KÄTEVÄT KONEET KÄYTÖSSÄ !

Tietokoneen tutkija  sekä sen salat osaava kävi laittamassa Windows10 mun koneeseen. Kolmisen tuntia siihen meni, istuin koko ajan vieressä ja yritin oppia mukana!?
Oli ruokapalkalle hän ja sitten kolmituntisen istunnon jälkeen vein hänet tien toiselle puolelle syömään ja samalla täytin myös itseni lihamurekkeella
ja
olimme kumpainenkin tyytyväisiä oloomme, 
minä ja se mun sisko....;)

Kerran jo sitä yritin vaihtaa ja lähes onnistuin, mutta kun vihreä viiva oli 93% kohdalla valmista näyttämässä, niin siihen sitten se toppasikin. En sitten tohtinut ite omilla kyvyilläni jatkaa, jotten olisi tuhonnut koko vehjettäni.
Hyvin pelittää ja on niin joutusa, etten ihan aina muka meinaa pysyä. Uusia mielen kiintoisia juttua sieltä tuli esille, mutta kun minulla on aika suppeaa tämä koneen käyttö, jolla olen kylläkin pärjäillyt ihan hyvin.
Käytähän minä sitä ja moneenkin asiaan, en kyllä hylkäisi sitä missään nimessä.....sen verran kyllä olen jo someen tutustunut ja huomannut sen tarpeelisuuden!

Sinisen kaulakorun helmet ovat lasihelmiä ja hopean hohtavaa korumetallia lisukkeena. 
Muutamia näitä isoja kauniita posliinihelmiä on jo odottanut tekijäänsä, jotta pihuhaan pääsisivät ja sitä kautta esille laittaisin.
Teinkin niitä kerralla muutaman kappaleen ja kaikki erivärisiä, varsin somia ja käyttöön kelpaavia niistä tulikin!

Pitkästä aikaan otin kankaita esille ja leikkasin toppakankaan lyhyeksi takiksi ja toisen punaisen kolitsikankaan sitten puseroksi.
Tämä oli mainitsemisen  arvoinen asia, koska muutamaan vuoteen en ole kuin korjaillut vaateitani, vaan nyt otin itseeni oikein niskasta kiinni jotta loppui se tuttu hokema:
mutku, sitkö - jokohan, eiköhän......

Sakset oli terävät ja kaavat vanhoja ja hyväksi todettu "helppo" sen "yksinkertainen" malliston mukaan ne kaavat kankaalle asettelin.
Voi olla, että menee harjoittelu työksi, no sittenhän sen näkee kun hommelit edistyy!?
Ompelimo on nyt tauolla koska katoin Salpausselän kisoja ja samalla kirjoitan!
Jatkan kyllä ja sitten on toinenkin kone otettava käyttöön!
Kyllä se saumuri on niin näpsäkkä kone, että sen sanon minä!
Tuli mieleen oma äiti joka teki meille vaateet Singerillä, polkien, joka on edelleenkin hyvä ja varma ompelukone. Sillähän minäkin aikoinaan harjoittelin.......;)

YKSI OIKEIN - YKSI NURIN yksi nurin - yksi oikein !

Kolomas kerta sen toden sannoo ja sitten syntyi tämä viimeisenä näistä kolomosista, meillä päin sanotaan numero 3 aina kolome ja ulukona (ulkona) näitä pidetään kylyminä (kylminä) ilimoina (ilmoina)!!!!

Jyväskylän seutuvilla nämä murresanat muuttuu ihan muutamien kilometrien välillä, täällä kaupungissa puhuttiin aikoinaan eri kieltä kuin Jkln maalaiskunnassa. Äitini oli lähtöisin maalaiskunnan puolelta mutta häneltä jäi jonkin verran murre sanoja pois koska muutti nuorena kaupunkiin!

Mummo ja tätini puhuivat tällä maalaiskunnan murteella jota itsekin olen ominut ja tykkään käyttää.

Isälläni ei ollut mitään muretta puheissaan vaikka oli osan lapsuuttaan viettänyt Kymenlaaksossa ja sitten armeija vuodet Hämeessä, naimiseen mentyä täällä Keskisuomessa.

Veljeni nai aikoinaan tytön joka oli 4-tien varresta pohjoiseen muutaman kymmenen kilometrien päästä ja heillä oli keskenään numerotkin erilaiset.....tästä veljeni silloin tällöin muistutti!

Siskoni joka asui yli kolmekymmenta vuotta Helsingin seutuvilla ja palasi juurilleen Jyväskylään eläkeläisenä.....hänen kanssa puhumme samaa kieltä!

Takaisin tähän pääasiaan:

yksi oikein ja toinen nurin sitten seuraava kerros päinvastoin niin sain tämän minun silmiini kauniin neuloksen.

Viidestä kohtaan tein sitten nämä kaksi silmukkaa yhteen josta syntyi tämä kulmikas hieman tornin huipun kattoa muistuttavan sateensuoja ja siihen sitten piippu josta on helppo nykäistä hattu pois päästä.

Kaikista hatuista jäi  sen verran lankaa, että vasta lopuksi tein myssylöitten kääntöreunan johon sain  langan jämät menemään. Reuna tuntuu pysyvän helposti käännettynä paikoillaan tällä tyylillä.

Olisi pitänyt höyryttää, jotta silmukat olisivat tulleet noin/ehkä saman kokoiseksi ja siistimmiksi.

Minun tyylillä se kyllä onnistuu sillä, kun lähtisin nyt vaikka ulos myssy päässä......pehmosta sadetta tulee ja se kosteuttaa pipon.....sitten ostareihin joksikin aikaa, että myssy kuiviin kuosilleen.....;)

  
HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ.....:)

NELJÄ OIKEIN - YKSI NURIN tai päin vastoin loppujen lopuksi !

Näin sitten näki päivän valon tämä brunetti....häikäisee, totesi ruskeaverikkö ja ei muuta kuin pokat päähän tällekin sekä ruskeat hanskat käyttö valmiina kylkeen!

Neljä oikein ja yksi nurin, helppoa ja nopeata paksulla langalla.....mutta aloittaa sain toisenkin kerran kun näytti liian kaposelta ja silmukat eivät ihan täsmänneet niin kuin olin suunitellut. 
Puoleen väliin kun pääsin niin se malli ei oikein sopinutkaan silmään, nurja puoli olikin sellainen joka halusin pääliseksi !? 
Jatkoin kutomista samalla mallilla, koska oli joutusempaa tehdä vain yksi nurin.....kun tarpeeksi pituutta tuli, että korville yletty, piti ruveta sen pipon päälaen kantta suunittelemaan. Nuukuuttani harvakseen kavensin ja siitä tulikin sitten sellainen vanhan mallinen hiippalakki ilman otsan punatähteä!
Purkasin, vaikka olisi jo silloin pitänyt se kuva ottaa ja laittaa punatähti ja rukkaset siihen viereen työkaluineen (mulla on niitä NL-n aikaisia rintamerkkejä).
Aloitin uudestaan kavennukset ja tarkasti, jotta myssyn tyyli säilyisi loppu huipentumaan asti, semmoista  kaunista pyöristyvää potan pohjaa ajattelin ja onnistuinkin!
Käänsin myssyn nurjan puolen pääliseksi ja kokonaisuus miellytti minua.

En varmaan olisi ruvennut äkkiseltään tämmöisten äheltämiseen jos joku olisi ollut tässä huushollissa mun kanssa näissä pipojen teko talkoissa. 
Tuntisin kyllä myötähäpeän katseen vaikka en päälle katsoisikaan.....jo se tunne nolottaa, olipa asia mikä tahansa....;//

Korjaan, olen kyllä ihan tarkoituksellakin äheltänyt, vääntänyt ja kääntänyt sekä pihissyt ja puhissut kun käsityöt ei oikein luistaneet mieleni mukaan....eikä siitä kovinkaan kauan aikaa ole kulunut.
Aloitin saalia kutomaan....ja lanka oli hankalaa  ei luonistunut minulle mieluisalla tavalla ja sitten alkoi sellainen osa joka vaati parempaa osaamista.
Pirkko oli mun luona silloin samassa tilassa......viimein sanoi, että anna tekele tänne ja hän ei jaksa enää kuunnella.....
Siinähän sitten valmistui näppärästi mulle kaunis hartian lämmitin lähes samalla istumisella!
Tämä tapa toimii meillä edelleenkin siskon kanssa aika monissakin asioissa ja ihan hyväksi havaittu puolin ja toisin....hih....;)
Kun ja jos tekijältä ei oikein onnistu jokin työ, niin osaaja ottaa sen sitten käsittelyyn ja hoitaa homman loppuu ja kummallekin tulee hyvä mieli, että sillä siisti ja kiitos!!!!

Pyöröpuikot odottaa käyttö valmiina silmukoiden tekoon ja kolmas kerä on tarkoitus tehdä myöskin päähineeksi ja siitä sitten seuraavan tarinan aihe.....;)

VIISI OIKEIN - VIISI NURIN krs. pyöröpuikoilla!

Putsasin kahvinkeittimeni, sen perkolaattipannun sivussa on semmoinen ohut lasiputki josta näkee sen kahvin/veden määrän....ja myöskin senkin kuin se pinttynyt lika kertyy aika iljettävän oloiseksi ihan kaikkien silmien eteen! Putsaaamiseen käytän  kutomiseen tarkoitettuja puikkoja ja siihen rakennan jonkinlaisen rassin, joka ne liat pyyhkii pois. No sitä puikkopussukkaa etsimään  laitoin itseni, joka löytyikin pienen haeskelin jälkeen.....mielestäni ihan väärästä paikasta!?

Sattumoisiin siinä samassa pussissa oli kolme kerää hyvää paksua lankaa, muistin kyllä ne heti kun käteeni otin....unohtanut kylläkin olin ne jo muutamiksi vuosiksi!?

Kahvinkeittimen sain kirkkaaksi ja sitten päätin kokeilla puikkoja ja lankoja sopivuutta yhteen tai oikeastaan mun kätösiini ??

Aika harvakseltaan kudon tai koukutan  ja jos semmoista teen niin se oltava yksinkertaista....pyöreätä tai suoraa, ilman mitään  ihmeellisiä kommervinkkiä. Ohjeita on turha mulle antaa, kun en ymmärrä niistä mitään.....:/

Yhdet sukat ja lapaset olen tehnyt ja siitäkin on noin 60v. nekin oli pakko tehdä koulussa, että tämmöinen tapaus on tämän huushollin emäntä.

Tykkään kyllä käsilläni tehdä kaikkea mahdollista mutta mieluimmin jostain muusta materiaalista kuin langoista kutoen tai virkaten.

Ompelukonetta ja saumuria käytän mieluiten, koska niillä saan aikaseksi kaikkea kivaa  päälle 

pantavaa, olipa ne sitten  takkeja, hattuloita, laukkuja tai kaiken maailman pussukoita!

Niin ja tietysti kodin tekstiilit......nykyisin kyllä olen ostellut valmiita, verhojakaan ei huvita enään päärmätä.

Valmiita löytyy edullisesti tai sitten katon milloin Eurokankaassa on ompelu tarjous kankaan kanssa samaan hintaan.

Siihen puikko/koukku hommiin takasin....huomasin sen, että  miten helposti se sujuikin tv-n edessä tämmöinen yksinkertainen tekeminen.

Viime viikon kudoin, sovitin ja purkasin mutta siinä se valmistui eka vihreen kirjava päähine.

Sitten uutta lankaa puikkoihin, koska muistin silmukka määrän, vaan oli niissäkin laskemista kun tein neljä oikein ja yksi nurin tyylillä.

Kolmas myssy sitten sillä vanhan aikaisella kauniilla  neuloksella, yksi oikein ja toinen nurin niin siitä tuli sitä sievää helmineuletta!

Kyllähän minä vähän itselleni hymyilen hymähtelin koska halusin nämä kuvata ja esille laittaa ja miksi en olisi, koska olin tulokseen tyytyväinen ja nättiä kuvia sain.

Muutenkin kantsii taltioida omat käsityöt tänne nettiin, kiitos kuuluu teille, oikeille tekijöille, mielen kiintoni heräsi ja päätin sitten kokeilla itsekin!?

Ne seuraavat kaksi myssyä näkyy tulevilla kerroilla täällä.

Vähän liian harvakseen olen blogiani päivittänyt nyt kun on kuvatkin valmiina niin ei sitten muuta kuin myssyjä kehiin tytöt.

ps. meillä tuolla salilla käytetään keskenämme "tyttö" sanaa, kun ikähaitarikin osuu kohilleen 65-90v. on siellä muutaman "poikakin" rohjennut meidän mukaan.......;)

KRONSTAD saari Pietarin edustalla!

Viime aikoina on paljon kommentoitu näistä rajojen ylityksistä....lähes ihan omia aikojaan tuppaavat tuolta itäiseltäkin sivulta tulevan!

Vaikkakin loppujen lopuksi hyvät ohjeet on jo annettu ja järjestelmäsesti toimivat, ensin kaksipyöräisillä sitten alkoi kunnon romuralli nelipyöräisillä.....ja kaikki tyyni ilman virallisia pumaskoita!

Toverithan ovat aina olleet varsin tarkkoja pumaskoitten kaa ja selvät leimat niissä on oltava tai voipi koko retki tyssätä rajalla.

Kerran olen onnistunut itsekin sinne pääsemään junan kyydissä ilman virallista lupaa ja sekin tapahtui NL-n aikana jolloin oltiin tosi tarkkana. 

Paperit kyllä oli, mutta niissä varsinainen lupa olisi ollut vasta seuraavalle päivälle, jostain syystä laskivat mut kumminkin sinne!??

Hyvin pärjättiin kyllä aina rajoilla, puolin ja toisin, olipa kyytinä ollut auto, juna tai lentokone.

Vuosina 1984-1992 reissasin alvariinsa tätä väliä, lähes kuukausittain näitä tuttuja rajan ylitys paikkoja. Samalla opittiin rajatarkastajien kanssa tuntemaan toisemme, että jopa moikattiin tuttavallisesti ja vaihdettiin "turvallisia" kuulumisia.

Laivalla menin eka kertaa naapuriin viime kesänä, reitti oli uusi  minulle ja mielenkiintoinen.

Kronstadin tiesin olevan Pietarin edustalla, vaan koskaan aiemmin en ollut sitä nähnyt.

Kuvan linnoitukset ovat Pohjansodan aikaiset 1700-luvulta ja  ensimmäisessä kuvassa oleva on yksi niistä!
Tekosaaria tehtiin 17 kpl Kronstadin ympärille joiden tarkoitus oli turvata Pietaria ja ovat kyllä toimineet kiitettävästi näissä jos jonkinlaisissa kahakoissa.

Laivamatkalla satoi ja ikkunan läpi otetut kuvat sitten olivat  vähän sen näköisiäkin.

1996 sinne tehtiin silta jotta nykyisin sinne pääsee melko helposti. Saaren koko on vajaat kaksikymmentä neliökilsaa ja asukkaita yli 43 ooo !
 Keskusta tuntui olevan varsin mielenkiintoinen näin kaukaa katsottunakin, onhan se nimetty Unescon maailman perintö  kohteeksi Venäjällä.

Upeat kultakupuset kirkothan on entisöity nykyisin Venäjällä, kuten tämäkin tapaus joka oikein loisti harmaan saastepilven edustalla.
Saari on kuulemma hyvin hoidettujen puistojen keskellä, tämän kertoi serkkuni joka on siltaa myöten sinne päässyt kurkistamaan!

Niin paljon kiinostuin näkemästäni, että mieleeni jäi halu päästä Kronstadiin oikein sisälle!

Toteutan tai sitten en, niin kuin monta muutakin asiaa on yhäti toteutumatta....toimia pitäisi koska viellä sen ymmärtää, että miksi sinne olisin menossa....;)

OLEN KOIRA KIINALAISESSA HOROSKOOPISSA !

Hätäisesti kun kuvia otan, niin niistä tulee sitten vähän epäselviä, tästäkin huolimatta haluan nämä julkaista!  

Pääasian kumminkin huomaa, että koirat on vaatetettu, äiti ja tytär punaisissa huppareissa ja Staffi Pedro maaston värisissä nk.ukkoloille kuuluukin, ettei ihan liikaa nolostuta tuolla kylän raitilla!
Kiire oli huusireisulle ja pikkuiselle pyrähdykselle ulos.....

Pakkasta ja liukastakin oli silloin ja kasvattaja tuntuu viihtyvän kangastennareissa, taisin ihan ääneen ihmetellä sitä asiaa...tokkopa se haittaa, huomaavat vain, että kyllä se meistä kaikista näköjään tykkää kun huolehtii.....;)

Nämä Minibullterrierit ovat samoilla ominaisuudilla varustettu kuin isommatkin rotunsa edustajat, lähinnä se säkäkorkeus erottaa heidät toisistaan, minit ovat n.35 cm !!!

Vantteria, lihaksikkaita ja ihmisrakkaita sekä seurallisia ovat nämäkin tapaukset.
Huono maine on tullut niiltä kasvattajilta jotka opettavat koiransa agresiiviksi ja käyttämään vahvoja leukaperiä raakuuteen ja tappeluihin.

Nämä herttaisen hellyttävät kiilanokat kyllä hurmaa  tämmöisen, ei koiran omistajankin. Tottunuthan olen koiriin kun tuntuu, että niitä pääluvultaan on  koiria enemmän kuin ihmisiä lähisukulaisissa!

Vaikka näitä koiria oli neljä kerrostalossa ja joutuivat kipuamaan neljänteen kerrokseen...hissillä....:)...niin mitään mölyä, saatikka haukuntaa ei kuulunut koko vierailun aikana!
Sen hihnan toisessa päässä olevatkin osaavat ohjeet antaa rauhallisesti ja huutamatta, niin kyllä toimii hyvin yökylä-ja näyttely reissut missä ja minne vain Staffordin - ja Minibullterrierin kanssa!

Olivat kyllä tutussa paikassa ja mymmelikin oli jo vanhasta hajustaan tuttu tapaus, se koiran muisti kun on ihmeellisen uskomaton.....paitsi kaksi ruskeaa pentua olivat ekareisulla mun luona ja näyttelyssäkin. Vissiin opittua mallia imettäjältään matkivat ja eiköhän se kotiväkikin ole ollut osallisena koirulien  kasvatukseen, kun pelkällä katseella  ja pienellä hipaisulla saivat kaikki hyvin toimimaan.
Palkinnoille kyllä pääsivät juniori sarjassaan nämä pennutkin!

Tämä sitten koirista, mutta pitäisi kait jostain löytää  vanttera hepo joka pystyisi kantamaan selässään reilun painoista aloittelevaa ratsastajaa....ja tietysti ohjeet miten sen selkään pääsisin ja pysyisinkin siellä lisäksi joku neuvoisi, että mitä sillä (siellä)oikeastaan pitäisi sitten tehdä!???
Alastulon luulisin olen nopeaa mutta aikaa vaarallista minulle  on se äkkipysäys...;//
Tämä hevos juttu kuuluu sarjaan vitsi-vitsi, kun tein testin jota oikein telkassakin kehotettiin tekemään jotta löytyisi sen mulle sopivan urheilulajin!

Odotin jotain muuta, mutta ei se mitä yleensä teen, niin ei kait sitten ole sitä urheilu-urheilua...

ps. tästä blogin tarinasta olen jo pätkän käsitellyt facessa, vaan panenpas koko tarinan sinnekin, koska osa jengistäni kuuluu vain naamojen osastolle, mutta kuuluvat kyllä  "koirarotuun".....;)

PAKKASPÄIVIEN KÄSITÖITÄ !

Kyllä minun on sanottava, että pakkaset ei pahemmin ole haitannut!

Helppo liikkua ulkona kun kun lunta on vähän ja liukkaat antavat odottaa onneksi, ei nyt ihan silläkään.....vähän saisi sitä luntakin tulla lisää......

Tykkään tästä vanhasta sanonnasta, että tarpeeksi vaateita päälle ja loput tuulen puolelle kainaloon, niin varmasti tarkenee ulkona.

Jos sisällä paleltaa niin senhän voi helposti korjata kun lisää nuttua ja sukkaa.

Sen tein, että vaihdoin sisätossut paksuihin villasukkiin, huomattava lämmön lisää tuli samantien.

Patterit onneksi on toiminut hyvin.

Vähän liian pitkä talviloma on meillä kaupungin seniori salilla, kotona kun ei tule tehtyä niitä harjoituksia joita pitäisi.....;/

Joulun aikoihin kyllä Peurungassa kävin salilla, siellä on niin useita, mutta tämän oman olen löytänyt jossa on aina tilaa  venytellä ja vanutella. Maanantaina sitten aloitan tämän kevätkauden kuntoutuksen. omalla salipaikallani.....:)

Hämmaslääkäriin jouduin, kun viikko sitten iso paikka irtosi. Olen vuosikymmeniä käyttänyt samaa lääkäriä ja pääsin hänelle. Väliaikainen paikka ja sitten seuraavalle kerralle varasin tohtorin käskystä tunnin ajan. Pystyy rakentaa uuden hampaan, koska juuri ja yksi sivu hampaasta ovat kunnossa.

Kalliiksi olisi tullut  kokonaan uusi hammas!

Mieleen tulee hammas- ja silmälääkärissä käynti, en edes sanoisi "kallista lystiä"......lysti siitä on kaukana....pikkuisen pakon edessä niissä on käytävä....jos haluaa vielä tässä iässä joistakin jäljellä olevista aisteista nauttia!??

Silmälääkärissäkin jouduin käymään, kun rupesin joitain harhoja näkemään. Oireet oli aika paljon migreeniä muistuttavia, migreeniä en ole koskaan sairastanut......vaan voihan sekin iskeä milloin vain. Silmät oli ok.kaihi entisellään ja paine kunnossa.

Nerologiaa suositteli jos oireet lisääntyy. Pönttöhän mulla on kuvattu kun oikeasta korvasta meni kuulo ykskaks, vikaa ei  onneksi silloin löytynyt mutta kuulo pysynnyt poissa.....:/

Sen olen kyllä ymmärtänyt, että rapistuuhan ihminen ajan myötä!

Ajattelin jouluhelmet laittaa sivuun, mutta kun huomasin ajan menevän vähän liiankin joutusaan niin hokasin jotta kohtahan se vappukin on jo oikeastaan ovella......että käyttöä kyllä löytyy!

Punaiset helmet ovat aina kohdillaan kantajalle, korostaa hillittyä pukeutumista tai sitten juhlien kunniaksi nenää ja silmiä....jos sallitte tämän leikkisän ilmaisun..;)

Siellä joulupaikassa Peurungassa oli kiva katella kun henkilökuntakin oli jouluisasti korostanut itseään.....tonttulakit ja korut kuuluvat nykyään sinnekin!

Omana aikoina oli tarkat säännöt pukeutumiseen, liiankin pikkutarkat kun  näin jälkikäteen ajatellen. 

Ne säännöt saivat myöskin asiakkaatkin osakseen, koruja saivat kyllä pitää.....mutta pukeutuminen ja kengät olivat tarkassa syynissä......sekä lievääkin poikkeavaan käytökseen oli läkisääntöisesti heti puututtava......heh....;)

Uusi vuosi alkoi kaikesta huolimatta hyvin ja toivon sen jatkuvan teille kaikille myöskin hyviss merkeissä.....:)