Katja on 6.1.2013 tasan 20v! Kuvan kakussa on neljä kynttilää ja pöytä koreana jo meilläkin kotona aikoinaan oli tapana juhlistaa synttäreitä. Seuraava sukupolvi jatkaa sitä sanaa perinnettä ja niin tuntuu sit seuraavakin sitä tekevän.
Joskin vieraat ja tarjoilut ovat muuttuneet, mutta se täytekakku on aina oltava suuri ja mehevän kaunis!
Päivänsankari luonollisesti on ollut se juhlakalu aina, juhlissa oltiin aina sievänä ja siistinä mekoissa.
Porukka on pienentynyt ja juhlat vissiin parantuneet kun meistä vanhemmista sukulaisista osa on jo omilla poluilla jossa ei ole sitä levennystä mistä voisi kääntyä takaisin ja palata sinne entiseen.....
Katja on mun nuorin kummityttöni ja koko ajan olemme olleet varsin läheisiä. Verisukulaisuus ei ole rasite vaan selkeä hyvä lisä, pakostakin sitä on tullut vertailtuna näiden parinkymmenen vuoden aikana. Sillä meissä on paljon yhteistä.....
Hän syntyi Suomessa ja silloin asuin Venäjällä ja jossain vaiheessa heidän perhe asui Portugalissa ja mä silloin Suomessa! Koulun työharjoittelun osan suoritti Unkarissa ja mä olin silloin Suomessa! Ei haitannut meidän läheisyyttä pitkät välimatkat, päinvastoin, uskoisin.......
Minä lähes saman ikäisenä kun Katja on nyt, pituudessa eroa meillä on noin parikymmentä senttiä! Johtuen vissiin siitä kun olen pulajan kasvatti ja Katja venyi pituuteensa lihapatojen äärillä!
Myöhemmin minäkin pääsin herkkujen ääriin, mutta pituuttahan se lisännyt mulla!? Tässä kuvassa on vanhaa sukumme historiaa esillä. Eritoten minä koska alan jo pikkuhiljaa olla sitä elähtyneenpää sakkia.
Sivusta vedettävä sänky isovanhempien, samoin siinä olevat liinavaateet, isävainaa taustalla parivuotiaana ja muuta mukavaa omasta elämästäni. Silloinen tyttöjen huone oli lapsuuden kodin yläkerrassa.....
Olin kuvan otto aikana kotona käymässä ja seuraava maa oli Itävalta ja osittain Italiakin.....
Meillä vintti oli täynnä Pirkon ja mun kamoja, kun maata vaihtaessa ne tuotiin sinne! Jossain vaiheessa äiti kysyi, että voiko osan lahjoittaa koululaisille kun keräsivät myyjäisiin tavaraa jotta saisivat rahaa luokan ulkomaan matkaa varten. Lupasimme koska kohde olikin mitä parhain....
*******
ps. pakko kait vaihtaa kapulaa kun sen (mun!!!) kalenterissa luki viellä maanantaina että Katja 20v, ja nyt kun tarkistin niin onkin vaihettu 21v.....Nokian taitaa kummiskin olla vähän huonoo tekoo kun numerotkin vaihtelee miten sattuu ja sotkee ihmisten mielet........;))
*******
Hienot kuvat kummityttösi 4 vuotis päivältä ja hieno kuva sinusta nuoruuden kukkeudessa. Mukavai muistoja on vanhat valokuvat. Paljon muistuu mieleen jo unohtuneita asioita kuvia ktsellessa.
VastaaPoistaMukavaa tammikuuta sinulle!
PoistaTämä Katjan lupasin ehdottomasti viellä ottaa huolehtia kummilapsena, vaikka meillä jo silloin oli 46v.ikäero. Olen sitä mieltä ollut, ettei liian vanhan tarvi enään kummiksi suostua, koska lapsi tarvii muutakin eikä vain sitä kummilusikkaa ja rippiristiä. Hän asuu Espoossa mutta yhteys toimii edelleenkin säänöllisesti ja viihdymme yhdessä....;)
Paljon Onnea Katjalle ja Katjan kummille, Maikulle!<3333
VastaaPoistaNiin ne vuodet vierii melkein huomaamatta...
Mukavaa viikonloppua ja loppiaista, Maikku!<3
Kiitos ja kiitos onneksi lapsi korjasi ikänsä mulle.....että tämmösta sitten...;))
PoistaTämä Katja ja vanhin kummityttöni Satu ovat pysynyyt aina mun mukana, mutta ne siltä valiltä ovat vieraantunee ajan kanssa!
Sain se räkätaudin joten viikoloppu menee kotona, hyvähän täällä on lämpösessä sisällä olla. Tuntuu muuten kestävän parikin viikoa, onneks olen "lomalla" niin ei haittaa.....;)
Onnea minunkin puolestani Katjalle!
VastaaPoistaIhana kuva Sinusta ja niistä perheen ja suvun aarteista. Tuollainen sivustavedettävä olisikin kätevä. Vieläköhän sellaisia tehdään.
Kiitos ja kiitos Johanna!
PoistaHehkeimillään on neito kakskymppisenä....;D
Varmaan niitä tehdään kun puusepän löytää, mun pappa oli tämän tehnyt. Pirkko peri sen mummolta anto sen omalle kummitytölleen, tämän Katjan äidille, siis veljeni esikoiselle! Siis jo viides sukupolvi siinä nukkuuu.....;)
Kiitos maija!! Ps. täytän 21 t. katja
VastaaPoistaVOIH EIH....vähän noloo, viimevuonna mun kapulan kalenterissa luki, että 20v ja siihen sitten luotin....vaan nyt oli joku vaihtanut senkin 21v,ihan mun tietämättä.....onneks olet olemassa, en muuten korjaa sitä tuohon tekstiin....saavathan sitten jotkut taas hihitella mun kustannuksella....hih-hih...;D
PoistaMaija - mekko sun päällä on peruja minulta, tein mekon muinoin Hampurissa, merimieskirkon ompelukoneella ja käsin, samasta kankaasta kovitettu vyö ja sen solki.
VastaaPoistaKatjalle onnea!
Muistan, olit varmaan jättänyt sen sinne vintille hengariin kun muutit Amerikkaa ja kuvittekin että se olikin sitten mun, otin sen muuten mukaani Insbriuckiin.....;)
PoistaPitäs lähtee se Hampurin merimieskirkkokin joskus tarkastamaan oliskohan siellä vielläkin se ompelukone!
ps. kait se Katja on jo 21v...!????
Komea on kakku, samoin juhlakalu. Onnea vaan 21 vuotiaalle!
VastaaPoistaSinulla on hieno mekko, kuka arvais, että on Pikoliinin ompelema.
Varmaan sillä mekolla olis paljon kertomista, kun teidän kummankin sisaruksen vauhti on ollut melkoista haipakkaa eri maihin. Siihen aikaan se ei tainnut niin tavallista olla!
Flunssaa torjuakseni olen painautunut aamuisin avantoon kaulaani myöten. Vielä ei nokka tuhise - ja rokotuspiikkikin työnnettiin käsivarteen joku aika sitten.
Parantelehan rauhassa itseäsi, lepoa ja lämmintä juotavaa.
Kittokset!
VastaaPoistaPääsin helpolla kun äiti ja Pirkko teki mulle vaateet, mallin piirsin! Viimein vasta 25v. vanhana aloitin ite ompelee(vakavasti sain kehoituksen siihen P-tä!!) sellaisia asusteita joita pidinkin päälläni....aina olen yrittänyt ommella, mutta vähän huolimattomasti, kun oli ne paremmat ja huolellisemmat tekijät niin turvaiduin aina heihin....;)
Muuten tykkään ommella edelleenkin!
Ei ollut lukuhaluja, niin oli lähettävä käytäntöön kieliä ja ammattian oppimaan, enkä ole katunut...;D
Piikillä kävin, mutta tauvin sain....kumettakin nostatti ja tuntuu korvissakin jotain vikaa olevan, no pysyn kotona etten tautia ainakaan levitä....;/