Kotihiireni oleskelee tällä ikkunalaudalle, valurautanen dieetti paistinpannu sen ruokakuppina, nämä halusin ehdottomasti ensin esitellä, ennen kuin käytte peremmälle!
Keittiöt kun kuuluvat meidän päivittäiseen käyttöömme, niin innostuin tietysti asiasta!
Aili-mummon arkea blogista, Aili-mummo tuupasi minutkin liikkeelle, joten en voinut vastustaa, koska minua kiinnostaa tirkistely. Tässä omassa pesässäni sitä nimenomaan harrastan. Säleverhojen takana kun tapahtuu niin paljon kaikkea sellaista mistä olen jo kertonut ja tulen sitä edelleenkin taltioimaan.
Dokumentoin sen mestan, joka tällä hetkellä on toimistoni. Välillä ruokapöydän valtaa ompelukoneet, askartelu- ja maalausvehkeet. Kaikkea tätä voin tehdä ja jättää keskeneräiset työt siihen hujan hajan, siis miten sattuu.....vaikka kuinka pitkäksi aikaan....;D
Pääasiassahan olen täällä yksin, joskus kaksinkin, mutta niin kuin taaskin kesällä huomasin, mahtuu tänne aika paljon eri-ikäisten ääniäkin, pitemmäksikin ajaksi!
Silloin muuten laitan pöydän siistiksi, koska sitähän käytetään myös siihen tarkoitukseen mihin se on tarkoitettukin. Olkkarissa on iso ruokapöytä, jatkolevyllä, sitten kun tarve sen vaatii.
Pieni ja kaponen keittiö on erittäin toimiva. Turhia askelia ei tule, kaikki käsien ulottuvilla, hyvin toteutettu....kuka lienenkään tämän suunitellut, kiitos heille!
Kotini on linnani! Tämä kuvan otin vastakkaiseen suuntaan jotten osa isoa hallia myöskin tulisi näkyville, hallin moni tuntee nimellä eteinen/käytävä ...hih.....;)
Tämä tästä, mikroaalto uunista en luovu koskaan, ostan heti uuden jos hajoaa, vasta eka uuni menossa. Sen päällä on potta, ruostumatonta terästä, kestävää ainesta, jossa yleensä pidän tomaatteja.
Punainen posliinikori kuuluu hedelmille, maitokannu kauhoille sun muille toisille talous vehkeille, mummon vanha! Radio ja perkolaati-kahvinkeitin pannaan heti päälle kun köpötän aamusta keittiöön.
Tiskikone, se on kuuskytkuus vuotta vanha, hän käyttää tiskatessa näitä vehkeitä apunaan! Tiskaharja uusi, oikea Sini-harja vaihtopää systeemillä. Tiskirätti ja kaksipuoleinen sieni/suti myöskin uusia, ihan kuvausta varten vaihdoin! Suihkupullo on erittäinen kätevä käytössä, vettä ja fäyriä, sitruunan tuoksulla.
Suihkaus siihen mikrokulhoon( jota yleensä vain käytän....;D), pyyhkäisy, huuhtaisu raanan alla ja odottamaan iltapalan käyttö vuoroa.
Tämän päivän kuvaukset on tarpeiteni tyydytykseen käytetyt vehkeet.
Aina sama muki, sen vieressä pikkuruinen vispillä jolla vatkaan mikrossa lämmitetyn maidon, ja kahvi sitten sekaan. Juusto-kurkku-ruisleipä palaset olen jo tietysti laittanut sinne minne kuuluukin.
Mikrokulhossa sulaa jauheliha-sipuli-linssi-porkkana-tomaatti mössöä. Riisinkeittimessä tulossa lisuke ja se on riisiä tänään. Ohra. hirssi graham kuuluu myöskin minun makuuni!
Keitintä käytän monen toisenkin ruuan tekoon. Koska olen sen todennut käteväksi keittiön koneeksi, toimii loistavasti!
Käytän säänöllisesti syömäpuikkoja ja tämä korvallinen kippo on eniten käytössä sen muovisen mikrokulhon lisäksi.
Seuraavaksi perintönä tullut keittiön astiakaappi on rakas, jokaisen oven takunen ja vetolaatikko sisältää ns.tarvekaluja, oma ilmaisuni ja toteamus. Jotkut voisivat olla toista mieltä, jos vain saisivat niihin kurkistaa.
Antiikinen viinaleili, perintökalu, ei käytössä koska tappi puuttuu. Vierellä puupalikka joka sisällä on muuten Brasialaista kovaa kamaa! Käytetään perineteiseen caiperiini sekoitukseen, lasiin sitruunan lohkoja ja sokurijauhoo. Nuijitaan puupalikalla meheväksi ja sitten väkijuoma päälle ja seuraavaksi kohotat lasin ääntä kohen! Olkoonsa siellä se viinapullo, kait siirtyy minulta joskus ajan kanssa perikunnalle!?
Kotoa kahvimylly ja taustalla veljeni tekemä suolasalkkari.
Vanha venäläinen kahvinkeitin ja iso NLn aikainen upea peltinen tarjotin.
Täällä muuten tehdään hyvää yksinkertaista ja varsin perinteistä ruokaa. Tapanani on yhäkin tehdä ruokaa sen verran isommat erät, että ruokisin samalla koko turkin armeijan. Pakastan aina annoksiin ja siten ajan kansahan nekin kyllä kuluu käytössä!
Käytännöllisyyys ja säästäväisyys kuuluu ehdottomasti tänne. Samalla myös huolehdin siitä, että ateriat sisältävät kaikki terveeliset ja tarvittavat aineet jokapäiväseen hyvinvointiin!
Kielteiset säänöt ymmärän niin, että ne on tehty sitä varten, että ne mahdollisuus myöskin kiertää. Jokainen sen tietää mitä voisi löytää aidan toiselta puolelta, ja maistaakin niitä. Vaan silloin olisi oltava tämä minun luontoni, jotta tajuiaisi sen, että suuhun voipi osua karvaskin maku! Parempi siis useimmille kulkea sitä tottua omaa valisemaa kiemuraista ja kivistä polkua.
Siitäkin huolimatta suosittelen myöskin niitä muka kielettyjen herkkujen maistamista ja silloin tällöin käyttämistäkin.
Tässähän tarkoitan lähinnä ruokaa ja sen tekemistä!
Pelastat sillä itsesi sekä ympäristön, joka hyväksyy aina iloisen ja myönteisen mielen. Vaikka kateus, se pääpiru kyllä ei hellitä tässäkään asiassa.
Terveydelle on myöskin joskus hyvää lipsua niistä säänöistä, sen myötä lentää se tiukka pipo päästä ja tennarinkin nauhat löystyy kertaheitolla!
Keittiö ja kotini on kuin emäntä itse, värikäs ja täyteläinen!
ps. jatkakaa tätä keittiön sarjaa ystävät ja lukijat, pyydän.....;)
Onpas kotoisa! Ja kotihiiri on ihan verraton :)
VastaaPoistaKaiholla katselen myös Vileda-liinaa. Tässä maassa on jos vaikka mitä, mutta ei kunnon riepuja/rättejä. Sellaisella froteisella pitäisi keittiössäkin pärjätä.
Tämmösta se on, että jopa Vileda muistuu mieleen, onhan se kätevä kaikin puolin...;)
PoistaJohanna, voisit muuten laittaa jutun omasta keittiöstäsi!? Koska käytät sitä säänöllisesti ja tiedän, että kaikkia kiinostaa ehdottomasti tämä asia. Missä ne hodarit, hampparit ja popcornit oikein tehdään!? Unohtamatta kuppikakkuja ja suklaacukisia....;D
Itsekin olenaikoinani siellä asuessani tehnyt hyvässä amerikkalaisessa keittiössä tehnyt hyvää ja terveellistä vanhan mantereen ruokaa....;))
Kiitos haasteesta! Mun pitää ensin suorittaa jonkin asteinen suursiivous. Ehkä pitäisi esitellä kaasugrilli. Siinä ne parhaat herkut tulevat :)
PoistaMukavan näköisessä keittiössä Maikku kokkailee ja puuhailee :) Ihana on myöskin tuo perintökaappi!
VastaaPoistaVähän vähiin nuo kokkailut jääneet. Silloin kun yksin olen teen ison keiton ja sitä sitten lämmittelen viikon verran, loppuajasta jo rupee tympäsee...;)
PoistaVanhat huonekalut kestävät, täyspuuta kun ovat. Mulla uudet lastulevy jutut jo rikki menneet!
Mukavaa oli pistäytyä keittiössäsi. Kaikki tarpeellinen kätevästi saatavilla ja mukavat muistoesineet esillä eikä arkistojen kätköissä. Kaappi on ihanan nostalginen, oli samanlainen siellä lapsuudenkodissani.
VastaaPoistaHyvää viikonloppua Harjukaupunkiin!
Voi Minttuli, kyllä sitä on ollut pakko piilotellakin tavaroita! Liikaa sitä on ja koitan aina nuorisolle antaa jotakin mukaan ja vien kierrätykseekin.
PoistaAika monella oli näitä vanhoja kaappeja, kestävät ihan varmasti viellä parit seuraavat sukupolvet. Eivät nitise tai natise, vaan tanakkana tönötävät....;)
Kiva ja tuttu on tuo keittiö - monitoimihuone!! Siellä on moni lapsi oppinut ruuanlaiton ja leipomisen ihmeitä, siivoomista myös - kun on ensin saanut sotkea ja lotrata.
VastaaPoistaKotihiirikin liikkuu kun lapsia on talossa. Kukaan ei liikkumista näe - mutta paikkaansa se vaihtelee, joskus se löytyy ikkunan välistä tai pienestä paistinpannusta tai roikkumassa ikkunaverhossa.
Lapsuudenkodin kalusteet ja muut kalut jaettiin hyvässä sovussa, tuon kaapin kaverina ollut pöytä ja tuolit on omassa keittiössäni. Ovat hyviä muistoja.
Kyllä muuten ompelukoneetkin on ollut ahkerassa käytössä tytöilla ja muuten pojallakin. Kun asuivat tossa lähellä niin Markoa kiinosti ja otti koulussa käsityötkin lisäaineeksi vaikka puutöistäkin tykkäs! Eivät rikkoneet mitään koneita, tilkkuja ja kankaita onnkesi oli aina täällä saatavilla...;)
PoistaOlen kieltänyt ettei sen hiiren viiksiä saa venytellä, kaks niistä on pois! En syytä lapsia, koska olen huomannut sen, että aikuisetkin sillä leikkivät.....HIH....;D
Keittiösi on ihan näköisesi, kuten totesit, värikäs ja täyteläinen. Kaikki kätevästi käsillä ja mukana jänniä esineitä, kuten kaappi, ihana hiiri jne. Riisikeitin on minulle uusi kapine, en sellaista omista enkä siis ole kokeillut.
VastaaPoistaKeittiö on kodin sydän, sinun keittiössäsi on viihtyisä tunnelma.
Ja olenhan minä sen nähnyt "elävänäkin".
Ja postauksesi oli sitä ominta itseäsi, ihan hymyilytti kun näin sinut sieluni silmin kertomassa keittiöstäsi. Hyvät sulle, Maikku.
Riisikeitin tuli aikoinaan mulle lapsuuden ystäväni muuttokuormassa Japanista. Aloin heti sitä käyttää, joten mulla ei jäänyt se kone vain komeroon! Siellä sitä käytettiin vain riisille, ite kehitin sen yleiskoneeksi aika monelle ruualle. Siinä on ajastin ja kun ennen kaupungille lähtöä kokoon kamat sisälle, niin valmis ruoka on odottamassa kun takasin tulen....;)
PoistaKyllähän minuakin tuppaa joskus hymyilyttämään omat kirjoitukset, että passaako laittaa ihan kaikkia maailmalle!? Vaikeempi mun teeskennellä sellaista mikä en olisi....siis oon mikä oon...;))
Kyllähän mulla jonkinlainen kontrolli ja sensuuri toimii, tottakait! Kun itseironiaa harrastaa niin se helpottaa lukijoitakin...;)
Keittiöjuttusi ja keittiösi on ihana, Maikku!<33333
VastaaPoistaTuollainen kotihiiri pitäsi olla meilläkin, kun ei enää ole kissaakaan..;)))
Ammatti-ihmisenä keittöstäsi löytyy kaikki tarvittava! Minulla on osa keittiökoneista kaapeissa, muutoin pitkätkin työpöydät täytteisivät niillä..;))
Viihtyisä ja kaunis on kotisi, kelpaa sitä esitellä! Lämmin kiitos, Maikku, postauksestasi ja haasteeseeni vastaamisesta!<33333
Piilossa mulla noi koneet on, vaan mikroa ja kahvinkeitintä kun käytän niitä päivittäin, niin olkoonsa näkyvillä. Isoja koneita en omista, käsipelillä raastan ja pilputan mitä nykyisellään tarviin.
VastaaPoistaSenkin olen huomannut, että yksi leikkuuveitsi piisaa joka tekemisiin!
Pistää vihaks kun tämä kone hyppelee miten sattuu, nytkin näkyy vain puolikas sivua!? Ykskaks vain pomppas, toivon myöskin korjautuvan kohilleen yhtä helposti....;/
Kiitos Aili, liikaa kyllä näitä pölypesiä on ympärillä, onneksi en ole herkkä, että pärjään kotonani....;D
Testaan nyt lentikö harakanvarvas robotit pois.....
VastaaPoistaLenti avaruuteen kun laiton se sinne....;)
PoistaRupes tuottamaan vaikeuksia ja muutenkin ajattelin etten ollut sitä aikaisemmin korjannut pois!? Hyvä kun edes nyt sen tein...;D
Käväisinpä kyökissäsi:)
VastaaPoistaIhanan rempseetä puhetta... eiku kirjoitusta siis. Mukavaa kerrontaa, tulin oikein hyvälle ja leppoisalle mielelle.
Kaksiosainen vanha kaappi on ihana, kuin ennen lapsuuskodissani ja niin oli sekin erilaisia härpäkkeitä täynnä, ne vetolaatikot siis. Yläkaapeissa äiti säilytti hienoja, ohuita kahvikuppeja, joita en muista koskaan käytetyn.
Keittiö ON kodin sydän ja todellakin monitoimihuone. Kun lapset oli pieniä, siellä tehtiin läksyt, välillä paikkasin ompelukoneella housunpolvia ja tottahan siellä syötiin ja leivottiinkin joskus.
Maatuska, sillähän minä tämän kyökin oven auki jätinkin jotta vieraat tohtisat sisään tulla....D
PoistaOlen otettu käynistäsi, kiitän ja toivon ettet pety seuraavallakaan käynillä....leppoisaa syksyä toivotan....;)