Tämän maalaamani taulun laitoin esille, koska tarkoitus on kirjoittaa viljasta nimeltä RUIS!? Ensinäkään en tiedä onko nämä kuivat heinät sitä, mutta oletan, koska olen antannut sen nimeksi,
"TATJANA- TYÖN - SANKARI"
Nimihän viittaa siihen siihen jo elettyyn ja oletettuun utopiaan, ei millään pahalla toverit! Minullahan on oma antamani oikeus kirjoittaa siintä, koska asuin NL-ssa ja ansaitsin elantoni, työnsankarina, varsinnii kun ajattelen näin jälkikäteen. Selvennystä ko. asiaan, asumiseen ja oleskeluuni itä-naapurissamme, en missään nimessä mennyt vakaumukseni puolesta sinne, mutta vapaaehtoisesti kumminkin ja suoraan sanoen rahasta. Ameriikkalaiset olivat jostain huomanneet että vain suomalainen nainen pärjää , niissä olosuhteissa. Papereistaan läysivät minut, ja tarjosivat postia. Näin siis lyhyesti!
Tämän tyylistä taidetta laitettiin maailmalle, komeita kansalaisia ja ruokaa piisaa yli rajojen, siis hyvin pyyhkii ja hymyillään. Aikansa sitäkin, mutta eihän onnistunnut, vaikka tosi kauan yrittivät, kävi miten kävi ja sen tietää jokainen. Tästä edellä kirjoitetusta oletan että Tatjana on rukiin kaa tekemisessä, koska siinä on elämän eliksiiri. Pakko todeta tämä lievä tietämättömyys, olen kaupukilais- tyttönen, vaikka paljon peltojen pientareita piiperrellyt, mutta en aina oikein erota noita viljoja toisistaan, kuka on mitäkin laatua.
Asiaan, tein ruis-marjapuuroo, puolukoista, toisten keräämistä punaisista marjoista! Suosittelen, ja ottakaa kattila ja kauha esille, antakaa hautua rakkaudella ja ajan kaa. Naatikkaa, lusikka käteen ja eipä muuta ku lappaamaan ääntä kohen. Teen kyllä aina silloin tällöin puuroja, mutta tätä perinteistä en ollut tehnyt aikoihin, onneks tajusin aloittaa isonmalla kattilalla, että sitä piisas. Tänään sitten kaalin rippeet keittoastian reunoilta ja pohjasta.....
Ammatti-ihmisenä julistan rukiin ja puolukan, parhaiksi ruuan aineeksi, vaikka jokainenhan sen tietää mikä "miehen tiellä pitää"...
Paljon mahdollista että jossain vaiheessa tulee uusi julistus, tokkopa siintäkään haittaa, olisi.Mielipiteet ja varsinkin niistä kirjoittaminen, kanssaihmisten iloksi ja suruksi on sankarillinen teko.
