onneksi nämä nuoruuden muistot ovat hyviä ja oikeastaan aika romattisiakin.
Eipä näissä ja senkin jälkeen eletyissä vuosissa ole sitä säpinää puuttunut. Mukava helppo muistella, yksin ja yhdessä. Voin todeta, että osasin jo silloin valita sen oikean tien mikä kävi mulle. Rannalle jääneet ovat ihan varmasti tajunneet vuosien myötä, että näinhän se olikin parempi.
Sen voin tunnustaa, että mun kanssa on helppo ja mukava seurustella.....mutta jatkuva yhdessä eläminen ei sovi minun lukujärjestykseen. Tarviin tilaa elää omaa elämääni.......;)
Nämä vuodet nuoruudessa oli sellaista aikaa jota on ollut mukavaa muistella näin jälkeenkin päin.!
Juhannus Suomessa -70 luvun alussa, meillä kotipihassa.
Sukulaiset, ystävät ja ne valitut kylänmiehet, pelko pois, sillä tämä oli eka ja vika kerta kun esittelen omaa jo elettyä parisuhdetta.......mutta hän kun oli se eka kenen kanssa jopa ajattelin naimisiin mennä....siis vain ajattelin!!!
Tokkopa se haittaa, omiapahan kirjoitin ja ihan hyvillä mielellä. En ole niitä jotka halajaa menneisyyttä, vaan elän aina tätä päivää.
Totean vain, että aina se aika joka on menossa, on sitä parasta aikaa, nytkin huomaan sen miten alkaa toi kulkukin tasaantua.....joka tarkoittaa, että uudet nivelet toimivat paremmin kuin vuosia sitten.
ps. olisikohan toisia rohkeita jotka tohtisivat tänne kirjoittaa siitä ensilemmestä....jään odottamaan ja vartoon keskikesän tulevaa juhlaa Juhannusta.....:))
Onneksi meillä on muistot :)
VastaaPoistaEn ole muuten niitä ikivanhoja kuvia/kirjeitä poltellut, tallessa ovat ja otan kyllä ne joskus esille ja luen ne näin vuosikymmenien jälkeen....vois olla aika mielenkiintoisia!?
PoistaJoku kertoi jutun, että lapsenlapset olivat löytäneen mummon luona ollessa kirjenipun joka oli silkkinauhalla paketoitu ja päättäneet leikkiä postipoikaa ja jakaneet ne naapureiden postiluukuihin.....viissiin ite kertoneet kun kysyttiin, että mitäs siellä mummolassa teitte..... no, postinjakajaa vaan leikittiin.....;))
Muistot tuolta nuoruudesta onkin kiva säilyttää. Joskus on niiden aika päästä esiin. Niin ne vain vuodet vierivät ja muistot säilyvät. hyvä niin.
VastaaPoistaKaunista, muistorikasta sunnuntaita sinulle Maikku.
Kiitos mummeli!
PoistaKyllä se tämäkin sunnuntai on muistorikas jo etukäteen tiedän sen. Lähden ip.Lounaispuistoon ulkoilmakonsertiin jossa on yhtä niistä mun mielimusiikkia, sotilasoittokunnat esiintyvät! Ilmavoimiensoittokunta ja Rakuunasoittokunta ka tunnetut laulajat mukana!
Viimeviikolla siellä vieraili Kansallisbaletti ja nämä jutut ovat kaikken lisäksi ilmaisia meille. Onneksi ilma suosii tänäänkin...;)
No - päätit sitten kertoa tuon tarinasi kaikille. Tuttu asia ja tapahtumat minulle, noinhan se meni - oikein ja reilusti. Ei ole tarvinnut jossitella tai katua jäkeenpäin - vaikka joskus niitä mielikuvaleikkejä on leikittykin ..... jotta mitenkähän olisi jatkunu.?! Ainakin hyvät muistot jäi
VastaaPoistaNo, päätin.....mutta en nyt ihan kaikkea yksityiskohtia ruvennut revittämään, jotain jätin vielä itellekin näistä ko.vuosista!
PoistaKoville olisin joutunut perheyrityksessä.....vaikka samaa alaa jatkoin toisaalla mutta takuu palkka sekä säänölliset vapaat tuli varmasti....muistorikasta aikaa sekin, että voihan.....;)
Hienoja muistoja, kiva että jaoit ne kanssamme ♥♥
VastaaPoistaOikein hyvää juhannusta ja sen odotusta, Maikku:)
Kaikkehan tänne voi kirjoittaa ja tulipa tämäkin tehtyä...heh-he...;)
PoistaToivotan myöskin rauhallista ja hyvää juhannusta teille sinne!
Ensin ajattelin lähteä entisille tutuille paikolle juhannusta viettämään, vaan tuntuu siltä ettei noita ilimoja pisoo ja taidan pysyäkin omien seinien sisäpuolella.....kyllä saan aikani kulumaan ihan missä vaan.....;)
Ihanat muistorikkaat kuvat. Eihän tuollaisia tapahtumia voikaan unohtaa, tärkeitä päätöksiä ja varmasti siinä on miettiä saanut kun niitä on tehnyt. Onneksi on muistot :) Hyvää Juhannusta!
VastaaPoistaVissiin alan vanhaksi tulla kun menneitä muistelen!?
PoistaEn kyllä tyrkytä ihmisille näitä mun vanhoja asioita.....nuo lapsoset kyllä oikein kyselevät ja kuuntelevat....tarkkana pitänyt olla mitä kerron. Nykyisin on huolettonta puhua kun suurilmalla osalla on jo omat perheet mutta jo alkavat heidänkin lapset kysellä näitä mun reissujuttuloita.
Tänne voi kirjoitella, lukee se jota kiinostaa tai jättää tyystin sitten lukematta, oman mieltymyksen mukaan....;)
Lämmintä Juhannusta toivotan teille Anja!