Varmasti meistä aika moni muistaa tämän 60-luvun alun BB-mekot! Oli muuten mieluisat koltut, voihan juksanpujut sentään !!!!!
Sehän oli sen kesän muotijuttu ja kait muutaman seuraavakin kesän! Ei silloin vielä ollut yhen kauden muotihullutuksia, vaan vaateet tehtiin pitkään käyttöön!
Sehän oli sen kesän muotijuttu ja kait muutaman seuraavakin kesän! Ei silloin vielä ollut yhen kauden muotihullutuksia, vaan vaateet tehtiin pitkään käyttöön!
Kangaskin oli erittäin miellyttävää, vissiin jotenkin se puuvilla käsitelty, kun ei kovin helposti rypistynyt. Pintakin oli mielestäni jotenkin erilaista mihin oli tottunut aiemmin, tämä ei ollutkaan sitä varsinaista kukkaretonkia joista oli kesämekot tehty edellisinä vuosina.
Kaula-aukossa ja hihansuissa oli kaunista valkoista brodyyrikangasta. Mekko oli valko/lila ruudullinen.
Äiti ja Pirkko teki ne Singerillä ja näppärillä käsillään. Minä en silloin vielä ommellut, kait seurasin tarkkaan koska opin myöskin kohtalaiseksi ompelijaksi. Se tarkoittaa, että pidin tekemiäni vaateita, toisille en ommellut, koska siihen en oikein ollut sovelias! Sehän sitten tarkoittaa, oli vähän huolimaton niissä hommissa!
Siihen mekkoon kuului upea alushame ja mieluimmin kaksikin. Toinen oli rimpsuinen
täysikellohame, jossa oli pitsi helmassa joka tansseissa piti vilahtaa sekä keikuttaessa heilua.
Alushame piti myös tärkätä, jotta se toimisi.
Hyvä keksintö tulikin seuraavaksi, mistä lienee !? Alushameen vyötärö ja lantio-osa tehtiin kankaasta, sitten se helman osa oli ohutta muoviverkkoa, joka helma kantattiin kankaalla. Siihen loppuikin tärkkäys koska se verkko piti helmat heiluvina. Muistin, että ohutta superloniakin kokeiltiin, mutta se ei kestänyt käyttöä, reipeili helposti käyttökelvotomaksi.
Sitä ihmettelen nyt mistä se äiti tiesi nämä muodit, eihän silloin telkkaria tai muotilehtiä ollut....aineenkaan meillä kotona. Vissiin jollain oli sitten se kuva/malli ja siitä se kopioitiin.
Kova sana se oli silloin, korkokengät siihen kuului, ainakin kuvassa näkyy olevan ja taisi muuten matalat balleriinatkin siihen sopivan mainiosti.
Naapurin ukko sattui meille tulemaan, kun äiti sitä isotöistä rimpsualushametta teki. Väiski meni Singeria polkevan äitini luo ja sanoi, ettei olisi ikänään uskonut että Nurmisen Rouva olisi ollut noin turhamainnen ihminen! Muistan sen koska olin siinä äitini vieressä oppia ottamassa! Äiti joka oli aina erittäin hillitty ja asiallinen kotiäiti...vastasi, tottakai se on Maijallekin tehtävä...Pirkon hame on jo valmis! Isosisko siinä vieressä omaansa viimeisteli käyttökuntoon.
Oishan sillä naapurillakin ollut kolme meidän ikäistä tyttöä ja kyllä nekin olisi sen mekon ja alushameen ansainneet. Vaan kun heidän isä ei ollut turhamainen.....oli muuten niitä tosi periaatteen miehiä, vähän joka asiassa. Sen sai tuntea omat ja naapurin kakaratkin silloin!
Sitten tuli Marimekot ja Aarikan puukorut, joita kopioitiin ja tehtiin meilläkin! Tämähän tarkoittaa, että reilusti yli viiskytvuotta sitten aloitin korujen teon. Tämän korusetin olen tuunannut joitakin aikoja sitten. Sain ison pussin korutarvikkeita hyviltä ihmisiltä ja rakensin niistä oman mallin mukaan uusia. Hyvinkin käyviksi tämän ajan naisille. Pieni puinen matkaikoni on se palikka ylä oikealla!
Se oli sitä jäätelökesää, joka oli vähäsateinen ja lämmin!
Ranskalaista muotia ja ekat korkokengät!
Viatonta elämän oppimista, vanhempien ja isoveljen valvovien silmien alla!
Tämä kuvan jätskiannos on muutama viikko sitten syöty, kuvasin sen koska en muista milloin olin viimeksi syönyt oikean annoksen. En muuten valehtele jos sanon, että yli kymmenen vuotta siitä ainakin on!
Tikkuja ja töttöröitä olen kyllä nuoleskellut säänöllisin väliajoin, mutta niitäkin kohtuudella....kait.....;)
Asuin onnenmaassa, ja sävel soi askelten,
sateenkaaren tuolla puolen, vanhan veräjän luona, vuolaan virran luodolla ja Monrepon puistossa! Sinne vei tie mittaamaton ja reitillä vaani kuningas kobra, onneksi seinillä oli korvat! Sen kyllä muistivat Maruzella, Mona-Lisa ja Angelique sekä kaunis pesijätär, pikku-pikku-bikineissä! Samaan aikaan ompeli unelmistaan totta pikku midinetti. Nuoruuden huumaan hehkuvaan kuumaan, vie muiston tie....;D
....mitäs jos kommentit tulisivat vaihteeksi osittain laulujen sanoilla ......;)
Äiti ja Pirkko teki ne Singerillä ja näppärillä käsillään. Minä en silloin vielä ommellut, kait seurasin tarkkaan koska opin myöskin kohtalaiseksi ompelijaksi. Se tarkoittaa, että pidin tekemiäni vaateita, toisille en ommellut, koska siihen en oikein ollut sovelias! Sehän sitten tarkoittaa, oli vähän huolimaton niissä hommissa!
Siihen mekkoon kuului upea alushame ja mieluimmin kaksikin. Toinen oli rimpsuinen
täysikellohame, jossa oli pitsi helmassa joka tansseissa piti vilahtaa sekä keikuttaessa heilua.
Alushame piti myös tärkätä, jotta se toimisi.
Hyvä keksintö tulikin seuraavaksi, mistä lienee !? Alushameen vyötärö ja lantio-osa tehtiin kankaasta, sitten se helman osa oli ohutta muoviverkkoa, joka helma kantattiin kankaalla. Siihen loppuikin tärkkäys koska se verkko piti helmat heiluvina. Muistin, että ohutta superloniakin kokeiltiin, mutta se ei kestänyt käyttöä, reipeili helposti käyttökelvotomaksi.
Sitä ihmettelen nyt mistä se äiti tiesi nämä muodit, eihän silloin telkkaria tai muotilehtiä ollut....aineenkaan meillä kotona. Vissiin jollain oli sitten se kuva/malli ja siitä se kopioitiin.
Kova sana se oli silloin, korkokengät siihen kuului, ainakin kuvassa näkyy olevan ja taisi muuten matalat balleriinatkin siihen sopivan mainiosti.
Naapurin ukko sattui meille tulemaan, kun äiti sitä isotöistä rimpsualushametta teki. Väiski meni Singeria polkevan äitini luo ja sanoi, ettei olisi ikänään uskonut että Nurmisen Rouva olisi ollut noin turhamainnen ihminen! Muistan sen koska olin siinä äitini vieressä oppia ottamassa! Äiti joka oli aina erittäin hillitty ja asiallinen kotiäiti...vastasi, tottakai se on Maijallekin tehtävä...Pirkon hame on jo valmis! Isosisko siinä vieressä omaansa viimeisteli käyttökuntoon.
Oishan sillä naapurillakin ollut kolme meidän ikäistä tyttöä ja kyllä nekin olisi sen mekon ja alushameen ansainneet. Vaan kun heidän isä ei ollut turhamainen.....oli muuten niitä tosi periaatteen miehiä, vähän joka asiassa. Sen sai tuntea omat ja naapurin kakaratkin silloin!
Sitten tuli Marimekot ja Aarikan puukorut, joita kopioitiin ja tehtiin meilläkin! Tämähän tarkoittaa, että reilusti yli viiskytvuotta sitten aloitin korujen teon. Tämän korusetin olen tuunannut joitakin aikoja sitten. Sain ison pussin korutarvikkeita hyviltä ihmisiltä ja rakensin niistä oman mallin mukaan uusia. Hyvinkin käyviksi tämän ajan naisille. Pieni puinen matkaikoni on se palikka ylä oikealla!
Se oli sitä jäätelökesää, joka oli vähäsateinen ja lämmin!
Ranskalaista muotia ja ekat korkokengät!
Viatonta elämän oppimista, vanhempien ja isoveljen valvovien silmien alla!
Tämä kuvan jätskiannos on muutama viikko sitten syöty, kuvasin sen koska en muista milloin olin viimeksi syönyt oikean annoksen. En muuten valehtele jos sanon, että yli kymmenen vuotta siitä ainakin on!
Tikkuja ja töttöröitä olen kyllä nuoleskellut säänöllisin väliajoin, mutta niitäkin kohtuudella....kait.....;)
Asuin onnenmaassa, ja sävel soi askelten,
sateenkaaren tuolla puolen, vanhan veräjän luona, vuolaan virran luodolla ja Monrepon puistossa! Sinne vei tie mittaamaton ja reitillä vaani kuningas kobra, onneksi seinillä oli korvat! Sen kyllä muistivat Maruzella, Mona-Lisa ja Angelique sekä kaunis pesijätär, pikku-pikku-bikineissä! Samaan aikaan ompeli unelmistaan totta pikku midinetti. Nuoruuden huumaan hehkuvaan kuumaan, vie muiston tie....;D
....mitäs jos kommentit tulisivat vaihteeksi osittain laulujen sanoilla ......;)
Suonet anteeksi kun en laulunsanoilla kommentoi (ei luonnista minulta), on vaan muisteltava kaunista kesää ja keämekkoja.
VastaaPoistaTuo kuva on otettu Lahdessa, vuotta en muista mutta 60-luvun alkuu on. Samanlaiset mekot molemmilla, kitin väriset korkkarit molemmilla (muistan - muistan nekin), tais olla niitä ommatekoisia puukorujakin päällä. Monet tanssit on pyöritty noissa kauniissa mekoissa!
Suonen anteeksi, vähän kyllä osasinkin olettaa sen, muuten ihmettelen koska osaat monet sanat 60-luvun iskelmiin.....;/
PoistaNo ei muuten haittoo, pääasia et muistit ne koltut....;)
En nyt vaan herää laulujen sanoihin, pakko kirjoittaa vain tavallista proosaa. Mutta muistelusi -60 luvulta aivan ihania, noista BB kankaista tein silloin kahdelle pienelle tytölleni kauniit mekot joista kovin tykkäsivät. Pikkutyttöjä olivat silloin.
VastaaPoistaOikein mukavia muisteloita sinulle ja hyvää viikkoa!
Se tavallinen proosa kyllä käy erinomaisesti....;)
PoistaVisiin noi BB mekot saivat mut noita vanhoja lauluja laulamaan, en laula naapureita häiritsevästi, hissukseen hyräilen!
Kiitos ja hikevää oli kaupungilla tänään, vaikka ei aurinkoa
näkynytkään, jos vaikka ukosta tietäis.
Toivotan hyvää ja leppoisaa viikonjatkoa....;)
"Liljankukka, arvannetko tuon, on aatos lämmin, jonka sulle suon. Jäi muisto mulle kaunein..."
VastaaPoistaIhana tarina, totta joka sana! Näin ne vuosikymmenet vain mennä huristelee!
Kaunista ja onnellista viikon jatkoa, MAIKKU.<3333
Kiitos ja otan vastaan lämpöisen aatoksen....;)
PoistaNiiiiiin se oli sitä aikaa ja nyt on tätä.
Eilen kun köpötelin lievää ylämäkee tonne terveyskeskukseen polvipiikille ajattelin mennessä, että takaskin ois sitten tultava lievää alamäkee....että tämmösia sitä nykyisin ajatellaan.
Tästäkin huolimatta koitan tämän totutun ilmeeni pitää, olenhan periaateessa erittäin onnellinen ihminen, aurinkoiset terveiset Aili-mummo....;D
Lämmin kiitos, Maikku!
PoistaOlen huomannut, että olet hyvin onnellinen ja huumorintajuinen 'immeinen'.<33
Aurinkoa sinulle terveisieni keralla.<3333
.... ;) + ;) = ;D, KII + TOS = K I I T O S, Aili-mummo!!!!!
Poista"Kun tyttö tahtoo tanssimaan, hän tarkkaan katsoo pukuaan.
VastaaPoistaSen pitää olla sellainen, hän että hurmaa jokaisen ja miehet kuiskii huokallen"
Voi, muistanpa minäkin BB-mekot ja tärkätyt alushameet. Monta muistoa tulvahti mieleen tästä postauksesta. Kiitos Maikku♥
Kyllä sitä tarkkaan katsottiin tanssipukua silloin, eestä ja takkaa! Se muuten oli aika naisellista muotia niihin aikoihin.
PoistaVähän liian yksoikoseksi olen mennyt arkiasujen suhteen. Joskus olisi kiva oikein pukeuta, vaan tänävuonna ei ole ollut mitään kunnon pippaloita. Vaikka olihan ne yhdet 60v.synttärit jotka olisi kestänyt kaksipäivää Hankasalmella. Jaksoin olla vain yhden päivän, mutta ihan hauskaahan sitä oli seurata kun ihmiset pitivät hauskaa.
Aika monella oli muuten kaunis kesämekko päällä ja helmat heiluivat niissäkin tanseissa....;)
"Kun kellohame heilahtaa..." vaikka mekkojahan nämä ovatkin, ja ihania mekkoja! Taitavia ompelijoita. Jestas miten herkullisen näköinen jäätelöannos :)
VastaaPoistaOn se vain hyvä kun toi muoti alkaa toistaa itseään, kellohameet takaisin, ehdottomasti.....;)
PoistaVaikkakin ite mieluimin kuljen verkkareissa, koska ne joustaa ja on helppo pukea päälle. Näin laiskaksi ja mukavuuden haluiseksi sitä ihminen tulee ikääntyessä...höh ja pöh, sanon minä minulle....;D
Juu mullakin oli, mutta neliön mallinen kaula-aukko. En saanut vannealushametta, joten tehtii ystävän isän sähköjohdosta vanne. Se oli aika työläs, kun piti oikoa joka istumisen jälkeen :D Sit sain sellasen rimpsualushameen. Sitä tärkättii sokerivedellä tai perunajauhovedessä. Kyllä oli konstit monet, että pysy muodissa mukana :)
VastaaPoistaUnohdin sen vanteen, temppuhan se oli sekin ja oikeestaan toimikin...hih!Perunajauholla tärkättiin, tais muuten olla aika käytännöllistä, siinä samalla sai tanssilattia lisä liukastusta, kun jauhot pöllähti helemoista parketille.
PoistaNeliön mallinen kaulaukko on muuten aika kaunis ja vaikeempi tehdäkin. Olikohan se alkuperäinen BBn mekko myöskin neliön mallisella kaulaukolla, taisi muuten näin ollakin....;D
Taidan olla sen verran nuorempaa ikäluokkaa, että nuo mekot muistan äidilläni samoin kuin ne piikkarit, joita penskana soviteltiin ja yritettiin kävellä niillä, mustaa lakerinahkaa ja mokkaa. Sittenhän korko lyheni samoin kuin mekkojen ja hameiden helmat eli siirryttiin mini-aikaan ja teryleeni-vekkihameisiin.
VastaaPoistaMukava muistoisa postaus, kiitos :).
Upeet harjottelukengät sulla on ollut, lakeria ja mokkaa!
PoistaJoo, mekot lyheni myöskin sillä vuosikymmenedllä myöskin aika reippaasti kun kattelin valokuvia, totesin sen...;D
Mulla oli harmaa ja luononvalkonen teryleeni vekkihame. Valkonen oli mun rippihame, siis jakkupuku, ripille pääsin 1961 ja muistelin, että noi vaaleat korkkarit olivat mun rippikengät!
Kiitos Beate56....;)
"Kuunvirran sillalla aatoksissain vietän taas kauniin hetken"....kun "pieni polku metsän halki vie alle vanhain lehmusten"... ja sitten saapui tuo poika delfiinin selässä" vai oisko ollut mielestäni "ikkunaprinssi"... ja tietysti mekko oli "BB, BB, niin paljon mahtuu kahteen kirjaimeen"...No, "täysikuu, sä ihme suurin olet öisen taivahan" kun siinä "luona vanhan veräjän" vielä tanssien jälkeen pysähdyttiin. Ja matka tehtiin "minä poljen, sinä ohjaat, niin kuin tanssi matka käy" vaikkei mummolaan pyöräiltykään. En muista, kuka "pikku midinetti" ruutumekkoni ompeli, mutta tärkätty alushame piti olla, pitsi helmassa ja vähään vilahdella hameen alta. Niinpä niin. "Hiljaa yössä kun sävel kaikaa, tähtein vyössä on kummaa taikaa, mieltä kiehtoo tuo rytmi kuuma, tulta liehtoo sen outo huuma"...
VastaaPoistaPaljon nousi BB-mekosta mieleen. Kiva postaus, pitäskö palata kuuskytlukuun jollakin tasolla. Vaikka taitaa olla jo meikäläiseltä vanhat veräjät förbi, hih.
Hyvä Anja ja kiitos...;D
PoistaJärkytin noita mun lapsia ihan vain huvikseni kun lisäsin kerran, että mun nuoruus oli 60-luku, joka oli parasta hippiaikaa ja silloin alkoi se tunnettu vapaan rakkauden aika myöskin....hih..;)
Minähän muutin Saksaan 1965, katolliseen ja eritäin tarkaan, sanoisinkin tiukempaan ilmapiiriin! Siinä hippit ja seksi oli täysin pois pyyhitty!
Siintäkin huolimatta oli se vaan mukavaa ja elämänrikasta aikaa, voihan pojat kun sen tietäisitte.
Haluasin kulkea piikkareissa ja kellohameissa, vaan kun se ei onnistu mulla enään, turvallani olisin alta aika yksikön..hih...;D