Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.

tiistai 5. huhtikuuta 2011

MUISTELU UNESTA JA JO ELETYSTÄ ELÄMÄSTÄ !



Tämä kuva liityy toissayönä näkemääni uneen. No, kaikkihan niitä näkee, joskus muistan pitenmpääkin mitä on joutessaan yön aikana katellut.
Tämä uni jäi mieleeni, koska se oli oikeestaan aika erikoinen!
Olin ulkomailla Alvar Aalon luomuksia käsittelevässä foorumissa. Meitä oli Jyväskylää edustamassa lisäksi muutamia oikeita tämän alan asiantuntijoita. Jyväskylähän tunnetaan kansaivälisesti A.Aalon  kaupunkina. Pormestari M.Anderson piti mieltäni kohauttavan esitelmän,  jota kuunteliimme kaikki suurella hartaudella. Lopuksi hän totesi, että kukaan teistä arvoisat paikalla olevat,  ette tiedä kuinka kalliiksi A.A on tullut meille veromaksajille ja tulee edellenkin. Koska kaikki A.A-n rakennukset Jkl-ssä ovat epäkäytännöllisiä ja erittäin huonokuntoisia, eikä meillä ole varaa niitä remontoida, saatikka korjailla. Lakikin kieltää niiden purkamisen ja hajottamisen. Koska rakennukset ovat kansallisaarteita, verrataan Kreikan Akropolikseen......jne...jne....
Tosi mielenkiintoinen päivä, ruokineen ja tykötarpeineen ja kaikki meni firman piikkiin.
No, eikä tässä viellä kaikki.
Tämän unosen kieli oli Englanti, minä ja toiset arvovieraat puhuimme vain ulkomaata. En ole koskaa uskonut siihen, kun on kerrottu,  että   unta vois katella toisellakin kielellä ja kaiken lisäksi sujuvasti ymmärtäen. Vaikka olen asunnut monessakin maassa ja tulen toimeen myös eri kielillä. Mutta tämä unikieli ei ole mun bravuurini, mulla on pieni sanavarasto ja enkä ymmärrä missään tapauksessa niin hyvin että pystyisin arkkitehtuurista keskustelemaan....
Mutta näin jälkikäteen kun ajattelin, niin ihan kiva oli katella tämmönenkin erkoisuus!
Oiskohan siellä ollut jokin vehje johon tuli suomennos näkyviin, vai tulkkaus!?
Ei ollut, olisin kyllä hokannut sen. Minä vain puhuin ja ymmärsin kaiken, ihmettelin kylläkin tätä, kun  sen myöhemmin oikein tajusin.

Tyynynkuva viellä poskessa köpöttelin huussin puolelle ja siinä mennessä ajattelin viellä englaniksi. Toimitin ne tarpeelliset asiat ja kurvasin sieltä kyökinpuolelle, mukillinen vettä ensin ja sitten pannu porisemaan. Edelleenkin ajattelin sillä ulkomaankielellä, kunnes olin jo siinä vaiheessa, että piti aloittaa "Keskisuomalaisen" luku. Kas veitikkaa vaihdoin kieleni Suomeksi, yks-kaks, noin vain lonkalta vetäsin, ilman änkytystä!! 
Nyt en vaan saa muistiini, mikä oli se unikanava, laittaisin sen päälle tulevinakin öinä. Tämä unissa kielten puhuminen kun oli niin mahottoman helppoa, ja siintä olen jotakuinki varma että opin paljon uutta puhekieltä. Toivottasti tajusin tallentaa sen, vai liekö jo livahti taivaan tuuliin koko homma....!?

Tämän kuvan olen ottannut Kilpisenkadulta, kirkkopuiston kohdalta, vissiin viimekesänä. Alvar Aalon uskomattoman upea, kaunis, kätänöllinen, kuuluisa, korvaamaton muistomerkki, yksi niistä monista hänen suunittelemista rakennuksista,  tämä töröttää keskellä kaunista kaupunkiamme. Ei sillä, ne toiset esimerkiksi teateritalot on näkemisen arvoisia ja kovassa käytössä.
Valtiontalo nimeltään on tämä likaisen vaalea muistomerkki ja se on ollut vuosia käyttökielossa, hajoaa käsiin ja on mielestäni yksinkertaisesti ruma

Vaikkakin siihen liittyy paljon nuoruusmuistoja, koska siellä opetelin tanssimaan.
Siihen kuului Olavi Virta  ja toiset sen ajan mestarit, twistin opin myös Valtiksella. Pitkät jyrkät ja leveät portaat veivät saliin. Puolessa välissä oli naistenhuone, jossa vaihdettiin piikkarit jalkaan ja otettiin villahousut pois, lisättiin huulimaalia ja tarkastettiin kasvojen kauneus. Viellä se viimeinen ja tärkein tarkistus, onko nylonin saumat suorassa.  Tästäkin on aikaa vain lähes 50v. mutta kumminkin muistan ajan kuin eilisen..... jostain syystä noi vanhat asiat tulee mieleen..hih!

7 kommenttia:

  1. Tosi ihmeellinen unikokemus. Nämä nuoruusmuistot on niin samantapaisia, tärkeää oli katsoa saumoja. Ajatella jos tänä päivänä vielä olisi noita snyloneita saumoineen..
    Kaunis on maalauksesi bannerissa.

    VastaaPoista
  2. No jo olet unta katsellut! usein ne unohtuu heti, mutta jostain syystä jotkut unet on niin todellisia, että herätttyä hetken miettii, oliko unta vai totta. ja tuo talo hivelee simää kaun(h)eudellaan! Tosi alakuloisen näköinen, Ja vielä säilytettäväkin.

    VastaaPoista
  3. Olipa mielenkiintoinen uni :)
    Mekin asutaan vanhassa talossa, eipä kuulu seinän takaa meteli eikä mikään, ennen tehtiin hyvät talot, paksut seinät.
    Nyt tämä on purku uhan alla, saa nähdä mitä päättäävät.
    Mikä siinä oikein on tuossa sinun kuvan laitossa, lataatko sen nyt mistä, kannattaa vaihtaa asetuksista uusi tekstieditori, eli päivitetty :D
    Se vanha ei toimi, jos sinulla onkin se, tutkipa asiaa.
    Ja lataa kuvat omista kansioista, älä picasasta, jos se ei oikein toimi.
    Voisko tuo auttaa?
    Kyllä se vielä onnistuu, kokeile tuota :D

    VastaaPoista
  4. MINTTULI, naurattaa vielläkin se Englanni kielellä katottu uni, varsinainen kielilahjakkuus tässä...;)

    MUMMELI,tämmöstä tämä on kun kaikenlaisia säädöksiä, ja kun ko.arkkitehti on NIIN arvostettu, eiköhän toi talo odota sitä luonollista poistumista,omia aikojaan...

    VastaaPoista
  5. SEIJASTIINA, lataan niitä kuvia nyt toisen kautta, ja toivon että jossain vaiheessa saisin sen omassa pöntössäni toimimaan, niin että olis vähän joustavampaa! Olen vasta sen muutaman kk. tätä tehnyt, siis yksin, onneks saan edes jotain aikaseksi. Naurattaa tää mun hommani välillä, olen tainnut jo vähän noita kansioitanikin siirellä ja sotkee, no kunhan sihteerini tulee paikanpäälle, niin korjailee ja neuvoo...taas...vaihteeks...hih-hii..;)

    VastaaPoista
  6. Hauska unikokemus, jossa sanat ulkomaaksi soljuu ihan helposti ja itsekseen. Ja kas, vielä heräämisen jälkeenkin on nauha päällä, hih. Näin käy usein minullekin. Joskus kirjasin uniani heti heräämisen jälkeen muistiin, prinssipuoliso ihmetteli miten ne voin muistaa, mutta eipä siinä tarvinnut sepitellä, tarinat taltioituivat. Jälkikäteen niitä oli hauska lukea, nyt olen kai ne hävittänyt. PItäs varmaan alkaa uudelleen kirjaamaan.

    Tuo Valtiontalo oli varmaan käytössä vuosikymmen sitten; olin jollakin ammatillisen koulutuksen päivillä Jyväskylässä ja kaupungin vastaanotolla tässä samassa talossa. Siinä kirkkopuiston kohdalla. Kuohuviiniä ja puheita, muistelen.

    VastaaPoista
  7. "anja", just samaa mieltä olen, että pitäs välittömästi kirjata muistiin ne erikoisemmat unet, vielläkin vähän hihityttää se se sujuva ja monisanainen keskustelu!

    Valtis oli taidemuseon yhtenä osana joku vuos sitten, muistan että munkin töitä in siellä ollut, jossain yhteisnäyttelyssä, siis se alakerta ja vasemmanpuoleiset tilat toimi aika pitkään.Bussikuskien taukotilat oli myös siellä. Mutta se päätypuoli, josta kuva otettu lohkeilee sisäpuoleltakin. Pitää jokupäivä käydä tarkistamassa onko siellä mitään toimintaa enään!

    VastaaPoista