Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vesirinkilä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vesirinkilä. Näytä kaikki tekstit

torstai 25. huhtikuuta 2013

MUUTTOLINNUT PALAAVAT PIKKUHILJAA....


Sanovat uutissa että kurjetkin tekevät paluuta! Milloin lie olen viimeksi kurkiauran nähnyt!?
 Tämä oma paluuni vissiinkin alkaa pikkuhiljaa, koska onnistun tekemään jo muitakin temppuloita, enkä vain omia päälihousujani kintuihin pudottaa.

Otin komerosta esille sellaiset kengät mitkä tiesin hyviksi! Mulla oikeastaan onkin vain hyviä ja järkeviä kävelykenkiä. Vuosien myötä olen oppinut siihen, että Eccot ja Sievin kengät kyllä vie eteenpäin, vaikkakin nämä viimevuodet ovat vaatineet niiltäkin aika paljon.
Punaiset nauhalliset Sievin jalkineet jalassa astelin lähikauppaan, harkittu teko joka oli vain toteuttamista vaille. 



Lähdin reppu selässä ostamaan isoja pehmoisia vesirinkuloita. Se oli minun mielitekoni jota olin odottanut jo useimman viikon, rinkeli päiväkahvin kanssa. Se olikin just sitä jota kantsi kuukauden odottaakin...maistui!
Ostin samalla punaista maitoa, koska marjapuurojen kanssa haluan niin tehdä, ei se niin ehdoton ole....mutta kun olen toipilas, niin sekin on toteutettava!
 Edistää parantumista....;)
Hellaa en  ole käyttänyt koko aikana koska kepit joutuu olemaan apuna ja siten ei oikein kuumia kattiloita tai pannuja nostella.
Mikrouuni on erittäin hyvä vehje, kun tein etukäteen annosruokia pakkaseen. Sitten sellainen peli kuin riisinkeitin toimii erinomaisesti. Olen sille opettanut monta mainiota toimintaa näiden 15 vuoden aikoina. Ei tarvi tarkkailla palamista tai sekoittamista, saatikka itseensä vahingoittamista, ja saan terveellistä maittavaa ruokaa! Tämän riisinkeittimen toi paluumuuttaja Leena kuormansa mukana, se on toiminut loistavasti nämä kuluneet vuodet mun taloudessani....:)
Seuraavaksi lataan siihen riisiä, vettä ja omenasosetta, puuro  valmistuu reilussa puolessa tunnissa. Sitä sitten nautin muutaman päivän ajan sen punaisen maidon kanssa.

Ihmiset ovat itselleen uskotelleet, että me ammattilaiset vain teemme ja herkuttelemme  siviilissäkin.
Minä joka kolmekymmenta vuotta tein työtäni herkkupatojen ääressä, olen erittäin vaatimaton koti oloissa! En käy ravintoloissa annosruokia syömässä, normaali perus lounasruoka kyllä maistuu  muutaman kerran kuukaudessa, näinhän se vain on!


Vieläkään ei oikein luista toi blogien luku ja vastaamiset ovat hakusessa, mutta uskon sen tavan tottumuksen olevan jo tuossa nurkan takana. Otan se kyllä haltuuni lähiaikoina.
Samoin lukeminen eikä tv-n seuraaminen tunnu vieläkään olevan sitä mitä haluaisin tehdä, tuntuu kun noi koipeliinit ovat yhäkin jonkinlainen haitta!?
Tämäkin kirjoittamisen olen keskeyttänyt useimman kerran.....mutta aistit ja halut kyllä tulee takaisin....ostinhan niitä rinkeleitäkin....;)

ps.noi kurjetkin pitkine koipineen laitoin ihan siksi koska Aasiassa nämä linnut tuottavat sitä onnea niin mikseipä täälläkin!? Siis jonkilaisia hyvän ilman lintuja ovat, tosi näyttäviä kaikkine tempuineen ja ulkonäkökin varsin kunnioitusta herättävä kyllä on.....