Budapestin vanhoja rakennuksia.

Maikku Józsefvárosin Práter kadulla vuonna 2007.

Tässä on taas Maikun sisko asialla, eli terveisiä tulee Unkarista. Valitsin tähän juttuun vanhoja rakennuksia kotimme läheisyydestä, tiedän että ne inspiroivat mielikuvitusta ja saavat taiteilijan pensselin heilumaan. On muotoja, värejä ja pintoja.

Budapestin Józsefvárosin kaupunginosaa kunnostetaan kovaa vauhtia. Kokonaisia korttelita rakennetaan uudelleen, hyvärunkoisia ja arvokkaita rakennuksia restauroidaan, katuja korjataan, putkia ja johtoja uusitaan. Tämä yllä oleva kuva on vuodelta 2007. Kuvan talo säilytetään ja kunnostetaan jossain vaiheessa, näin oletan. Muistaakseni sen julkisivu on vielä tuossa surullisen näköisessä asussa.

Alla lisää Józsefvárosin rakennuksia, ihan siitä kodin läheltä. Toinen rakennus on jo restautoitu ja toinen odottaa seuraavaa restauroinnin vaihetta. Työ on jo aloitettu, talon pinnasta on poistettu irtoava materiaali ja jäävät osat kiinnitetty. Rakennusten restaurointi on tarkkaa puuhaa, työ tehdään oikeitten periaatteiden mukaan (ei siitä sen enmpää, Unkarissa tuo työ hallitaan oikein - niin olen ymmärtänyt). Usein vanhat ja huonon näköiset talot on kunnostettu sisäpuolelta jo aikeisemmin, julkisivun restaurointi on usein jätetty viimeiseksi.

Kuvaa napsauttamalla sen saa suurrennettua hyvin suureksi, niinkuin muitakin kuviamme, kuva tulee uuteen näyttöön ja voit tarkastella seinän rakenteita tarkasti - niin tässä kuvassa.

Maikun tunnelmia Budapestissa.

Budapestin vanhan kauppahallin lihatiskillä.

Budapestin kauppahallin tiskeillä on aina hyvä palvalu - oli sitten myyjän kanssa yhteinen kieli tai ei. Maikku kertoin lihatiskillä tekevänsä "suuren saavillisen soppaa", ja lihamestari leikkasi savukyljen oikean kokoisiksi paloiksi. Luultavasti Maikku puhui tapansa mukaan elein sävytettyä suomea tai hyvin monipuolista sekakieltä. Tiedä häntä mitä kieltä käyttivät, mutta kaikilla siellä pärjää.

Kotimatka kauppahallista kesti eilen normaalia kauemmin, kun bussi ei päässyt kapealla kadulla väärin pysäköidyn koppiauton ohi. Paikalle kerääntyi Maikun sanonnan mukaan - ainakin miljoona katselijaa. Jokainen halusi auttaa bussikuskia ja matkustajia - mutta eihän siinä mitään voinut kun tilaa ei ollut eikä mikään liikkunut. Odottelua kesti 40 minuttia. Ja Maikku istui kaikessa rauhassa bussissa, seurasi näytelmää ja nautti lounastaan (olihan kauppakärry täynnä hyvää murkinaa).

Omassa lähikaupassa, nykyisin SPAR, kun Maikku osti kauraryyniä, niin johan toinen asiakas ihmettelemään, jotta mitä ryyneillä teet. Kaurapuuron reseptin selvittelyyn tuli englantia taitava kassatyttö avuksi. Myös usein siellä toiset asiakkaa neuvovat, että "älä osta tuota, tämä toinen on parempaa - tai halvempaa". Yställisen neuvon ymmärtää hyvin eleistä ja viimeistään silloin kun avulias emäntä tarttuu kärryysi ja vie sen suosittelemansa tuotteen eteen. Kaikkeen kommunikointiin ei aina tarvita yhteistä kieltä.

Tämä lähikauppamme on rempattu ja se on nyt SPAR ketjua.

Józsefváros ja Maikku.

Muistomerkki Práter-kadulla kuvaa Ferenc Molnárin teoksen "Koulupoikia".

Maikun "henkivartijat" Budapestin VIIIn kaupunginosan Józsefvárosissa. Samat pronssipojat ovat Maikun profiilin kuvassa. 

Budapestin kahdeksatta kaupunginosaa kuormittaa tai ylistää kahdenlainen maine. Toisaalta se on palatsien kaupunginosa ja toisaalta taas köyhyyden ja rikollisuuden paikka. Palatseja siellä on, suurin osa niistä suuren kaarikadun sisäpuolella. Köyhät, rikolliset, ilotytöt ja muuten syrjäyneet asuivat/asuvat sen saman kaarikadun ulkopuolella, siis siellä missä Maikku nyt on. Ei siellä oikeesti henkivartijoita tarvita, vaikka vieläkin näkee nettissä kirjoituksia, joissa varotetaan tästä kaupungiosasta. Rikollisuutta siellä ei ole sen enempää kuin muuallakaan miljoonakaupungissa, ei ole enää ilotyttöjäkään, köyhiä on ja syrjäytyneitä. Taiteilijoita on ja paljon kulttuuria.

Alkukuvassa näkyviä, unkarilaisen kirjailijan Ferenc Molnárin koulupoikia Maikku sanoo henkivartijoikseen - kun on yksin Budapestissa, joku voi luulla että sellaisia tarvitaan. Molnarin nuorisoromaanin koulupojat, myös nämä Pásztorin veljekset, asuivat Pál-kadulla, ei kaukana tästä muistomerkistä. Kuvanveistäjä Péter Szanyi on tehnyt hienon muistomerkin "Koulupoikia" teoksen ilmestymisen muistoksi (2007 tuli kuneeksi 100 vuotta kirjan ilmestymisestä).

Maikku käy tervehtimässä noita kavereitaan harvasepäivä. Ovat niin lähellä, pikku kierroksen päässä kauppamatkalla. Nyt ei varmaankaan tee ylimäärisiä kierroksia kun on kuumaa ja hikistä. Aamusta käy kaupoilla, keskipäivällä on ruokis ja lepo. Sitten hän maalaa, aamusta saakka jos siltä tuntuu. Nyt kuulemma tulee turkoosin värisiä tauluja, kun väriä tuli pursotettua rutkasti. Horoskooppitauluja tulee lisää, ainakin jousimies on aluillaan. 

Keittiönäkymä ruokapöydän suuntaan.

Missä Maikku nyt maalailee.

Budapestin vanha kauppahalli ja Fövám tér, Vaci utcan suunnasta heinäkuussa 2011.

Ei Maikku tällä paikalla maalaa, mutta varmasti lepuuttaa jalkojaan ja nauttii uudistuneesta näkymästä. Kauppahallin vasemman puolen kadulla on bussipysäkki, edessä on ratikkapysäkki, oikella virtaa Tonava ja siinä välissä on toisen ratikkalinjan pysäkki sekä tuleva metrolinjan asema. Jollakin noistaa liikennevälineistä Maikkukin sitten kotiinsa palailee. Mukanaan tietysti kärryllinen kauppahallin herkkuja, luulen. Eikä se matka maksa mitään, kun on tarpeeksi vanha ja EU kansalainen (kuvallinen henkkari mukana).

Corvinin ostari elokuussa 2011.

Maikku ei maalaa tälläkään aukiolla, alue on tarkkailu- ja läpikulkupaikka, korttelin päässä taiteensa työhuoneesta, Unkarin kodista. Kauppamatkalla tämän aukion läpi, tuonne ostarin ovelle keskellä kuvaa, Maikku istahtaa penkille tarkkailemaan elämän menoa. Samalla paikalla, kun hän pyörähtää ympäri istuimellaan, näkymä on toisenlainen, alakuvassa näkyvä oikea suuri työmaa. Uusia rakennuksia nousee lisää, kellarikerros oli jo valmiina kun nuo nosturit pystytettiin heinäkuun aikana.

Corvin Sétány -niminen alue laajenee suunnitelmien mukaan.

Linkki tuon uudistettavan alueen esittelyyn:  corvin sétány

Tämä kirjoitus on taas Maikun luottohenkilön, isosiskon aikaansannos, oikein luvan ja toiveen perästä tehty.

SIELLÄ MISSÄ LAAJA PUSTA AUKEAA, LAULUKIN SOI....

Kesä meni,

 ottaen palasen kalliista elämästä.

Kesä meni,

antamatta mitään muistettavaa.

Kesä meni,

haaveilessa paremasta tulevaisuudesta.

Kesä meni,

harmaan sateisena,

tasapaksuna,

ohitse.....

Kesä on mennyt!

Tämän olen taas taltioinut, jonka joku tuntematon on kirjoittanut.

Kenties hän totesi näin ja päätti sen ilmoittaa, että näinkö tässä taas kävikin.

Paljon sisältävä runo, kun lukee rivienkin välit, viestihän on totista totta jonkun jo eletystä kesästä.

Kävi hyvin tämän  kuvan kanssa, siksipä  ne yhdistin samalle sivulle.

Oma kesäni meni kylläkin vähän liiankin joutusasti. Kokonaisesti ottaen erinomaisesti, näin omilla silmillä taaksepäin kun katson. Ainahan olisi parantamisen varaa, jos johonkin suuntaa. Tyytyväinen kun olen, niin vastaan tulevan kasvot myös hymyilevät....

Minulta meni kauan aikaa ennenkuin huomasin tämän pronsisen teoksen.

Jokunen vuosi sitten oli lehellä, että lintu varastettu! Paikka on kävelykadulla sokos-tavaratalon edessä, sinisen roskiksen alla!

Jotka tiesivät sen, lähtivät oitis rosmojahtiin, tuloksetta tietysti!

Iloksemme siihen lensi uusi lintu ja se kiinitettiin vielläkin paremmin, jos lintu lähtee niin osa katua ja tavarataloa lähteen sen mukana!

Aika monelle tämä taideteos, näköispatsas on tuntematon. Mutta kun sen kerran on bonganut, niin aina ohikulkiessa tarkistat, että onhan se varmasti siellä.

OOOOO

Löytyhän se aasinsilta tästäkin, seuraavaan.....

Jos tulee kohta

 vähän hiljasempaa  näillä sivuilla, eikä murusia tule, niin taas se pätevä syy!

Suljen läppärini lipan lähipäivinä ja esilumien aikaa sen taas avasen....;)

Voi olla, ette se mun luottohenkilö käy jotakin täällä tekemässä, ja senkin ihan taas luvan perrään.

Tämä tipu kyllä pärjää kylmillä ilmoillakin, koska katukivetyksen alla on lämmitys! Pikapuoliin on koko keskustan kävelykortteli kulkukelponen talvellakin. Viellä tehdään pientä pintaremonttia, käyn sen aina säänöllisesti tarkistamasssa etteivät urakat k......siis mene harakoille, hyvin etenee ja  on ajallaan!

Uskon, että tämä toinenkin tipu pärjäilee  retkillään ja miksipä ei, koska on ennenkin.... Tämä "ennenkin" ei tosiaankaan ole mikään takuu, kun ottaa huomioon  ajan mukana tuomat rasitteet.

Kun en aina muista sitä, että olenkin jo varttia vaille kaheksankymmentä, mieli ja kieli kun tuoreella tyttösellä....oikeestaan hyvä eväs reisussa repussa!

Eipä tässä muuta, kuin kiitos ja heippa!

ps. käskivät kokeilla uutta päivitettyä Blogger-käyttöliittymään, no kokeilein, vaan kun ei oikein luonistu multa..;/ Tuli monta outoa ja etittävää juttua. Pidin taukojakin välillä ja uusiks, olisin tämänkin kirjoittanut sinne, vaan se tila oli tosi outo, toi palkkikin , missä on noi ohjeet ohennukseen, kursiviin, värit sun muut tärkeet asiat, ni näkyi vain millin verran.....ni teeppä sit muka jotain uutta!?

Vaikka kuin olisin altis uuden oppimiseen, ni sorry vaan, otin entusen takas.....;/

HOROSKOOPPI VAAKA

Puntarin maalaus toteutuikin ihan toisenlaisena minkä olin alustavasti ajatellut, mutta kun sen luonnos jäi Suomeen silloin, niin päätinkin tehdä siintä tämmösen..... Tätä maalatessa ajattelin niitä vaakoja joita tunnen ja keitä-heitä voin huoletta jopa kuvailla, näin leikkimielellä!

Ensinnäkin vaaka on ulospäin rauhallisen ja tyynen näköinen, hymyilee vaikka sisällä kiehuisi! Hymy on aina herkässä ja siksi kasvot ovat mielyttävät, siis vaikka olisi vihainenkin. Toisaaltapäin harmi, sillä silloin ihmiset eivät ota oikein tosissaa hänen mielentilaansa. Useinmiten heillä on viellä hymykuopat tai kaunis pieni leuan syvenys!

Toimii usein sosiaallisissa tilanteissa ja ihmisiä yhdistävinä henkilönä erittäin hyvin.

Hän itse tuntuu kärsivän pienestä epävarmuudesta, erittäinen seurallinen ja ei oikeestaan viihdy kovin hyvin yksin.

Vaaka vaatii perheen ympärillieen, sekä melko paljon myös luotettavia ystäviä.

Ihmettelen kun heitä lähellä olevat ihmiset sanovat vaakaa tasapainottomaksi, muka heiluu puolelta toiselle!? Minusta se on taito jota monikaan ei osaa käyttää, hän sen kyllä tarvittaessa taitaa,  kiitettävävsti senkin asian. Ainakin löytää sen tien ja niksin kuinka se tasapaino saadaan  omassa elämässä  toimimaan esimerkillisesti.  Siksipä halusin korostaa sitä tässä maalauksessa!

Nämä"minun"vaakani ovat niitä henkilöitä, joista en haluaisi luopua missään mimessä.

Laitan tämän  jo nyt esille, koska ajankohtaan sopivaa horoskooppia en ole viellä tehnyt.

Runo jonka olen vähän kuin ominut itselleni (härkä), käy myös tähän (vaaka).

Kammoan täydellisyyttä,

Luojan kiitos,

se vaara,

ei uhkaa,

minua.

Eeva Kilpi

KYMMENEN SUOSIKKIANÌ !

MUMMELI  laittoi minulle tunnustuksen ja samalla kymmenen kysymystä, kiitos!

Koska muistini on valikoiva ajoittain, niin en taaskaan osannut sitä kuvaa tähän siirtää. Onhan se mulle jo useiman kerran opetettu, mutku...!? Nykyisellään, kun melko sujuvasti siirtyy nämä omat otokset, niin päästin tulemaan tämän! Pujottelin vahapiuhaan kauniita sinisenkirjavia lasihelmiä, väliin kaiken muotoisia ja kokoisia välipaloja  ja korumetallia juhlistamaan, koko koreutta. Kaksois-solmut laitoin lukitukseksi, jota voi tarvittaessa pidentää/lyhentää. Niin ja ristin voi myös laittaa korviksiin, toimii kyllä hyvin tässä setissä!

Lasiset punapaprikat on jonkinlainen koristelisä, jotta tulee tiedoksi missä maassa olen nämä näpertänyt.

ooooo

...asiaan....

1. SUOSIKKIVÄRI ?

- Se toimii oikeestaan mielen ja vuodenajan mukaan, koska kaikki värit mielyttää, mutta kyllä se on Suomen SININEN !!

2. SUOSIKKIELÄIN  ?

-Minulla ei ole koskaan ollut ninkäänlaisia omia eläimiä, eikä siis 

 kodissani missä olen asunnut! Joskus olosuhteista riippuen olen joutunut elämään säänöllisen/epäsäänöllisesti erinlaisten elikoiten kanssa. Joten olen kylläkin tottunut moninaisiin Luoja luomiin, neli- ja kaksijalkasiin.  Eläimiä tarkailemalla oppii ihminenkin paljon ja ne helpottaa monta omaa ongelmaa, tätä voi suositella kaikille !

Sosiaalisin ja söpöin on....ELEFANTTI !!

3.SUOSIKKI NUMERO ?

- Niitäkin käytän useampaakin,

 kenties eniten.....7....se kun on toiminut hyvin....;)

 

4. SUOSIKKI ALKOHOLITON JUOMA ?

-Se on kyllä ehdottomasti ....VESI....menee irvistelemättä ja helposti alas ja joskus rinnuksillekin. Muutekin hyvin suosittu juoma, tarpeesta riippuen ja melkein aina saatavilla ja kaiken lisäksi edullista.

5. FACEBOOK VAI TWITTER ?

Aina kun aukaisen koneen, niin vilkaisen mitä  sinne kuuluu, koska tämä mun nuorisojengi on siellä, niin vähän nk.kyttäilen heitä. Tietävät sen ja antavat myös mun  kommentoida. Onhan siellä meitä mymmeleita paljon ja ilmoittelemme pikkuhommeleistamme koko maailmalle...hih-hii! Muutenkin monet mielenkiintoiset ihmiset-yhteisöt-asiat- lehdet löytyy sieltä ja useinmiten hyvin päivitettynä

 ja toimivana. Voin kyllä suositella....FACEBOOKia!

6. INTOHIMOSI ?

-Kun näin suoraan ja rehellisesti kysytään, niin siihen vastaan, että kyllä se aika on pitännyt jo sen huolen, jotta intohimot eivät pahemmin ole vuosiin minua häirinneet....;) Pakko lisätä, että olipa kysymys asiasta ku asiasta, helpottaa  sen pois jääminen jokapäivästä elämästäni...hih!

ps.intoa kyllä löytyy vaikka mihin, ainakin jokin matkaa, mutta tuntuu siinäkin se jo vähän hyytyneen....;) Pakko näköjään eritellä tämä vanha ja käyttökelpoinen yhdyssana.

Himo taitaa olla johonkin ruokaa, vaan en osaa sanoa mihin.....;/  Kenties nämä kädentaidot jonkin verran muistuttaa, mutta taiteentekemisen intohimon olen jo unehtanut, vaikkakin toimiihan se kyllä kiitettävästi nykyjäänkin!

Sehän onkin tämä läppäri jä täällä bloggaus, se tän hetkinen intohimoni...luulis !?

7. SAADA VAI ANTAA LAHJA ?

-Kumpikin kuuluu elämääni, siis sekä että.....;D

8. SUOSIKKIKUVIO ?

- Kuvio jota teen päivittäin on ympyrä tai sellainen puikula jolla merkkaa esim.TV-ohjelmat, ne mielenkiitoisemmat, jota vois kattoo.....;)

9. SUOSIKKI VIIKONPÄIVÄ ?

-Kaikki seitsemän  otan nautinnolla vastaan ja kiitän niistä....;)

10. SUOSIKKI KUKKA ?

-Vaikka en kasvata kukkia ja minulla ei ole kotona yhtään elävää kukkaa, niin kyllä minä niitä armastan niin kovasti, että....:D Ei ole allergisuuta tai niihin viittaava syytä, vaan syyt ovat seuraavat! Tein aikoinani vuorotyötä ja kukat tarvii valoa ja aurinkoa ja minulla oli melkein aina huusholli pimeenä, eivät menestyneet. Sitten olen paljon pois kotontani, useita kuukausia ja en halua rasittaa toisia niiden hoidolla. Jos tiedän olevani kotona pitemän aikaa, jommassa kummassa päässä, niin ostan kukkivan ruukkukukan ja/tai leikkokukkia! 

Suosikkini on KIELO....;)

OOOOO

Pitkät vastaukset johtuu siintä, kun ennen, vaikkapa työelämssä jouduin varautumaan kysymyksiin vastauksella miksi tai perustele asia??! Muuten mielestäni hyvä homma perustella, ettei jää epäselväksi jokin asia ja siinä vasta ne hospatelut alkaakin, jotta...arvasin että eläinvihaajahan se on..... kauheet allerkisuudet sillä vissiin on ku ei kukkia pidä.... saada vai antaa- ainahan se on jaellut jo silloin aikoinaan....jne.jne.....;))

Nämä sitten tästä asiasta, taidan mennä itteni viereen köllötää, sinisen kirjavien lakanoiden väliin, jos vaikka seittemältä huomenis tuopillisen vettä jois ens'alkuun ja sen jäkeen aamupalan tekoon. Läppärille vasta ip.himottais jo ap.tarkistaa mitähän kamuille kuuluu!? Sain tässä mustikoita sekä kanttarellia ihanilta ihmisiltä!  Annoin näkövammaiselle käsivarteni kun hänellä oli vaikeuksia tavaratalossa, olimme kosmetiikka osastolla, sanoin turskauttavani ilmaiset parfyymit, vanhanaikaista Diorin kukkais= kieloa, hänkin halusi sitä! Se oli hyvä ja kaunis  elokuun päivä...:)

Siinhän se ympyrä sulkeutukin hän lähti omille asioilleen koiransa kanssa, heippasimme hymyillen!