LINNUT......

Linnuista puhutaan ja kirjoitellaan uutisissa, aikahan on se kun lintujen muuttoa odotellaan!?

Ilmasto ja ilmat on ihan sekaisin joka puolella ja tästähän kärsii lähes kaikki kaksijalkaiset.

 Pahiten tietysti ne pienet linnut joiden pesät ovat korkealla puissa, putoilevat niistä pikku pesistään siivet jäätyneenä... 

ja 

sehän on sitten siinä......:(

Haikarat ovat  suurissa ongelmissa Bulgariassa ja paikalliset ihmiset kyllä yrittävät auttaa niitä ja vievät lämpöisiin paikkoihin.

Hoitavat ja ruokkivat niin kauan kun apua tarvitaan, tämän tiedoittivat ihan yleisesti.

Tarvitaan totta vieköön haikaroita jopa täällä kotikaupungissakin, kun kirjoittavat kaupunkimme vauva pulasta.

Väkiluku on täällä kasvanut reilusti, mutta uusia vauvoja ei ole syntynyt kuin muutamia pienokaisia.

Itse en pysty henk.koht. tähän asiaan vaikuttamaan muuta kuin ottamalla kantaa omilla kirjoituksillani
ja
sillähän ei nyt  kovinkaan pitkälle pötkitä
saatikka
uusia kaupunkilaisia tehdä!

Konstihan on monet, todetaan sen entisenkin mummon sanoneen ja jos otettaisiin se haikara jutunkin taas käyttöön......vaan tokkopa se enään nykyaikana toimi, tiedä sitten häntänsä!?

Minulle ei ole muistaakseni lapsena niitä haikara juttuja uskoteltu. olinhan nuorin meistä sisaruksista. Pirkolla ja mulla oli niin pieni ikäero, reilut puolitoista vuotta, etten usko hänenkään muistavan sellaista, että haikara olisi pikkusiskon hänelle tuonut!?

Tämä näistä ihmeellisiä luomiskertomuksista, mistä ja milloin lienee sain varmaa tietoa tosi asioista, en muista, luulisin sen sitten olevan ihan normaalia ajan kanssa kuulemia juttuja !?

Tuskin kiinostikaan ja noloa oli jos koulussa ope naama punaisena yritti terveysopin tunnilla jotain ihmeellisen epämääräisistä asioista mumista. 

Tässä tulikin sitten loppujen lopuksi sellainen pikakirjoitus meille mymmeleille jotka ovat  jo aikoja sitten siirtäneet nämä asiat toiselle sukupolvelle !

Haikaroina en kylläkään  näitä lintuja ostellut, kuvittelin kyllä ne kurjiksi heti ensi silmäyksellä.

Mahdottoman upea nähtävyys kun kohdille osuisi kurki, en ole vuosiin heitä nähnyt. Viimeiset muistot ovat Laukaasta jossa aikoinani asuin.

Lintujen vitriinistäni löytyy näitä jostain Venäjältä ostamia lintuja  ja näkyy olevan jonkin verran niitä edelleenkin.....pitäisi nekin päästää lentoon, jossain vaiheessa!

Jonkun ison elikon sarvista, taidolla tehtyä, erittäin näyttäviä ovat.

Kuvassa ovat lähes sen kokoisia kun tulla lasin takanakin.

Muutaman isomman linnun liimaukset kintuloissa ei oikein pidä enään, kukko, kotka ja käki kaipaisi ammatilaista korjaamaan. Enköhän itsekin siihen pysty kun tosissani paneutuisi, vanha liima tuntu olevan ihan luunkovaa, kun sen tarkistin. Varottava on, etten innossani ortopediaa leikkisi ja viottaisi lisää näitä viattomia lintujani......:)

MUUTTOLINNUT PALAAVAT PIKKUHILJAA....

Sanovat uutissa että kurjetkin tekevät paluuta! Milloin lie olen viimeksi kurkiauran nähnyt!?

 Tämä oma paluuni vissiinkin alkaa pikkuhiljaa, koska onnistun tekemään jo muitakin temppuloita, enkä vain omia päälihousujani kintuihin pudottaa.

Otin komerosta esille sellaiset kengät mitkä tiesin hyviksi! Mulla oikeastaan onkin vain hyviä ja järkeviä kävelykenkiä. Vuosien myötä olen oppinut siihen, että Eccot ja Sievin kengät kyllä vie eteenpäin, vaikkakin nämä viimevuodet ovat vaatineet niiltäkin aika paljon.

Punaiset nauhalliset Sievin jalkineet jalassa astelin lähikauppaan, harkittu teko joka oli vain toteuttamista vaille. 

Lähdin reppu selässä ostamaan isoja pehmoisia vesirinkuloita. Se oli minun mielitekoni jota olin odottanut jo useimman viikon, rinkeli päiväkahvin kanssa. Se olikin just sitä jota kantsi kuukauden odottaakin...maistui!

Ostin samalla punaista maitoa, koska marjapuurojen kanssa haluan niin tehdä, ei se niin ehdoton ole....mutta kun olen toipilas, niin sekin on toteutettava!

 Edistää parantumista....;)

Hellaa en  ole käyttänyt koko aikana koska kepit joutuu olemaan apuna ja siten ei oikein kuumia kattiloita tai pannuja nostella.

Mikrouuni on erittäin hyvä vehje, kun tein etukäteen annosruokia pakkaseen. Sitten sellainen peli kuin riisinkeitin toimii erinomaisesti. Olen sille opettanut monta mainiota toimintaa näiden 15 vuoden aikoina. Ei tarvi tarkkailla palamista tai sekoittamista, saatikka itseensä vahingoittamista, ja saan terveellistä maittavaa ruokaa! Tämän riisinkeittimen toi paluumuuttaja Leena kuormansa mukana, se on toiminut loistavasti nämä kuluneet vuodet mun taloudessani....:)

Seuraavaksi lataan siihen riisiä, vettä ja omenasosetta, puuro  valmistuu reilussa puolessa tunnissa. Sitä sitten nautin muutaman päivän ajan sen punaisen maidon kanssa.

Ihmiset ovat itselleen uskotelleet, että me ammattilaiset vain teemme ja herkuttelemme  siviilissäkin.

Minä joka kolmekymmenta vuotta tein työtäni herkkupatojen ääressä, olen erittäin vaatimaton koti oloissa! En käy ravintoloissa annosruokia syömässä, normaali perus lounasruoka kyllä maistuu  muutaman kerran kuukaudessa, näinhän se vain on!

Vieläkään ei oikein luista toi blogien luku ja vastaamiset ovat hakusessa, mutta uskon sen tavan tottumuksen olevan jo tuossa nurkan takana. Otan se kyllä haltuuni lähiaikoina.

Samoin lukeminen eikä tv-n seuraaminen tunnu vieläkään olevan sitä mitä haluaisin tehdä, tuntuu kun noi koipeliinit ovat yhäkin jonkinlainen haitta!?

Tämäkin kirjoittamisen olen keskeyttänyt useimman kerran.....mutta aistit ja halut kyllä tulee takaisin....ostinhan niitä rinkeleitäkin....;)

ps.noi kurjetkin pitkine koipineen laitoin ihan siksi koska Aasiassa nämä linnut tuottavat sitä onnea niin mikseipä täälläkin!? Siis jonkilaisia hyvän ilman lintuja ovat, tosi näyttäviä kaikkine tempuineen ja ulkonäkökin varsin kunnioitusta herättävä kyllä on.....