Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste korukivet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste korukivet. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. elokuuta 2016

BRASILIAISIA KORUJA !


Olen aina ollut huomattavasti kallellaan koruihin, olipa ne materiaailtaan mitä vain, niin jo tyttösenä pienenä piiparaisena ymmärsin niiden käytön!
Koruista käytetään pääasiallisesti kahta laatua ilmaisevaa sanaa, aito tai sitten romu, ihan sama mulle.....käytän mielelläni sekä että, menoista ja tuloistahan se käytännössä riippuu!?

Yleensä laitan tänne näkyviin  omia tekeleitäni ja niitähän löytyy, koska niitten näpertelyn aloitin jo yli 60v.sitten....van nyt annan vuoron toisten tekemille hiluille!!!

Aloitin täällä somessa Brasilian viikot ja jokainenhan sen tietää, että urheileva kansa kokoontuu joka neljäs vuosi mitä erikoisimpiin paikkoihin ja nyt on vuorossa tämä Rion kaupunki Brasiliassa.

Olen tullut vuosien saatossa tietoiseksi siitä, että missä maassa ne korukivet oikein hyvin kasvaa ja tämä Brasilia on yksi niistä parhaimmista kasvun paikoista!
Pippurin kasvun paikankin tiedän ja samoin makarooninkin.....luonnosta tietysti, sanotaanhan se jo siinä viimeisessä värsyssä,  että maasta sinä olet tullut ja sinne myöskin kaikki palaamme!?

Sattuneista syistä Brasilia on tullut tutuksi, vaikkakin itse en ole siellä koskaan käynyt, mutta tämä sukuni tietää sen maan metkut ja kutkut ja olen heiltä kuulun puheen kautta näitä tietoja ja levittänyt niitä eteen-ja taaksepäin.

Ametisti on kaunis korukivi ja näitten korujen kivet ovat aitoja sellaisia....vähän arvoasteilkoltaan vaatimattomia koko kansan korukiviä, siihen vaikuttaa kiven väri ja hionta tapa!
En ole muuten montakaan kertaa näillä näkyvillä helyillä itseäni koristellut, koska painavat liikaa.....
Päätin vähän korjailla heitä, että jokunen gramma lähtisi pois ja teen osasta helmistä uusia ja käyttö kelpoisia korviksia ja riipuksia.....joskus sitten....:)


Samoin nämä helmet ovat liian isoja ja painavia kun käyttöä ajattelee ja joutuvat myöskin koruverstaan työpöydälle......pihtien käsittelyyn jossain vaiheessa!


Sormukset myöskin aika mollukoita mutta kun koltuun käy niin kyllä niitä voi pitää, sormus metalli siitä hyvän mallinen, että sitä voi pienentää ja suurentaa ilman työkaluja omiin sormiin sopiviksi!


Tämä kevyempi kaulakoru ametistin paloista, jätän kyllä alkuperäiseen malliin koska toimii.....vaikkakin voisin lisätä siihen muutaman ison helmen pienten kavereiksi näistä jo näytetyistä helyistä.



Näistä kahdessa lila ja pinkki ovat melko hyviä kiviä, vaan ei lähellekään täydellisiä!
Tämän mustan kiven arvoitusta en ole ratkaissut....liekö joku hiomaton ioliitti tai jaspis, onhan sitä hiottu jotenkin vaan ei niin siloposkiseksi kun  ametisti ja ruusukvartsi on!?

Nämä korut ovat tulleen minun laatikoihin kymmeniä vuosia sitten ihan käyttöä varten ja suoraan Brasiliasta jonkun meidän porukoitten mukana kun reissasivat tätä väliä.

Olen aika kova penkkiurheilija ja kulutan telkkaria paljon, kun aihetta löytyy. Yöt on kyllä tarkoitus huilia, vaan jos oikein jännäksi menee......niin pitäähän  sitä sitten valvoakin.....:)


keskiviikko 15. helmikuuta 2012

TALVEN PUHDETÖITÄ.


Tein muutaman korun, ja tämä muutama tarkoittaa minun kielellä seuraavaa.
Ehkä parikymmentä kaulakäätyä, kuusi ranneketta ja kait viistoista paria korvien koristeeksi!

Tarkoitus oli kylläkin järjestellä korutarpeitani ja samalla tarkistaa mitä on tullut noihin piilopaikoihin hommatua. Onhan niitä ja sitten lipesinkin tarkoitetusta työstä ja lopuksi pujotelinkin  niitä helmiä.
Harrastan mieluiten tätä pelkkää pujottelua, koska sillä pärjää lähes sormituntumalla. Samalla pystyy seurustelemaan, telkkaria kattelee ja jopa haaveilemaankin. Ennen varsinaista pujottelua teen kyllä tarpeelisen  esityön. Samoin toimin kaikessa hommissani, koska sehän helpottaa syntyvää tulosta huomattavasti. Olipa se ompelua, maalausta, ruuanlaittoa jopa siivousta, jota saatan myös joskus tehdä, äkilisessä mielenhäiriössä....;)
Näinhän ne varastot muuten supistui, mutta siirsin siis käytänössä ne vain toiseeen hyllyyn, valmiina koruina!
Viimeiksi toin tuolta maailmalta aitoja värikorukiviä, koska onnistuin saamaan niistä hyvät alenukset.
Yleensä harrastan tätä niin suosittua tuunausta. On haasteelista, edullista ja kaiken lisäksi mukavaa nähdä mitä oikeen siitäkin hommelista syntyy. Tulosta tietysti, jos jonkinlaista!
Vaan poikkeus vahvistaa säänöt, kaikkiin niihin asioihin joita teen mielelläni.

En tiedä näiden ruskeitten, epämääräisten kivihelmien nimiä, sitä mitä ammattilaiset ruukaa käyttää näistä. Pitäis kyllä opetella, ehdotomasti nimetkin, värit kyllä osaan eritellä. Ne ovat lähes poltetunsaven ja tiilenvärisiä, siis kait punaruskeita.
Näitä ostin useimman piuhan verran, koska olivat siistiä ja hyvä reikäsiä. Neljä niitä näpersin kaulakoruiksi ja näistä vaatimattoman näköisistä aloitan kuvaukseni, sopivat hyvin jokapäiväseen käyttöön.
Lisäosat ovat korumetalia, käsirenkaassa on kolme pientä metallirengasta yhdessä, toimii hyvin välikoristeena, nämä ketjunpätkät. Pujotin nämä kaikki paksumpaan venyvään silikoni piuhaan,

Kaulakorun valmistin nailonsiimaan, sulatan tiukan solmun päät, koska leikkuupinnat ovat pistävät ja sen tuntee hipiä. Kuumaliima pistoolilla en saanut lankaa sulamaan, vaan oli otettava kovat käyttöön, oikein tupakkimiehen sytkärin kävin ostamassa. Koska en polta niin vaistomasti vilkuilin ympärilleni, ettei vain kukaan näkis mitä valitsin kassalta mukaani. Tosi pimeetä, että tämmösiäkö sitten tässä oikeen ollaan. Minä, muka suvaisevainen ihminen.
 Ollaan mitä oiken ollaan, mutta parasta on ainakin olla jotakin, ettei olla ihan liian olemattomia, vaikka ollaankin olevinaan vaikka mitäkin olioita.....;)

Jossain vaiheessa  keräilin näitä lakkaboksia, jotka ovat Venäläistä upeaa, taitavien taiteilijoiden tekemiä käsitöitä. Aidot ovat minulle nykyään niin kalliita, että en usko jotta kokoilmani lisääntyisi, päinvastoin. Muutaman Aasialaisen askin olen myös hankkinut, ovat edullisempia ja  jonkin verran  helpompaa tekelettä, erittäin kauniita nekin.
Tuukki on Unkarista, myöskin käsiyötä!
Tähän toiseenkin pariin käy sama tuoteseloste, jota tuskin sitä huolii uudestaa kirjoittaa. 


Otin rasiat kuvauksen mukaan ja kuinka kävikään tulipahan pölyt siintäkin vitriinin osasta pyyhkäistyä!  Pelkkä vahinko, ja tulos olikin yllättävä, nämä uudet mikrokuituliinat ovat oiva keksintö. Kastelet, puristat hyvin ja eikä mömmöja tarvi mukaan laittaa, pieni kevyt hipaisu ja kaikki kiiltää kun.......