Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste MN maalaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste MN maalaus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 9. joulukuuta 2011

VALKOSININENVIIKKO JATKUKOON !


***
Elämä on kaunis sille,
joka haluaa nahdä
sen kauneuden!

***
Lunta ja talvea vartoessa, muistin tämän viimevuosituhannella maalaamani  taulun. Totesin, että jo oli muuten paljon lunta ja vilposen näköistäkin. En kylläkään  ihan takuussa ole, että oliko silloin noin talvisen  oloista, mutta mielessäni ainakin ....kun sain kuvankin aikaseksi!

Pomppaan toiseen aiheeseen, mutta säilytän ehdottomasti sinivalkoisen värin. 
Ostin tässä kerran NIVEA merkkisen purkin, tarjouksesta tietysti, niin kuin melkein aina teen ostoni. 
Vuosikymmeniin en ollut tätä rasvaan edes käytänyt, vaikkakin ikäni olen purkin tunnistanut. Sen tuoksua ei unohda kukaan, joka sitä kerrakin on nuuhkaissut! Ihastuttavan ihanan hempeä kukkaistuoksu, rasva vitivalkoista, pehmeää, hyvin imeytyvää. Ei muuten tahmaa, kauhee sana mulle toi tahma jota tuntuu noi mainokset nykyään käyttävän. Ei sillään, tulee kyllä ehdotomasti ymmäretyksi sanan tarkoitus, siis ei tahmaa nivea. Hoitaa hommansa niinkuin kuuluukin, helposti ja asiallisesti.
Tämän sinisenmetallipurkin, valkoisen nivean logon omistaa Saksalainen Beiersdorfin yritys Hampurissa ja on sitä saatu vuodesta 1911 lähtien. Ensin tietysti vain rouville, mutta valistuneet herratkin on huomioitu näinäpäivinä. Saksan kielessä käytetään yleensä rouva sanaa, kun puhutaan naisesta/vaimosta, toimii mielestäni!
Muutama vuosi sitten nivea todettiin luotetuksi ja suosituimaksi ihonhoitotuoteeksi koko maailmasssa, on lisäaineeton, luki purkinpohjassa. 
Jotenkin  olisin sen ominut meille, kun on niin sinivalkoinen, klassinen juttu.  100v. esillä ollut ja käyttökelposeksi hyväksytty. Saksalaiset nuo maailman mainiot sekin taas olivat keksineet ja onnistueet kehittämään sen ajanmukana aina vaan käytettäväksi tuoteeksi.
Onhan meillä mämmi, vaikkakin väri ja koostumus ei jonkun mielestä oli niin houkutteleva, mutta sen tuoksua ja makua ei voi vastustaa.

Minähän olen jo aikoja sitten lopettanut nuo ryppyvoiteet. Vaikka toimihan ne tottavie, todistettavasti rypyt ovat kylläkin kiitettävästi lisäntyneet vuosien kuluessa, että  höh!
Minä en kyllä niitä huomio, joten se todistaa sen, että olen tosiaakin sinut itseni kanssa.
Sen kyllä totesin, jotta useiman kerran hipasin sormenpääni siihen valkoseen rasvaan, kun varoen laitoin sitä hipiääni. Loput sormistani hieroin kätösiini, se tuoksu....achhh!
Pitäisi kait useimmin tehdä tämäkin toimitus, koska iho imi kun se tunnettu vanha nahkasaapas, vaan jopa tuntuikin pehmoselta ja hyvätä tämä toimenpide. Melko varma olen, että panen sen uusiksi jokupäivä, kenties jo joulusaunan jälkeen.....
Jokapäiväseksi nautinnoksi en kyllä hirvee tätä ottaa , ettei vain tulisi totumusta joka koukuttaisi!?
Tällä vain vienosti vihjaan tähän mun läppärin koukkutukseen. Tokkopa siintä niin pahaan riippuvuutta saisikaan, vaikapa käyttäisin kumpaakin päivittäin. Rahallisesti oikeestaan aika vaatimaton meno, kun huomion niiden nautinnon vaikuttavan omaan hyvinvointiini.

Siirynpä tuoksusta toiseen, pyykkikone lopetti linkouksen. Ulos en niitä voi viedä, pyryttää, mutta puhdas pyykki, sanoisin olevan hajultaan se paras. Kun ilmat sallii, niin sitten ne kuivattuaan, kerätään ja viikataan lähellä hajuaistia. Sama toteamus todetaan aina, että kylläpäs tuoksuu puhtaalta.......


Jyväskylän kirkkopuisto, kevät 2011.









maanantai 14. marraskuuta 2011

RAKASTAA - EI RAKASTA...


*****

Koko viikon
minä olen ollut sinua varten auki,
nyt suljen
oveni.
Tämän jälkeen,
sinun on ainakin
kolkutettava!

*****
Eeva Kilpi

*****
Nämä Eeva Kilven runot viehättää minua, lyhyitä ja täyttä asiaa!

Lehistä ja muistakin tuuteista on tullut tietoa, että syksy alkais hiipua ja antaisi tilaa pikkuhiljaa talvelle- Jos näin sitten on, niin olkoonsa, laitan jokinlaisen loppukesän kuvauksen, noin vain pientä kesän venytystä ajattelin.
Onnistuiko eli ei, senhän päättää jokainen tykönään, minua se piristi ja valaisi mukavasti tämän tekstin ja kuvan teko!

Oiskohan toi tyttö vähän peloissaan, kun tietää tuloksen....kaksi päivänkakkaran terälehteä jäljellä. Tämähän on jo toinen testikukka.
Kolmaskerta sen toden vasta sanookin, muistutan häntä.
Eihän sitäkään tarvi välttämättä ihan tosissaan ottaa, jos tulos ei mielytä!

Pientä kevytä vilppiä voi tehdä, jos siintä on jonkinlaista iloa itselle. Kissakin silmät kiini, ei näe, ei kuule, eikä kerro kylillä....
Jos vaikka ajatuksissa ottais kaksi terälehteä,
niin tulos olisi, se toivottu,
rakastaa.....!?

*****
Päivää parasta mielessäni mietin,
onnea odotin uskoin uuteen.
Moinen mies mokoma, leperteli lauloi...lumosi loitsuilaan.
Uskoa uutta unelmiini, kihlat kehui kiikuttavansa.
Maksoin maltaita mokomasta.
silmäni sokaisi, mieleni muuttui.

Kulunutta kesää katuisinko,
miettisinkö mokomaa pelkuria pelimiestä.
Hetken hellyyttä luulinko löytäväni
totuuden tiesin .
Otin omakseni,
hetken hempeilen.
Uskottelin ukkelille puhuin pukkelille,
lierollle lipevälle.
Pienelle pikisilmälle, rahattomalle ressukalle
Aamun alkaessa
keoksi kamppeet kokosin.
Pihalle panin poloisen
tietämättä totuutta.
Vilkutin viitoilin vasempaan,
kulje kurja kivinen kuja.
Opi onneton olio
vältä vaaroja vuorostasi.
Tarpeesen tuli tonttu, arvasiko ajatukseni
tajusiko tekoseni?

ps.runon rustasin, ajattelinko asiaa, siitä sivuille sivalsin.....hih...mukavata, taidampa yrittää toistenkin....;)






tiistai 16. elokuuta 2011

MIETISKELIN MAAILMAN MENOA !




Semmonen ajatus on tässä hiipinyt mieleeni, että jospa keskusteltas enenmän tässä blogissa !? Tottakait pieninkin huomaavaisuus ja kommentti on minulle suuri ilo, ja ymmärän sen, että aika moni on myös kiireinen. Omat asiat vien sen ylimääräisen ajan, niin hän se ensitilassa pitääkin olla, mutta....
Kun olen senkin pannut merkille miten loistavia sanaseppoja olette, todella nautinnollista tekstiä tulee joka suunalta, otan sen ilolla vastaan. Savolaista sananrieskoo pitää antaa tulla ulos, onneks sitä tuleekin! Omat bloginne antaa sen jo ymmärtää, sekä mielenkiintoiset kommentit.
Olen  useinmankin kerran jo aloittanut keskustelua toisen sivulla, mutta pyyhkäissyt sen pois. Ajattelin, että jospa niin ei kuulukkaan tehdä, jos vaikka blogikaveri ei sallikkaan sitä, koska sivu on hänen!??
Selailin, ihan summa-mutikassa oman mielenkiinon pohjalla toisiakin sivuja. Löysin paljon hyviä, asiallisia, hauskoja ja tosi mielenkiintoisia kannanottoja. Eihän niitä tarvi aina tehdä niin, siis otta kantaa ja oikein viellä tosissaan, mutta kun ja jos tuntuu siltä, niin anna palaa. Minun sivuilla saa ottaa nimenomaan osaa myös toistenkin jo kirjoittamaan mielipiteeseen. Kun joku on laittannut jotain sinuakin kiinostavaa, niin kirjoita takas sana, virke, sananlasku, runo, miete tai vaikkapa se tuttu hymiö, joka kertoo jo paljon!
Miksi ei voisi kysyä reilusti, että tietääkö joku.....mistä sen ostit....oletko käynyt siellä....miten sen teit....!? ...minäkin olen ollut siellä.....miten sen oikein löytäisin.....jne.jne.
Me, jotka olemme  näitä pitemmän kommetien kirjoittaja, niin jatketaan samaan malliin ja laitetaan jutut kiertoon niinkuin  on tapana jo ollutkin!


Olenhan minäkin tietysti, vähän se minä itse. ;) Enhän olisi omaa blogia muuten aloittanutkaan! Tämän pito kylläkin todistaa sen meistä, että olemme avoimia, hyvän itsetunnon omaavia erinlaisia persoonia.... ja taivahan tosi on tämäkin asia! Paninpahan tän oikein mustaa valkoiselle niille jotka eivät viellä sitä ole tieneet, aavistelleet kylläkin.

Tällä en missään nimessä kalastele lisää blogikamuja, koska haluan pitää jokinlaista ylläpitoa nykyisiin (tuleviinkin) ehdottomasti. No, joku tietysti ihmettelee, miks toi oikein vaahtoo!? Siks kun tämä viihdyttää minua. Sosiaalinen elämä ja harrastukset meillä blogaajilla toimii loistavalla tolallaan ja suurella ilolla, senhän annamme vapaaehtoisesti tiedoksi, mitä erinlaisimpia asioita tulee ilmi.
Laitamme itsemme jopa joskus hieman, tohtisko sanoa kyseenalaiseksi....;)

Olen ylpeä ja vastaanottava teistä blokkaajat ja mikään ei estä jatkamasta tätä valitsemaamme tietä, joskus enenmän sit taas vähemmän, sekä katkotkin ovat tarpeellisia!


Tämän tässä heitin ilmaan, ihan vain pelkällä äkkinäisellä hokasulla ja siintä tulevalla rykäsyllä...

Kunhan lomat on ohi ja vieraat kestitetty, marjat kerätty, säilötty.....perunat pantu seipäille ja traktori poikinut. Sadetta saatu tarpeeksi joka on tehnyt hyvää naapurin kuiville heinille ja minun kuivalle kasvimaalleni. Sitten onkin enenmän sitä omaa aikaa ja kirjoitellaan, luetaan ja kommentoidaan oikein koko porukalla! Vakaumustaan ei pidä muuttaa missään nimessä, siis sitä tuttua tapaa, mitä olemme ruukannut käyttämään. Minä kylläkin saatan kokeilla sitä jonkun sivuilla, olen muuten vähän arasti yrittänytkin ottaen noin-vain-vihkaan osaa keskusteluun.

Kesä antaa kevyen mielen, vaikkakin paino nousee, tästäkin huolimatta lähden nuuskimaan torille, mansikoita, poistaa nestettä persiljan kanssa, vaniljajäätelö kruunaa  nautinnon, jätän se persilja pois siintä jätskistä ja nauti se vasta vaikka huomenna, keiton tai salaatin kanssa.....miksipä ei koristeeksi leivän päälle!
....että tämmösen reseptin laitto tämä huippu keittiömestari, silkasta elonsa ilosta...;D