Viikolla väristen viipotin
sairaalan sopukoissa, käytävillä köpöttelin.
Istukselin ihmettelin itseäni, tähänkö tultiin tottavie!?
Vuosi vierähti,
oloani opettelin, opinkin oikotiet oikeesti!
Keppilöitä käyttelin, kuukausi kaksi - kolmattakin kokeilin.
Viimein vaihdoin, entiseen elämään,
tuttuihin tapoihin.....
Rappusia ravasin,
katuja kävelin-kipuja kuuntelin.
Tarkkailin tosissani, paninkohan parastani!
Päätin pärjätä.
Luojaani luotin, yhteistyöllä yritettiin.
Vaikeudet voitettiin, yhdessä - yksin!
Kuunkiertoa kaksitoista kului....
Parhaat polvet petonista,
titaanilla tinatut.
Liukkaaksi liikkuviksi - lujittivat luuksi,
onnistui ortopedi!
onnistui ortopedi!
Kuvia katteli, luki lausunnot.
Katseet kohtasivat, hymy heltisi!
Tuloksen tiesin,
sanat sivelivät sieluani,
roppaani runneltua.....
sanat sivelivät sieluani,
roppaani runneltua.....
Kiitteli kumpikin, kokemuksesta kovasta
Parhaansa pani,
tohtori-taitoniekka taitava!
Ohjeet oivat, lääkäri luetteli:
jatka jämptisti,
rehki reippaasti!
Tavataan taas,
vuosia viisi vartutaan.....
jatka jämptisti,
rehki reippaasti!
Tavataan taas,
vuosia viisi vartutaan.....
Runosuoni alko sykkiä näämmä - kun tohtori hyväksi totesi sun koipes. Epävarmuus ja pieni epäily helpottin, toinen polvi ja jalka ovat entisellään, se huonompi jalkakin jo melkein samanveroinen. Kävelykin on jo melko normaalia - mitä nyt vanhana vähän hitaampaa. Kuntosalilla ja kävelylenkeillä käynti jatkuu.
VastaaPoistaRäppiä riimittelin, siivosin sieluni syövereitä......;)
PoistaKyllähän se epävarmuus nivelten vaihon jälkeen vähän mietitytti, kun toinen polvi lonksu ja tunto ei ole vielläkään tullut normaaliksi! Kipukin muistuttaa joskus, vaan nämä kyllä kuuluu asiaan, sanoivat asiain tuntijat.
Muuten kuvissa olivat niin suorat ja soriat sekä hyvät, totesi leikannut lääkärikin.....;)
Onnea sinulle hyvin menneestä nivelten vaihdosta.
VastaaPoistaMinulla nyt 8 päivä ensimäinen kirurgin vastaanotto, katsotaan onko nivel paikallaan.
Mutta on se ihmettä kerrassaan nyt jo, kun rapuuja voin kävellä vuoroaskelin.
Toivottavasti kaikki menee polvissasi eteenpäinkin hyvin. Askeltaminen kevenee ja kipu kaikkoaa!
Oikein mainioita viikonloppua.
Kiitos mummeli!
PoistaOn se muuten aika uusi tunne kun vuoroaskelilla rappuja pääsee ylös ja alas, välillä se tuppaa unohtua....korjaan heti kun sen huomaan.....mutta ei ne tunnu vuosien totutut tavat häipyä itestään....;)
Samaan aikaan siellä Jämsän sairaalassa oli rouva joka oli niissä esikuvauksissa ja odotti polvinivelen vaihtoa, rohkeni kysyä asioista minulta!. Tuntu pelottavan ja epäröivän koko hommaa! Eihän se helppoa ollut ennen eikä jälkeen, mutta aika pitkään on tuntunut jo mukavalta!
Liukkaat pois, kunhan ei tulis muuten kompuroitua. Kysäsin ja lääkäri sanoi että kyllä mun polveet kestää kaatumisen ja niitten varassa kyllä voi ponnistaa ylös jos sattuu lankee....huh, totean minä....;)
Hyvät sulle
VastaaPoistaHyvät sulle Maikku! Näin se polvenvaihto sujuu reippaalla mielellä. Kiva että liikkuminen on tämmissään, reippaasti vaan kuin mummo lumessa eteenpäin.
Meikä täällä potee iskiaksen tuikkeilemista, on näköjään siirtynyt jo vasemmallekin puolelle. Mutta ikä tekee tepposiaan, jos olis kivutonta olis kai siirtynyt tuonpuoleisiin, hih.
Aurinko paistaa, peipponen visersi aamulla ikkunan takana koivussa ja eilen näin myös viherpeipon. Puoli kuuta peipposesta!
Kiitokset sulle, Anja mä sairastin sen iskiaksen ja selkäkivut jo työelämässä ja raskaasta työstä sitten sain sain nivelrikot polviin....visiin jokin lisä bonus rahapalkaan joka pysyy pitkään mielessä ja muistissa!
PoistaVaan nyt minä melkein tanssin, ei nyt sentään....pitäs kyllä kokkeilla joskus ossooko ne uuvet polovet sitä.....twistiä en koksaa, mutta jotain hidasta poskiposkea vasten tanssi vois sujua...kait....;D
Miten sitä muuten ois voinutkaan, kun hyvää !
VastaaPoistaVähän se polvesta lähtevä loksahtelun ääni sai mut miettimään, että perskutarallaa jos vaikka kurkistaisivat sinne oikein leikkauspöydällä uudestaan. Semmonen uusitaleikkaus kun ole kovinkaa harvinaista, sanovat!
PoistaPositiivinen kyllä olin ja olen edelleenkin ja tää viisvuotis suunitelman vedän kyllä läpi ja seuraavankin vitosen....ja vissiin loppuun asti kun nää nykyaineet on kestäviä, eivät kulu niin helpolla, että pitäs alvariinsa uusia....;)
Ihanaa että uudet polvet toimivat hyvin, ja pääset ylös jopa kyykystä:))
VastaaPoistaOlet reipas ja sisukas nainen, onnea sinulle ja polvillesi...
Oikein hyvää maaliskuun- ja viikonloppua sinulle, Maikku ♥♥♥
Kiitoset Aili, kunnon kyykkyä en ole kokeillut ja enkä lattialle uskolla istua ja siitä povien varassa nousta! Vissiin yrittäisin ylös kun lehmä, en oikein usko tokko pääsisin niinkään takas asentoo!?
PoistaTarvii kokeilla seuraavan kerran kun fys.ter.tarkistaa mun kuntoni, niin ammattilainen olisi tukena paikan päällä......;)
Hienon runon rustailit! Nopeastihan se vuosi on mennyt ja kiva kuulla että noin hyvin sujui toipuminen ja parantuminen, varmasti se lujasti omaa työtä treenaamista on tosiaan vaatinut. Tästä on nyt hyvä jatkaa kesää kohti :)
VastaaPoistaEn kyllä uskolla laistaa tätä mun vaatimatonta liikkumistani ja mikäs tässä nyt kun siihen jotenkin pystyn! Nopsaa se vuosi meni ja ilman ongelmia.....mukava oli tänääkin tuolla ulkona olla....kiitos Anja....;))
PoistaHyvin olet runon muodossa laittanut toipumisesi ja hyvin oot onnistunut treenata,se kannattaa vaik kuin välillä tuntuu,jotta ei tästä tule mitään,mutta jos annat periks,ei onnistu mikään,,.Sinulla on hyvä perisk antamaton luonne,tykkään ja ei muuta kuin tästä eteenpäin kohti kesää toivottelen sinulle jaksamisia ja keväistä viikonloppua!
VastaaPoistaTansku kiitos, kyllä se välillä on tuntunut aika kovalta hommelilta.....sit kun muistan miten hankalaa oli pelkkä kävely ennen, niin yritän ihan omaksi edukseni helpottaa elämääni!
PoistaTuolla mummosalilla kun seuraan toisia, niin ovat ahkeria....no sillä kait ne siellä pystyykin harva-se-päivä käyvän ja itteensä kurittaa:
Kevättä alakoo olla jo kohta kummassakin rinnoissa...heh....;)