1.osa
Joskus olen kyllä tämän maininnut, että olen puurojen ystävä! Vaikka harvemmin teen sitä aamuisin, mutta iltapalaksi useimmin. Leppoisilla ja lämpimällä puuroilla on hyvä olla iltaisin ja se kun rauhoittaa koko ropan yön yli.
Näin päätin tehdä toissailtanakin.
On muuten mieluisin annos, kaurapuuro! Mikrossa se tulee joutusasti ja annoksena joka on riittävä. Minulta löytyykin hyviltä ihmisiltä saatuja mustikoita, niin muistinkin niiden olemassa olon, siis mustikoiden ja ystävien joilta ne sain.....;)
Puuro valmistui hetkessä ja pakkasesta noukin ne mustikat. Nappasin heti kättelyssä pienen pussin, oli sopiva kerta-annos tai siis reilusti. Huomasin sen olevan vähän littuun laitettu, ihmettelin jokin verran itseäni kun olin mustikat näin pusertanut tiiviiksi pakkaukseksi......
Totesin vain, että parempi ottaa ne nyt puuron kyytipojiksi. Päällyksen poistin repimällä ja kippasin koko kasan puuron päälle jäisenä möykkynä. Herkun kruunasin turskauksella hunajaa ja päätin odottaa hetken jotta kaikki sulautuisivat toisiinsa, lempeän lämpimästi.
Iltapalan nautin muuten tv-n ääressä, kuuma kippo pannulapun päälle ja ei kun ääntä kohen. Lusikassa puuroa ja reilusta hunajaisia mustikoita....namia....!?
2.osa
Ne luulemani mustikat olivat sittenkin pakastettuja mustia torvisieniä ......;/!
Että tällä lailla sitten kävikin, iltapuuroni kanssa!?
Tiedän olevani aina silloin tällöin hieman huolimaton monessakin asioissa, Vaikka perusluonteeltni olen loppujen lopuksi erittäin tarkka, kumminkin joustava ihminen. Tämän eläköitymisen myötä vaan ei huvita aina oikein skarpata, varsinkaan kun näitä omia palasiani rakennan.
Tyäaikoinani pieninkin virhe olisi koitunut kohtalokseni, siis suomeksi sanottuna potkut persuuksille, että pamahtaa. Sekä samalla käden ojennuksella lopputili kouraan. Siinä ei olisi muuten mitään selittelyjä edes kantsinut tehdä, eikä olisi otettu vastaankaan.
Se muuten kyrsi jonkin verran tämä oma huolimattomuus! Olin ne mustat torvisienet ajatellut säästäväni myöhempään ja paremmin suuniteltuun käyttöön.....enkä suinkaan kaurapuuron kanssa, hunajat mukana....;/ ....
3.osa
Mikäs hätä tässä, ei muuta kun uudet helmet kaulaa ja tehdä se toisenlainen uusi versio.
Laiton koko kipon kaikkineen jääkaapin hyllylle odottamaan huomista.
Tunnetusti tiedetään, että en heitä hyvää ruokaa laskiämpäriin vaan taitavana ja ammattini ylpeydellä hoidan hommat loppuun asti.
Vaikkakin vain pieni osa kolleekoistani toimiin niin kuin minä. Silkkaa laiskuutta ja mielikuvituksen puutetta sekä suurta saamattomutta sen tehdyn työn tuunaukseen!
Jatkoin puuroa ja sieniä jotka oli jo maustettu hivenellä hunajaa sekä suolalla, tulos on hapanimelä, ei muuten paha,vaan toimiva! Lisäsin seokseen piimää, kananmunia ja vehnäjauhoja, annoin tekeytyä huoneen lämmössä iltaan asti!
Puoliammattilainenkin jo hoksaa blinien idean tulevan! Hiivaahan ei tarvinnut lisätä koska piimä ja mulkerot hoitavat se pienen kohotuksen tässä tapauksessa.
Voita paistinpannulle ja löysä taikina siihen, toimin nk.munakkaan kanssa, siirtelin seosta rauhallisesti, kohtalaisen kuumassa pannussa ja lopuksi kansi päälle ja lämpö lähes nollille!
Sitten jokin ajan päästä kurkistus, hyvä väri pohjassa! Vaikein osa, paistoksen kääntäminen, joka onnistuu tai sitten ei!?
Liutin sen kantta apuna käyttäen ja sitten takasin pannulle jotta ruskettuisi toinenkin puoli....onnistuin kuin olisin aiemminkin sen tehnyt...;) Mihinkäs se seepra raidoistaan pääsisi, olen edelleenkin se hyvä kansainvälinen keittiömestari, vaikka joku voisi epäillä muutakin tämän osa ykkösen perusteella!?
Tuli siis hyvä kakku! Otin siitä kuuman kolmion ja laitoin reilusti ruccola salaattia päälle, sitten kunnon kauhaus turkkilaista jukurttia ja viimeistelin sen paahdetuilla sipulin lastuilla! Se oli vaivan arvoinen teko ja maistui muuten mullekin!
Näitä aineita kantsii pitää kotona, ruccola säilyy pitkään ja kestää kuumentamisen samoin turkkilainen ruokajukurtti. Valmiiksi paahdetut sipulin lastut toimivat monessakin ruuissa! Pussin kun aukaisen niin kippaan ne tiiviiseen lasipurkkiin ja säilytän niitä hämärässä kohteessa!
Periaateessa kun olen sen yksinkertaisen perusruuan ystävä, vaan joskus poikkeus vahvistaa kaikki mahdolliset säänöt.....niin ei sovi unohtaa sitä, että vain tekevälle sattuu......;D
ps. oli suuri ilo jakaa tämä ihana tosi herkkullisen maukas pannukakku teidän kansanne ystävät ja herkkusuut.
Kauniista lasihelmistä rakensin yksinkertaiset korusetit. Turkoosi on värjättyä simpukan kuorta.
