Vaikkakin kansainvälinen naistenpäivän alkutaival kirposi käytiin jo 1900 luvun alku puolella. Minä opin se vasta tuntemaan oikein kunnolla Venäjällä asuessani 1984-91!. Koska se oli onneksemme kansallinen vapaapäivä! Amerikoissa sosialisti puolue julisti sen alkaneeksi silloin aikoinaan ja toiset sitten ottivat oppia ja tekivät saman päätöksen! USA:ssa asuessa en tiennyt siitä yhtään mitään
Mimosan oksa valitiin sen tunnisteeksi! Ihmettelin tuolla maailmalla sitä kun yks-kaks niitä keltaisia tuoksuvia oksia oli kukkakaupoissa ja katujen kulmilla mummot niitä kappasivat herroille, joiden piti sitten niitä kantaa kotiin ja työpaikoille naisille!
Oma pomoni toi aina ruusun.
Politisuus on kovasti jo laimentunut, vaan nimi pysyy kalenterissa. Vissiin sitten se kaupallisuus on lisääntynyt.
Tämän Venäläisen lakkaboksi tuli esille, koska se mielestäini kaunein tästä kokoilmastani ja isoinkin sekä näyttävin.
Korusetin lasihelmet heleän-samean-vihreät. Siihen lisäsin kaikenlaista korumetalia, jotta hiven ylelisyyttä tuli mukaan. Helmet sain kahdesta hajoitetuista rannekoruista. Pujotin ne nailonsiimaan pitkiksi helmiksi, jotta ne saa huoletta pään läpi kaulalle. Eikä ole väliä miten ne mallaa koska otin tarvikkeet aina summassa etusormen ja peukalon väliin. Rutiini on jo opettanut aika onnistuneeseen tulokseen. Yli kuukauden nuo koruvehkeet ovat olleet levälleen olkarin ruoka pöydällä ja tuoleilla....ja näin jatkuu edelleenkin...;)
Ahkera olen ollut, vaikkakin näyttää ettei varasto ole huvenut yhtään. Mitään uutta en ole hakenut kaupoista, vain hopean väriset normaali korupiikit loppuivat kesken. Niitä ostin pienen pussin, pakon edessä, että työt voisi jatkua, ilma suurempia taukoja.
Ihan juhlan ja kevään kunniaksi tuleen toinenkin kuva.
Vaatimattoman näköset mutta arvokkaampaa matskua ovat nämä puolijalokivi paloista tehdyt käädyt. Vaaleanvihreet suikaleet ova jadea ja erittäin kaunis on malakiitin palasista tehty koristus.
Näistä aidoista korukivien suikaleista on aika hidasta toi pujotus, koska reiät ovat pieniä ja kivetkin samoin. Ei aina riitä näkö, eikä kivisirut pysy hyppysissä. Piuha oli nailonsiimaa koska on kätevintä käytössä. Vihreän kultainen sydän on lasia malakiiti koruissa.Pusseissa oli onneksi kaiken kokoisia kiviä ja nämä sitten tein niistä isommista helmistä.
Hokasin, että korvikset olin tehnyt jo aikaisemmin, jäivät kuvista sitten pois!
Tärkeintä elämässä ei ole se,
että näemme sen
mitä on jossain kaukana,
vaan se,
että teemme sen,
mikä on suoraan edessämme.
Hyvää naistenpäivää 8.3.2012 torstaille, toivotan teille arvostamani naiset!
Loppujen lopuksihan se naistenpäivä on joka päivä, koska meitä tarvitaan
aina!