RANNEKORUISTA KAULAAN...

Näitä uusi tekeleitä kun tuntuu piisaavan, niin laitan tuoreista tuunauksista  muutamat esille!

Tämä sarjan on kasasin  rannekoruista, jotka vanhan tavan mukaan olen pannut piuhat poikki ja kasannut kaulaan sopiviksi.... vähän kevättä rinnoissa pujottelin niitä vahalankaan.

Turkoosi kaunis sydän löytyi omista varastoista, enkä tosiaankaan muista mistä lieneen sen olen aikoinaan sinne taltioitunut !?

Kolme samanlaista sydäntä oli  ja olisi voinut olla jostakin nanhasta kaulakorussakin tai sitten ihan kaupasta vasiten ostin....:) 

Sopi sen verran hyvin näihin hailakan sinisiin lituskaisiin helmiin ja turkoosiin paljetteihin. Tarkaavainen pitää olla paljettien kanssa, varsin herkkiä ovat hyppimään.....niitä löytyi käsistä jopa sormien välilöistä, vaateista.....puseron rinnuksista ja tietysti lattialta.

Aina kun luulin nyppineen paikat puhtaaksi niin siirtyivät uusiin kohtiin, sähköisiä on nämä tuotteet!

En saa kuvissa näitä kirkkaita värejä toimimaan, tumman oransia se on! Saman tyyliset lituskaiset helmet käsikorusta kuin turkoosit edellissä kuvassa.

Riipuksen sain vanhasta kaulakorusta jossa niintä onnekseni oli monta ja kaikki erinlaisia timattisen näyttäviä perhosia, opivat hyvin kesäkoruihin !

Turkoosit kuultavat isot vähän pitkulaist lasihelmet sain myöskin rannekorusta, tämä oli rikkinäinen kirppis löytöni!

Joskus näissä on vain kuminauha löystynyt tai kokin muu korjattava osa ja nehän kaapaan heti mukaani.

Tämä seuraava oli myöskin kirpparilta löydetty ja omaan ostoskoriin heti laitettu.

Kovaa hyvää materiaalia pleksiä(=muovia) ja samoin värit ja kuvio minun mieleisiä. Aika isokokoisia olivat osat, siksi vähän epämukava ranteessa....vissiin samanlailla ojatellut entinenkin korun omistaja koska oli ne myyntiin tuonut.

Näillä eväillä jatketaan ja pärjäillään seuraavaankin tapamisiin....:)

SOMASTI SOMMITTELIN-MIELEISEKSI MINULLE!

Kuvan kaulakoruun olen yhdistänyt  ainakin neljästä eri tekeleestä osia, kunnes sain siitä mieleisen.

Nykyään sanotaan, että "omannäköinen" lähes kaikista asioista mitä tehdään....takerrun sanaan ja minähän en halua missään nimessä "omannäköistä" korua kaulaani, saatikka niitä korviini roikkumaan!
Ahistuisin jos joutuisin asumaan/ompelemaan/sisustamaan  itseni tai ympäristöni "omannäköiseksi"....tai jos mulla olisi "omannäköinen" laukku, hattu tai matto!

"Omannäkoistä" kumppania en ole oikeastaan koskaan sillä silmällä edes kaihoten katsellut.
Kirjoitus kyllä ehkä olisi sitä mun näköistäni, kun oikein ajattelin tarkemmin!??

Tätä voisin jatkaa loputtomiin, mun näköinen olen vain minä ihan itse. Etsin ja toteutan omat mieltymykseni  hommeleihin kun tarkkailen ympäristönäni....ylhäältä-alas, eestä-takaa, oikea-vasen puoli on myöskin huomioitava, näistähän niitä idiksiä löytyy!

Selailin omia albumeita on niissä muuten korut poikineen, oikein vielä aseteltu  kuvausta varten. Eihän askareitaan joita on aikansa suunitellut ja sitten toteuttanut voi huonosti kohdella. 

Ovat vähän niin kuin omia lapsia.....mietitty, pantu alulle, suurella rakkaudella ja lopputuloksena on mielessä se unelma jatkuvuudesta joka tuottaa iloa kaikille!

Odotettuna ja monien huokausten tuloksena saa ääneen todeta, tuli juuri sellainen kun oli tarkoituskin.

Eihän se läheskään ensi laakilla onnistu juuri koskaan, ei veikkosella! Kyllä sitä sormenpäät  kipeinä ja kynnet murskana, kerran jos toisenkin saanut olla. Hommelit  keskeytetty  ennen aikojaan ja lopetettu koko ähellys sillä sekunnilla kun huomaa miten epätoivoista koko yritys on....;)

Korujen tekijät kyllä tietää, että hyvin nukutun yön jälkeen, pelittää kaikki asiat paremmin. Eihän se uni heti tule, kyllä ne työt pyörii päässä aika pitkään. Minulle auttaa lukeminen, ei tarvi kovin pitkää odotella rauhoittumista ja unta.

Sen olen huomannut monta kertaa, että kelloa kun satun vilkaisemaan  joskus iltapäivän puolella niin olen edelleenkin yöasussa tonkien ja hohtimien kanssa helyjen ympäröimänä.... ei haittaa tippaakaan vaan jatkan samassa työasussa loppupäivänkin!

Tästä tekeleestä en muista mistä olen tämän lanttiosan irrottanut, voi olla että hajotin jonkun käsirenkaan  tai tuntemattoman tekemän kaulakorun!??

Toisenkin tein, etumuksen helmet muuttuivat  kulmikkaiksi.

Kyllä se on näin, etten muista läheskään kaikkien helmien ja lanttien alkuperää joita tuunaan uusiksi.
Varastoni kasvoi kesän aikana aika reippaasti.
Löysin kirpparilta saman asian harrastajia jotka myivät omia tuotteitaan ja pienellä tinkimisellä sain niitä sitten omakseni. 

Yllä olevat ovat kauppojen ALEsta ostettuja, siis uusia jotka olen sitten hajoittanut.....että tämmöistä tämä tuunaaminen on, 
että joku tykkää isästä toinen taas pojasta....ja se kolmas ei edes unissakaan laittaisi näitä kaulansa koristeiksi......;)

PIUHAAN PUJOTTELIN - KORUIKSI KASASIN!

Maaliskuu puolessa ja talven tuntua ja pakkanen paukkuu -22!

 Vissiin tästä johtuukin, että halusin vähän hempeillä väreillä, josko tämä muka auttaisi. 

Talvi päättyy ajallaan ja yleensä kevät alkaa heti sen jälkeen  jos vanhat merkit paikkansa pitävät.

Aika heikosti luisti sukset MM-kisojen aikoina. Luistihan se toki koska hyvin näyttivät niitä 

kaatumisiakin, pitoa liekö liikaa pantu pohjaan vaiko muuten turvallaan olivat tasaisellakin.

Näin maallikkona ja ahkerana penkkiurheilijana olen päätynyt siihen tulokseen, että taitaa se harjoittelu jäädä aika vähiin!?

Jännitys puuttui tyystin ainakin minulta joten sain rauhassa samalla näitä koruja suunnitella ja sitten piuhaan helmiä pujotella.

Vuosi sitten ostelin näitä kauniita vihreitä aitoja korukiviä...koska sain halvalla....omasta mielestäni....hih....;) Tämä isompi raamitettu lantti löytyi H&M-n koruosastolta vuosia sitten rannekoruna ja sain erinomaista jäljitelmä malakiittiä uusio käyttöön. Ostin sen aika reilusta alesta,  sitten hajotin ja taas muutama korun osa löysi oman paikkansa.

Tavakseni olen ottanut tehdä toisenkin saman tyylisen setin samalla, koska tarvikkeet ovat silmien edessä levällään odottamassa uutta käsittelyä.

 Samoihan toimin tauluja maalatessa, säästän väreissä koska pursotettelen niitä valmiiksi paletille  ja hukka kasoja en jätä vaan otan ne totta kait hyötykäyttöön toiseen maalaukseen samalla työrupeamalla!

Tämän setin kultaiset kaposet putken pätkät sain kaulakorusta joka löysin toisesta suositusta nuorison kaupasta. Koru oli näyttävä ja luulisin, että lapsityövoimalla tehty koska purkaminenkin oli aika työlästä näillä nakkisormilla. Näppäryytä vaati hajottaminenkin, tarkasti otin talteen kaikki osat, paitsi korupiikit näyttivät epämääräisiltä rosoisilta tikuilta. Ne hävitin koska  tiesin, etten niitä suorista ja käytä uudestaan.

Tausta kangas kuvissa on silkkinen Marja Kurki huivi, sekin löytyi kirpikseltä. Onneksi lopettivat Pelastusarmeijan kirpiksen mun alakerrasta. Meillä oli sellaista jatkuvaa yhteistyötä silloin aikoinaan. Paljon sieltä lähti mukaani ja yhtä paljon  vein lahjoituksiakin sinne. Näitä merkkihuivia kyllä ostin aika monta ja edullisesti tottakai!

Samalla kun ulko-ovea näpräsin auki niin tuijotin sisälle kauppaan ja aina osui mielenkiintoista silmiini. Nyt on tila taas ollut tyhjänä jonkin aikaa, ulko-oven toisella puolella on pienet kauppatilat jota pitää nuori nainen. Tuntuu olevan samanlainen näprääjä kuin minä, mutta on vain erikoistunut sisustukseen. Hyvin on hinnoitellut tavarat, ovat tuunattuja. Asiakkaita en ole siellä koskaan nähnyt ja luultavasti hoitaa netin kautta ostot ja myynnin!?

Aurinko paistaa  seuraavat päivät, toivotan iloa, lempeä ja lämpöä kaikille....;)