Näin sitten näki päivän valon tämä brunetti....häikäisee, totesi ruskeaverikkö ja ei muuta kuin pokat päähän tällekin sekä ruskeat hanskat käyttö valmiina kylkeen!
Neljä oikein ja yksi nurin, helppoa ja nopeata paksulla langalla.....mutta aloittaa sain toisenkin kerran kun näytti liian kaposelta ja silmukat eivät ihan täsmänneet niin kuin olin suunitellut.
Puoleen väliin kun pääsin niin se malli ei oikein sopinutkaan silmään, nurja puoli olikin sellainen joka halusin pääliseksi !?
Jatkoin kutomista samalla mallilla, koska oli joutusempaa tehdä vain yksi nurin.....kun tarpeeksi pituutta tuli, että korville yletty, piti ruveta sen pipon päälaen kantta suunittelemaan. Nuukuuttani harvakseen kavensin ja siitä tulikin sitten sellainen vanhan mallinen hiippalakki ilman otsan punatähteä!
Purkasin, vaikka olisi jo silloin pitänyt se kuva ottaa ja laittaa punatähti ja rukkaset siihen viereen työkaluineen (mulla on niitä NL-n aikaisia rintamerkkejä).
Aloitin uudestaan kavennukset ja tarkasti, jotta myssyn tyyli säilyisi loppu huipentumaan asti, semmoista kaunista pyöristyvää potan pohjaa ajattelin ja onnistuinkin!
Käänsin myssyn nurjan puolen pääliseksi ja kokonaisuus miellytti minua.
En varmaan olisi ruvennut äkkiseltään tämmöisten äheltämiseen jos joku olisi ollut tässä huushollissa mun kanssa näissä pipojen teko talkoissa.
Tuntisin kyllä myötähäpeän katseen vaikka en päälle katsoisikaan.....jo se tunne nolottaa, olipa asia mikä tahansa....;//
Korjaan, olen kyllä ihan tarkoituksellakin äheltänyt, vääntänyt ja kääntänyt sekä pihissyt ja puhissut kun käsityöt ei oikein luistaneet mieleni mukaan....eikä siitä kovinkaan kauan aikaa ole kulunut.
Aloitin saalia kutomaan....ja lanka oli hankalaa ei luonistunut minulle mieluisalla tavalla ja sitten alkoi sellainen osa joka vaati parempaa osaamista.
Pirkko oli mun luona silloin samassa tilassa......viimein sanoi, että anna tekele tänne ja hän ei jaksa enää kuunnella.....
Siinähän sitten valmistui näppärästi mulle kaunis hartian lämmitin lähes samalla istumisella!
Tämä tapa toimii meillä edelleenkin siskon kanssa aika monissakin asioissa ja ihan hyväksi havaittu puolin ja toisin....hih....;)
Kun ja jos tekijältä ei oikein onnistu jokin työ, niin osaaja ottaa sen sitten käsittelyyn ja hoitaa homman loppuu ja kummallekin tulee hyvä mieli, että sillä siisti ja kiitos!!!!
Pyöröpuikot odottaa käyttö valmiina silmukoiden tekoon ja kolmas kerä on tarkoitus tehdä myöskin päähineeksi ja siitä sitten seuraavan tarinan aihe.....;)
Neljä oikein ja yksi nurin, helppoa ja nopeata paksulla langalla.....mutta aloittaa sain toisenkin kerran kun näytti liian kaposelta ja silmukat eivät ihan täsmänneet niin kuin olin suunitellut.
Puoleen väliin kun pääsin niin se malli ei oikein sopinutkaan silmään, nurja puoli olikin sellainen joka halusin pääliseksi !?
Jatkoin kutomista samalla mallilla, koska oli joutusempaa tehdä vain yksi nurin.....kun tarpeeksi pituutta tuli, että korville yletty, piti ruveta sen pipon päälaen kantta suunittelemaan. Nuukuuttani harvakseen kavensin ja siitä tulikin sitten sellainen vanhan mallinen hiippalakki ilman otsan punatähteä!
Purkasin, vaikka olisi jo silloin pitänyt se kuva ottaa ja laittaa punatähti ja rukkaset siihen viereen työkaluineen (mulla on niitä NL-n aikaisia rintamerkkejä).
Aloitin uudestaan kavennukset ja tarkasti, jotta myssyn tyyli säilyisi loppu huipentumaan asti, semmoista kaunista pyöristyvää potan pohjaa ajattelin ja onnistuinkin!
Käänsin myssyn nurjan puolen pääliseksi ja kokonaisuus miellytti minua.
En varmaan olisi ruvennut äkkiseltään tämmöisten äheltämiseen jos joku olisi ollut tässä huushollissa mun kanssa näissä pipojen teko talkoissa.
Tuntisin kyllä myötähäpeän katseen vaikka en päälle katsoisikaan.....jo se tunne nolottaa, olipa asia mikä tahansa....;//
Korjaan, olen kyllä ihan tarkoituksellakin äheltänyt, vääntänyt ja kääntänyt sekä pihissyt ja puhissut kun käsityöt ei oikein luistaneet mieleni mukaan....eikä siitä kovinkaan kauan aikaa ole kulunut.
Aloitin saalia kutomaan....ja lanka oli hankalaa ei luonistunut minulle mieluisalla tavalla ja sitten alkoi sellainen osa joka vaati parempaa osaamista.
Pirkko oli mun luona silloin samassa tilassa......viimein sanoi, että anna tekele tänne ja hän ei jaksa enää kuunnella.....
Siinähän sitten valmistui näppärästi mulle kaunis hartian lämmitin lähes samalla istumisella!
Tämä tapa toimii meillä edelleenkin siskon kanssa aika monissakin asioissa ja ihan hyväksi havaittu puolin ja toisin....hih....;)
Kun ja jos tekijältä ei oikein onnistu jokin työ, niin osaaja ottaa sen sitten käsittelyyn ja hoitaa homman loppuu ja kummallekin tulee hyvä mieli, että sillä siisti ja kiitos!!!!
Pyöröpuikot odottaa käyttö valmiina silmukoiden tekoon ja kolmas kerä on tarkoitus tehdä myöskin päähineeksi ja siitä sitten seuraavan tarinan aihe.....;)
On kyllä kaunis hattu laitahan ohjetta tulemaan kiitos:)
VastaaPoistaKyllähän se myssy on kaikista helpoin päähän laittaa ulos lähtiessä ja tämöisellä yksinkertaisella ohjeella nopea tehdä....kiitos Ritva....:)
PoistaHienohan tuo on, kun mikä!
VastaaPoistaAmalia, sinä se oikea tekijä olet näissä käsityö hommissa olet, joten kannustusta tarvitaan ja otan kyllä kiitollisuudella kehut vastaan.....;)
PoistaHyvähän tuostakin myssystä tuli ja kuvaus onnistui hienosti ... samaa mallinukkea olet käyttänyt tässäkin.
VastaaPoistaKutomis- tai neulomisohjeita ei ole pakko noudattaa tarkasti, siinä matkan varrella voi vaihtaa mallia tai muuttaa nurjan oikeksi tai päinvastoin ja tehdä ihan niin kuin HYVÄLTÄ NÄYTTÄÄ. Kyllä sinä osaat!
Hymm-mmm-hih no jos minä sitten osaan kun ihan netisä sen ilmoitat kaikille luettavaksi! Olen kyllä tyytyväinen tuloksiin kun ottaa huomioon miten harvakseen kudon yleensäkin jotakin.
PoistaSekin hyvä jos samanlainen kuin minä olen näkee nämä helpot työt niin vaikka innoistuisi kutomiseen....:)
Onpa mukavan näköinen myssy, samoin kuin edellinenkin! Kivat värit ja malli molemmissa. Olispa hienoa osata soveltaa noin hyvin ja tehdä myssyjä omaan päähän.
VastaaPoistaMukavaa kun huomioit!
VastaaPoistaPitäisi päästä tämmöisestä tavasta pois, etten teksi aina omissa askareissani liian monta saman tyylistä juttua peräkkäinen. Jos teen vaateita niin leikkaan jo valmiiksi useitä kappaleita, samoin tauluja maalaan neljää yhtä aikaan, koruja teen ihan liikaa ja ruokaakin teen lähes aina viikoksi kerralla!? Sen verran siitä on kyllä haittaa ettei säilytystilat meenaa piisata.....;)
Mukavaa kun huomioit!
VastaaPoistaPitäisi päästä tämmöisestä tavasta pois, etten teksi aina omissa askareissani liian monta saman tyylistä juttua peräkkäinen. Jos teen vaateita niin leikkaan jo valmiiksi useitä kappaleita, samoin tauluja maalaan neljää yhtä aikaan, koruja teen ihan liikaa ja ruokaakin teen lähes aina viikoksi kerralla!? Sen verran siitä on kyllä haittaa ettei säilytystilat meenaa piisata.....;)
Mukavaa kun huomioit!
VastaaPoistaPitäisi päästä tämmöisestä tavasta pois, etten teksi aina omissa askareissani liian monta saman tyylistä juttua peräkkäinen. Jos teen vaateita niin leikkaan jo valmiiksi useitä kappaleita, samoin tauluja maalaan neljää yhtä aikaan, koruja teen ihan liikaa ja ruokaakin teen lähes aina viikoksi kerralla!? Sen verran siitä on kyllä haittaa ettei säilytystilat meenaa piisata.....;)