Rohkenin, ilman lupaa julkaissa "Henkivartijain"kokokuvan, koska ja suoraan sanoen kaverit on rautaa. Eivät kovassakaan tuulessa tai myrskyissä heilahtele, saatikka kaatuile eli lankea. Samaan porukkaan kuuluu muutama komistus lisää, kovia kaveria hekin. Tutustuin heti kun tulivat tähän meidän kulmille. Sympatiat olivat ensisilmäyksellä moleminpuoliset. Otin heidät välittömasti myös kamuikseni. Olen jo oman tieni varella todennut, että uudet kamut kannattaa harkitusti hyväksyä. Tarkkailla tykönään ja tutustua, siunata tuleva liitto.
Tähän ei tarvi valtämätta kirkkoa tai tuomaria, saatikka muita kirjanoppineita sotkea mukaan. Koska päätös ja siunaus sekä hyväksyminen on yksinomaan vain meidän keskeinen asia. Tämähän ei pitäisi toisille kuulua, saatikkä näkyä, siis ei pitäisi., mutta...
Kävi se vanhanaikainen, joista olen vahvana luonteena aina onnistunut loistavasti ohi kulkemaan ja ohittamaan. Noloo on tunnustaa, mutta minäkin olen heikko nainen. Kun kiusaus on suuri ja viettelys vieressä, niin se vain kävi, että tyttöä vaan vietii ja mie vain vikisin. Uskomatonta, mutta totta!
Niinkuin on juttuja ollut kautta aikojen, kuin rakkaus alkaa. Ensisilmäyksellä, salamarakkaus, kertakeitolla!
Olimme salarakkaita melkoisenkin jakson, mutta annan asian julki, tiedoksi kaikille kera kuvien ja kirjoituksien.
Olemme loistava tiimi edelleenkin, intohimo jatkuu vaikka emme aina olekkaan yhdessä.
Luottamus on se jota tarvitaan koska kaukosuhteessa on aina ne omat vaaransa, sanovat senkin kokeneet!
Tälläkin hetkellä lasken päiviä, koska taas tavataan, pojat odottavat siellä minua!
VISZONTLATASRA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti