Närhi on kaunis lintu, laitoin sen kököttämään lumille, osahan niistä viihtyy vuodet ympäriinsä täällä!
Sitä vain ihmettelen miten noin sievä ja sorea lintu pystyy rääkkymään ja räksyttämään kuin pahanen rääväsuu Varis!?
Sukulaisia ovat, Närhet kuuluvat varislintuihin.
Se pystyy matkimaan kuulemiaan ääniä, että kaikenlaista sitä oppii kun pitää korvat ja silmät auki. Tällä toteamalla tarkoitan Närheä ja itseäni.
Tallennin kankaalle kuluneella reissullani myöskin Tilhen ja Sinirinnan, heistä sitten juttua myöhemmin.
Tästä näistä kahden linnun sukulaisuudesta, tuli mieleeni toinenkin pari, joita olen joskus vähän ihmetellyt!?
Peruna kuuluu koisokasvien heimoon, yhden koisokasvin tiedän Munakoiso....no, ihan hyvin voivat olla sukulaisia kun oikein ajattelen. Se perunan kukan jälkeen pulpahtava pallukka vois olla jokin pitkänmatkan pikkuserkku sille munakoisolle. Onhan se näin, koska kirjanoppineet ovat tästäkin ottaneet selvää ja meille siitä tiedottaneet.
Sen muistan kun penskana kiellettiin niitä syömästä, koska olivat myrkyllisiä, niistä kun olisi saanut leikkiruokiin tarviketta! Samoin on jokin laji näissä munakoisoissakin syöntikielossa sen myrkyllisyyden takia. Tämä tummalila on pitkään tai pitkäksi jalostettu juures/hedelmä/vihannes meille herkkusuille. Aikoinaan opin niistä tykkäämään kun aloitin kiinostukseni 60-luvulla Italialaisiin ruokiin. Olin oppivainen ja niistä vuosista oli paljon hyötyä, Italialainen keittiö on edelleenkin se mieluisin ja maukkain minulle.
Tästä näistä kahden linnun sukulaisuudesta, tuli mieleeni toinenkin pari, joita olen joskus vähän ihmetellyt!?
Peruna kuuluu koisokasvien heimoon, yhden koisokasvin tiedän Munakoiso....no, ihan hyvin voivat olla sukulaisia kun oikein ajattelen. Se perunan kukan jälkeen pulpahtava pallukka vois olla jokin pitkänmatkan pikkuserkku sille munakoisolle. Onhan se näin, koska kirjanoppineet ovat tästäkin ottaneet selvää ja meille siitä tiedottaneet.
Sen muistan kun penskana kiellettiin niitä syömästä, koska olivat myrkyllisiä, niistä kun olisi saanut leikkiruokiin tarviketta! Samoin on jokin laji näissä munakoisoissakin syöntikielossa sen myrkyllisyyden takia. Tämä tummalila on pitkään tai pitkäksi jalostettu juures/hedelmä/vihannes meille herkkusuille. Aikoinaan opin niistä tykkäämään kun aloitin kiinostukseni 60-luvulla Italialaisiin ruokiin. Olin oppivainen ja niistä vuosista oli paljon hyötyä, Italialainen keittiö on edelleenkin se mieluisin ja maukkain minulle.
Kun nuo asiat alkoivat siitä lintumaalauksestani ja talvesta, joka muuttui perunan kautta munakoisoksi.
niin jatketaan samalla linjalla!
Voisin olen tässä kuvassa rippikouluikäinen ja Pirkko sen jo käynyt! Kesäthän oli silloin aina lämpöisiä ja mansikat mehevän maistuvia! Juhannusruusut kukkivat aina näyttävästi siellä lapsuuden kodin pihassa. Kummassakin mummolassa niitä myöskin oli....voi olla, että sieltä nämä meidänkin pihan koristeet olivat lähtöisin.
Tapasin kaupungilla entisen naapurin ja siinä sitten juteltiin, istuttiin oikein ja syötiin. Kertoi, että harkitsevat talon myyntiä, muuttaisivat lähemmäksi lapsia.....näinhän se useimmiten meneekin.
Meillä oli hyvä juttutuokio ja sitten tietysti näin seuraavana yönä unta entiseltä kotikadultani. Siinä oli talvea ja kesää, paljon tuttuja ja vain hyviä ja hauskoja asioita.....;)
Vaikkakin lapsuuden kesät ja talvet olivat niitä joita aina muistellaan, niin onpas todettava, että miten hyvää aikaa elän nykyäänkin. Ne vuodet siltä väliltä olivat sitä kaikista parasta aikaa.
Olen vähän erikoinen, koska olen ikäni ollut onnellinen ja tyytyväinen, joskus se onnen ja tyytyväisyyden tunne on toki heitellyt vähän puoleen ja toiseen.
Hyvä sekin, koska sehän on tätä tyttöä auttanut nauttimaan pienistäkin juttuloista ja olla myöskin nauttimatta, kun se aika on ollut!
Pieni lumisade yöllä yllä laittoi ulos lisää talven makua, tykkään siitä.....;D
Nuorena olisi saanut hyviä kuvia, me mallit olimme silloin parhaassa kukoistuksessamme. Kiitos kuvista Maikku, kaunis olet sinäkin!
VastaaPoistaTuli kovin harvoin otettua kuvia, vaikka itselläni oli jo laatikkokamera...
Hienoa, että sinulla oli onnellinen nuoruus, se on antanut puhtia elämällesi, ja rohkeutta etsiä uusia haasteita!
Kiitos postauksesta, Maikku, ja oikein hyvää viikonloppua sinulle. ♥ ♥ ♥
Kiitos Aili Mummo.....:)
PoistaEi tämäkään ikä ole yhtään hassumpi, oikeestaan aika huoletonta aikaa, kunhan muistaa napit ottaa aamulla ja varoa liukastelua....laskutkin pitäisi ajallaan maksaa!
Ruokailut kyllä toimii ja maha kestää, ettei laihtumaan pääse ja yöt nukun pääasiassa hyvin, joskus saatan kukkua aamuyöhön kun uni ei menaa tulla, mutta sekään ei oikeestaan haittaa, kun ei enään ole pakko sinne sorvin ääreen lähteä.....;)
Kaunis on närhi kuvassasi. Mutta se äänimmailam ja röyhkeys lintulaudalla ei ole kivoja.
VastaaPoistaKivat muistelut menneestä ajasta. On hyvä, kun on muistoja
Oikein hyvää viikonloppua!
Lintuja on mielenkiintoista seurailla, vaan kovin köyhää on nämä minun maisemat keskellä kivikylää!
PoistaKyllähän se on menee menneitten muisteluun kun vanhoja tuttuja tapaa ja uusienkin kanssa sitä juttua piisaa. Se hyvä puoli täällä kaupungissa on, että juttukavereita löytyy aina, jos juttueuraa kaipaa. Ihan aina en sitä kaipaa, koska viihdyn myös yksin erinomaisesti. Nyt tuntuu niin hyvältä kun pääsee liikkumaan ilman kipuja, lyhyitähän nämä mun lenkkimatkat on....mutta sen verran kumminkin, että sanomaan pääsen.
Eikö ole muuten viisaita noi leikkaavat lääkärit jotka meidänkin polvet laittovat parempaan kuntoon!?
Kiitos mummeli ja kaikkea hyvää ja helpotusta kulkuun toivotan ja varovaisuutta ennenkaikkea...:)
Hyvä kuva närhistä,mukavia muistoja.Hyvää viikonloppua:)
VastaaPoistaMitä lie närhi siinä miettii....kepposia ja ketähän nyt kiusaus!
PoistaKiitos Ritva! Tuntuu että nämä viikonloputkin humahtaa hetkessä ohi, tänään oli kotipäivä mutta huomesis piipahdan ulkona jonkun pyräyksen....:)
Ennen oltiin nuoria ja nättiä, nyt monin kerroin nättiä - ainakin 2 x, kun kokoakin on sen verran enemmän...heh, heh
VastaaPoista...hih-hiiiii...no siehän vasta sälli oot kun vitsin murjasit....että oikein kaksin kerroin kaunihimpia. ollaan...hih....;D Osan tästä siteerasin Tuntemattomasta sotilaasta, kun siitä pätkiä tuli telkusta tänään. Ohjelma kertoi suomalaisesta sotilaasta, silloin ennen!
PoistaSanotaan, että aika kultaa muistot. Tuohon ruokajuttuun oli pakko hymähtää, kun muistelen, mitä kuulin keitosta :D
VastaaPoistaAmalia, onneksi on se aika joka kultaa muistot....muutehan se kettutais lopun elämää jos ois toisin....;)
PoistaIsävainaa halusi Italiassa ristorantessa ehdottomasti kalakeittoo, ja tulihan sitä, syvä lautasellinen tomaattilientä jossa pohjalla "nauroi"muutama iso simpukka....mutta suomalainen mies lusikoi sen ja kaivoi simpukat suuhunsa...ilmekkään ei värähänyt koko ruokailun aikana.....vaikka varmasti olisi mieluimmin syönny ravisevaan suomalaista lohikeittoa lisäkkeineen!?
Tarvii tolta Pikoliinolta(siskolta) kysyä, että muistaako ko.tapausta ja missä kaupungissa silloin oltiin....;)
Kaunis lintu ja kaunis on maalaus! Ihana myöskin tuo kesäinen valokuva. Jännä miten asioita tulee öisin uniin ja ne unet voi olla tosi hassuja ja outojakin. Mukavasti maisema valaistui kun satoi lunta täälläkin, ei onneksi kovin paljoa tullut :)
VastaaPoistaOnneksi sain maalattua muutaman taulun, oli vähän liian pitkä loma niistä hommista! Nyt voisin jatkaa täälläkin kun se viilis löyty taas, mutta tämä loppukuukausi menee urheilussa ja silloin en voi sitä hommelia tehdä! Laitan kait koruverstaan esille kun telkkaa seuraan, helmiä voi pujotella samaan aikaan kun hiihtelen ja hyppään mäestä...;)
PoistaNärhi on ruotsiksi Nötskrika, siis pähkinärääkyjä jos suoraan käännetään suomensi.
VastaaPoistaIhan rehellisesta uteliaisuudesta ja tiedonhalusta, rupesin näillä mulle tutuilla kielillä käymään tätä Närhi-lintua läpi....saksassa murteella oli lähes sama kuin ruotsin kielellä ja toisillakin se aika paljon viitas samaatyyliin. Viron Pasknäär kuulosti jo vähän suomen suuntaan, jota olen kyllä kuulut sanottavan täällä meilläkin!!!!
PoistaUlkomaitten kielet olen jättänyt aika vähään käyttöön, kun työelämän jätin, mutta ihan hyvä on näinkin sitä verestellä....kertaus kyllä olis tarpeen vaan aika välinpitämättömäksi ole kyllä itseni päästänyt...;)
Komea närhi! Miksikö sille jäi niin kähäkkä ääni liverryksiä jaettaessa? Mutta kyllä oppii matkimaan, kissan naukumistakin, sen itse elävästi kuulin.
VastaaPoistaNuorena tyttöset ovat kauniita, eikä se kauneus katoo iän myötä, jalostuu vaan.
Kaikki eivät sitä valitettavasti näe, puhuvat rupsahtamisesta. Ei me sentään!
Anja musta Pikoliino sano hyvin, luepa hänen kommentti siitä kauneudesta! Kyllä se vai kerrosttuu ajan kanssa se kauneus, ei se miksään muutu.....ite en kyllä huomaa mitään muuttumusta rumemmaksi iän myötä, saatikka rupsahtaisin,,,ehei-ei-ei!!
VastaaPoistaTota ruusutarhaa kuvaakin käsittelin vähän epäselväski, etteivät ruusu olisi latistuneet Pirkon ja mun rinnoilla....hih....;)