JOULUN ODOTUSTA 2014

Paluu edelliseen  v.2013 joulukuun aikaan hiipi mieleeni kun etsin jotain Jouluista kuvaa!

Ostin kauniit joulusämpylät lähikaupasta Budapestin Lindlistä ja tykkäsin niistä niin paljon, että taltion ne kuviksi. 

Eivät muuten olleet varsinaisia Joulupullia joilta näyttivät, lähinnä sämpylöiksi sanoisin ja maistoinkin.

Kuviointi oli kaunis, ja pinta oli  lievästi suolainen, tämähän toimisikin sämpylöiden voiteluun siis ripaus suolaa valkuaiseen, pinta kaunis, kiiltävä ja maistuva....kokeilemisen arvoinen jos leipoisin!

Puhuvat taas ihan omiaan tiedoitusvälineissä, että pakastuisi ja lunta sataisi. Odotan kyllä valkoista Joulua ja eihän se tarvis kuin yhden yön lumisateen ja sitten toteutuisi meidän talvi-ihmisten toive!

Kanankoivet kasvipedillä muhii uunissa, pitää laihtua ihan hirveesti, että jaksaa Joulupöydän herkuilla mässäillä tulevalla viikolla.

Joku kävi nyysimässä pari vehnästä ja järjesteli ukkelit uudestaan, onneksi kukkaruukun koirankippo alus jäi paikoilleen.

Näitä ihania käsitöitä ilmestyy sillä aikaa kun olen Unkarista poissa. Tekijä on taitava tyttö joka osaa mitä vaan, jopa Suomenkieltä....:)

RAUHALLISTA JOULUA JA PAREMPAA UUTTA VUOTTA

TOIVOTAN HYVÄT  SUKULAISET, YSTÄVÄT JA KYLÄNMIEHET,

TEILLE KAIKILLE ,

OLETTEPA  TÄÄLLÄ 

TAI

MAAILMALLA....;)

ARKISTA ASKARTELUA JA PUIKKOJEN PITELYÄ

Olen tässä välillä jättänyt joulukortit tekemättä enkä siis niitä ole lähetellyt!

Ihan viime tippaan jätin nytkin, päätin perua lupauksen koska olen täällä Suomessa nyt talven, tai ainakin tällä hetkellä.

Eihän siinä sitten muuta kuin kamat kannoin keittiön pöydälle ja rupesin saksimaan. Etukäteis suunitelmia ei ollut vaan annoin tulla mitä tupsahti mieleeni. 

Huomasin että niitä olikin kiva tehdä ja tekasin kortteja ison pinon, kun matskua oli jo valmiina silmien edessä ja käsien ulottuvilla ihan riittävästi.

Homma toimi ja aika kului taaskin niin pian, että tarkistin oikein onkohan kello ihan ajallaan.....

Kuvan kortit ovat vanhoja, mutta samalla tyylillä tein nytkin. Leikkelin kuvia joulupaperista ja kaupan valmiit tähdet laiton korttipohjaan ja kontatktimuovia peitoksi koko kuviolle.

....että voisin sanoa, jotta helpomman ohjeen mukaan sitten niitä näpräsinkin....

Teen muuten lähes kaikki askarteluni sarjatyönä, kortit, korut ja taulut, jopa ompelutikin, kutominen ja virkkaus ei toini ihan niin.

Kutomisesta puheen ollen, en tykkää pitää silmukoita neljällä puikolla yhtäaikaa ja sitten sillä viidennellä kaivaa langasta niitä uusia silmukoita.

Telkkarin-kattelu-käsityötä ei ole ollut aikoihin joten yritin tehdä ranteen lämmittimiä, oli se hankalaa ja niin mahdottoman hidasta, näinkin yksinkertainen työ!!!!

Luultavasti en ihan pian yritä uutta paria tehdä......;//

Nyt vasta hokasin, että pukilla on piippu suussa, silloin  ennen vanhaan sai ukkelit ja pukkelit polttaa piippua tai sitten vain pitelivät sitä suussaan. Muistan muutaman miehen jotka antoivat sen tuppakkiholkin vain olla suupielessä vaikka  mitään palavaa siinä ei ollut. Jännästi rutiinilla kopauttiavat sen jämän lopun siitä irti, ja holkki suussa puhuvatkin, se oli kyllä siirretty jo silloin suun pieleen.

Jyväskylän liikenne muisti meitä taas eilen, saatiin ajella yhden euron maksulla  ja jos tunnin sisällä vaihto toiseen bussiin niin sama lippu kelpasi.

Tein oikein harkitun reissun, ensin ajoin maksuttomaan flunssa rokotukseen ja koska  pääsin välittömästi piikille niin sieltä nousin Laukaaseen menevään autoon samalla euron lipulla.

Menin tarkistamaan, että jo varattu joulupaketti paikka oli entisellään ja kunnossa, olihan se siellä.

Tämä kuva on toissa joulusta Peurungasta, lunta ja pakkasta oli silloin, nyt vain jännitetään miten käy tänä vuonna. 

Jotenkin sitä kaipaa vanhan ajan Valkoista Joulua vaikka eihän se minun joulun viettoa haittaa, oli lunta eli ei!  Koska en pysy suksien päällä muutenkaan ja ylimääräistä kompurointi lumessa yritän välttää.....;)

JOULUKUUN KUUDES 2014

Taas tuli se aika vuodesta kun ratkon sitä jonninjoutavaa asiaa, että mitä laittaa lisukkeeksi kun juhlin Suomen itsenäisyyttä!?

Melko varmasti valitsen tämän sinisellä lasihelmellä piristetyn kaulakoristeen päiväjuhlaan Jklän Paviljonkiin. Siellä on perinteinen juhla, tarjoilua, juhlapuheet, esiintyjät joista nauttii kaikenikäiset kansalaiset.

Iltajuhlaan pukeutuminen ja siihen liittyvät lisäasusteet on jo melko selvät, päävärinä

 toimii lila, eri asteisina väreinä, vai sanoisiko violetti, perinteinen vanhanpiianväri, josta en tosiaankaan  aio luopua! Minulla on kovalla vuosien työllä saatu oikeus siihen, on muuten kuninkaalisten ja kirkonmiestenkin värivalinta!

Pukuni on pitkä, jättää sorjat nilkkani salaperäisesti osittain näkyviin ja puolihihainen, pyöreä kaulukseton pääntie yksinkertainen mutta tyylikäs asu, jota korostan myöskin hillityllä kaulakorulla!
Toinen näistä ametisti kaulakäädyistä on jo löytänyt uuden kaulan.

Toiseksi, vaihtoehto olisi tämä.......

Illan juhlamekosta en oikein tohdi laittaa kuvaa, mutta valmistaja on tunnettu ja luotettava merkki....
nanso, tarkistin pääntien valkoisesta tiedotteesta  ja se kirjoitetaan pienellä n-llä! Samaisessa suikaleessa on myös painettuna pesuohje 60 asteessa ja se on 100% puuvillaa(soft choice) 
made in Nokia Finland!!!!!
  
Vähän käytössä kulunut se lappu oli, mutta sain kun sainkin siitä selvityksen....etumuksessa jonkinlainen  moderni kuvio ja kaftaani mallinen yöpaita.
Mukavahan siinä on
 saunan jälkeen sohvalla köllötellä ja samalla telkkarista linnan juhlien kättelyitä seurata ja jospa joku taaskin kompuroi iltapukujen laahuksiin! 

Usein olen näihin aikoihin ollut Unkarissa ja siellä silloin tällöin olen kutsua noudattanut ja 
silkasta tiedonhalusta mennyt tarkistamaan järjestelyt!
Jos ja kun Isänmaa kutsuu kirjallisesti edustamaan, niin olisihan se vissiinkin asialliseta mennä paikanpäälle.......
Ei nyt sillä, monta mielenkiitoista ihmistä olen niissä tavannut.
Ihan sillä tapaan en osaa niistä nauttia kun pitäisi, koska entinen työ pukkaa usein mieleen ja tarkkailen  jotta toimiiko kaikki niinkuin pitäisi tämän tasoisissa pippaloissa kulkea, sulavasti ja huomiotta.....

Viimevuotinen kutsu ja korut : 

Kuvatut helyt olen suunitellut samalla kun omin kätösin piuhaan pujottelin näitä palasia, tällä kertaa lähes kaikki on uutta korumateriaalia!

Hyvää ja Rauhallista Suomen Kansan Itsenäisyyden Juhlaa,  toivotan teille kaikille!

OLISINKO - LÄHTISINKÖ -TEKISINKÖ.....

 Tunsin, että kaikki lämpöpatterit ovat kylminä, siitä vähän suivaantuneena aloin selaamaan vanhoja valokuvia! Lähinnä lomakuvia lämpöisistä paikoista, jotta muistot vaikka jonkin verran sitä lämpöä jakaisi tähän huusholliin....

Eihän ulkona kylmä ole -1 tällä hetkellä, vissiin säästävät sitä energian kulutusta, no hyvä sekin!

Työkohteen lamppu sanoi yhteistyön loppuneeksi, no nyt sitten loistaa katossa kolmen lampun valaisin. Varalampuja mulla on aina varastossa kaikenlaisia, siis tarpeen mukaan on aina saatavissa, joten lampun vaihtoon välittömästi!

Taskulampuakin pidän sellaisessa paikassa jotta helposti sen käsiini saan vaikka  pilkkopimeässä.

Tulentekovehkeet ja kyttilätkin löydän aika pian!

Yläkuva on Sveitsin Luganossa vuoden1985 seutuvilla siellä pyörähdin.

Seuraava otos olisi voinut olla se, että tämä lintu nokkasi mua varpaista kun matkin sitä!?

Tämä tässä näyttää  Italian keskellä olevan osaa San Marinon pikkuvaltiosta. Sieltä pitää ostaa verovapaita tuotteita, melko kalliita olivat jo silloin työläisen kukkarolle.

Mikähän lie hintataso nykyisillään....en ole siellä käynyt  sen jälkeen. Italian puolellakin vain pikaisesti!

Vaikkakin Italia kyllä olisi se paikka jonne voisin mennä nykyäänkin. Ei nyt sinne  ihan saappaan kärkeen, mutta Roomasta pohjoiseen päin, vaikka Itävallan rajalle asti, dolomiiteille ja alpeille johonkin pieneen kaupunkiin tai kylään.

 Vaikka pitemmäksikin ajaksi!

......tai tänne Gardajärvelle!

Joka on hyvä kohde ja josta on helppo lähtee  vähän joka suuntaan retkeilemään. Gardajärvellä lomailin muutamia kertoja ja aina eri kaupungeissa.

Näistä mietteistä huolimatta olen täällä ja  ja popsin mustikoita jotka olen lähes kaikki litistänyt haarukalla meheväksi mössöksi.....

.....sokeria...

ja viimeeksi hyvää ja terveelistä talkkunaa....nam!

Kyllähän tämä Italian ruuat  voittaa, saatikka Sveitsin juustofonduut!?

Tämän pikkuliinan on äitini joskus tehnyt, otin sen ja muutaman toisenkin kauniin käsityön omin itselleni.

Vaikkakin kun tarkemmin ajattelen, niin ei kovin huonoja valintoja nämä etelän safkatkaan olisi tähän aikaan vuodesta/päivästä jos  ja kun herkkuja mieli tekisi....
Onhan näitä syömäpaikkoja täälläkin mutta sitä fiilistä ei kyllä saa mikä silloin aikoinaan löytyi  näistä lomamestoista.
Nyt päätin, että lähden vielä joskus lomille ulkomaille, vaikka tiedän, että tokkopa siitä sitten sen suuremmasti osaa ottaakaan iloa irti!? Silloin se katkaisi mukavasti aina sen työn rupeaman, odotti lomaa ja jälkeenpäin muisteli sitä tehtyä reissua.
Nämä mun säänölliset nykyiset ulkomaan reissut eivät ole mitään lomailua, samaa kotihommia siellä kun täälläkin....siellä suoraan sanoen vielä enemmän.

Kaikkia asioitahan voi korjailla ja tapoja ja tottumuksia vaihtaa......;)

KUULUISAT KIRKKOMAALAUKSET !

Toivakan kirkon kastenurkkaus ja papin saarnaamispaikka. 

Seurakunnan jäseneksi pääsee jo pienenä,  siitä olen yhäti kiitollinen, että vanhempani valitsivat minullekin tämän turvallisen tien, perinteitä kunnioittanen.

Olen paljasjalkainen Jyväskyläläinen ja siitä seuraavat asiat hoidettiin omassa seurakunnassa. 

Toimituksesta en muista mitään ja kuvia ei otettu, mutta kauniin nimen sain ja pappi oli nimeltään Salmenkivi!

Toivakan kirkko on sopivan matkan päässä, oivallinen retkikohde, tämä ei ollut ekakerta kun siellä kävin.....ja tulen melko varmasti uudestaan!

Monenlaisia mielipiteitä oli silloin aikoinaan, näistä kirkkomaalauksista ja sehän sai kansan liikkeelle yli rajojen.....ihastumaan ja ihmettelemään!?

Oman kylän taidemaalari joka oli jo Vaajakosken koulussa hyvissä käsissä, Vappu Heiskan opissa ja hänen kuuluisa isänsä oli tietysti Joonas Heiska.

Pellervo Lukumies pääsi kertaheitolla Ateneumiin, Sam Vannin oppilaaksi.

Valmistui ja palasi takaisin Toivakkaa josta oli mielitietty, tuleva vaimokin oli kotoisin.

Kirkolla on mielenkiintoinen historia ja siitä löytyy netistä lisää tietoa.

Minä tarkkailin taitelijan- ja kristityn ihmisen silmällä ympäristöä. 

Maalauksistahan selveni se, että me kaikki olemme tervetulleita tähän Herran huoneeseen, koska Jumalan edessä olemme saman arvoisia....sukupuoleen, ikään, rotuun ja vaatetukseen katsomatta. 

Kirkon ja seurakunnan on elettävä ja hyväksyttävä eri aikakaudet niitten tuomat  tavat ja tottumukset, unohtamatta lähimmäisen rakkautta.

Sitähän Jeesuskin Jumalan ainoa poika näytti esimerkkiä meille, siunaten ja näin hyväksyen meidät kaikki hänen opetuslapsikseen!

Riita näistä maalauksista, meni jopa niin pitkälle, että sitä puitiin lopulta Tuomiokapitulissa ja Museovirastoa myöten.
Lukumies teki maalaukset suoraan, ilman luonnoksia.
Hän aloitti enkeleistä jotka edustivat eri rotuja ja kultuureita ja siitähän sitten se varsinainen tora 
alkoikin.
Erikoisesti se, että he olivat ihmisnäköisiä ja arkinen vaatetus. Mustalaisnaisen hahmossa oleva enkeli oli kirkkoherra Leevi Vironmäelle liikaa, hän ilmoitti ettei aijo mustalaisen kanssa mennä taivaaseen!
Tokkopa tämmöisen mielipiteen kanssa sinne ihan helpolla mennäkään, ihmettelen vaan silloisen kirkon -ja seurakunnan palvelijan äänekästä käytöstä!???

Ei säikähtänyt papin poika Pellervo vaan teki työnsä loppuun asti ja maalasi kaiken nimenomaan ihmissilmillä katsottavaksi.

 

Toivakan kirkko on uusgootilaisen tyylin tulos ja arkkitehti oli L.I.Lindqvist ja se valmistui vuonna 1882.

OMAPERÄINEN FLORISTI !

Puukukka, joka oikeastaan on mukitelineeksi tarkoitettu, ostin kirpparilta nimenomaan korujen esille panoa varten, paikka on keittiönpöydän vasen kulma,ikkunan ja seinän nurkkauksessa. 

Kukkapuu, olisikohan koristeomenapuu tai jotain sellaista minun silmissäni. Vapaudenkatu 67 taustalla.

Ruukkukukka, olohuoneessa  Unkarissa, nimeä en tiedä ulkomaaksi saatikka äidinkielellä!

Ulkokukkka kuvattu lähipuistossa samassa maassa kuin edellinen, orvokki jonka tunnistan aina, jopa osaan laulaakin orvokista!

Kaunis luonnonkukka, otin Minjasta oman rippikuvan!

Samoin luononkukkanen, kastelun tarpeessa ja jotain virkistystä kaipaisi. Tämän tekepirteän selfin otin nyt syksyllä siellä ulkomailla! Siksi kun tukka oli kammattu, hyvä valinta koska olin lähdössä konsertiin, normaalisti olisin aamun viispiikkisellä sipaisulla hoidetussa normalissa kuosissa....;)

ps. nyt lähden ulkona käymään ja kipaisen Pirkon eteisen siistimässä, että pääsee turvallisesti kotiinsa kuukauden reissusta!

SOMASTI SOMMITTELIN-MIELEISEKSI MINULLE!

Kuvan kaulakoruun olen yhdistänyt  ainakin neljästä eri tekeleestä osia, kunnes sain siitä mieleisen.

Nykyään sanotaan, että "omannäköinen" lähes kaikista asioista mitä tehdään....takerrun sanaan ja minähän en halua missään nimessä "omannäköistä" korua kaulaani, saatikka niitä korviini roikkumaan!
Ahistuisin jos joutuisin asumaan/ompelemaan/sisustamaan  itseni tai ympäristöni "omannäköiseksi"....tai jos mulla olisi "omannäköinen" laukku, hattu tai matto!

"Omannäkoistä" kumppania en ole oikeastaan koskaan sillä silmällä edes kaihoten katsellut.
Kirjoitus kyllä ehkä olisi sitä mun näköistäni, kun oikein ajattelin tarkemmin!??

Tätä voisin jatkaa loputtomiin, mun näköinen olen vain minä ihan itse. Etsin ja toteutan omat mieltymykseni  hommeleihin kun tarkkailen ympäristönäni....ylhäältä-alas, eestä-takaa, oikea-vasen puoli on myöskin huomioitava, näistähän niitä idiksiä löytyy!

Selailin omia albumeita on niissä muuten korut poikineen, oikein vielä aseteltu  kuvausta varten. Eihän askareitaan joita on aikansa suunitellut ja sitten toteuttanut voi huonosti kohdella. 

Ovat vähän niin kuin omia lapsia.....mietitty, pantu alulle, suurella rakkaudella ja lopputuloksena on mielessä se unelma jatkuvuudesta joka tuottaa iloa kaikille!

Odotettuna ja monien huokausten tuloksena saa ääneen todeta, tuli juuri sellainen kun oli tarkoituskin.

Eihän se läheskään ensi laakilla onnistu juuri koskaan, ei veikkosella! Kyllä sitä sormenpäät  kipeinä ja kynnet murskana, kerran jos toisenkin saanut olla. Hommelit  keskeytetty  ennen aikojaan ja lopetettu koko ähellys sillä sekunnilla kun huomaa miten epätoivoista koko yritys on....;)

Korujen tekijät kyllä tietää, että hyvin nukutun yön jälkeen, pelittää kaikki asiat paremmin. Eihän se uni heti tule, kyllä ne työt pyörii päässä aika pitkään. Minulle auttaa lukeminen, ei tarvi kovin pitkää odotella rauhoittumista ja unta.

Sen olen huomannut monta kertaa, että kelloa kun satun vilkaisemaan  joskus iltapäivän puolella niin olen edelleenkin yöasussa tonkien ja hohtimien kanssa helyjen ympäröimänä.... ei haittaa tippaakaan vaan jatkan samassa työasussa loppupäivänkin!

Tästä tekeleestä en muista mistä olen tämän lanttiosan irrottanut, voi olla että hajotin jonkun käsirenkaan  tai tuntemattoman tekemän kaulakorun!??

Toisenkin tein, etumuksen helmet muuttuivat  kulmikkaiksi.

Kyllä se on näin, etten muista läheskään kaikkien helmien ja lanttien alkuperää joita tuunaan uusiksi.
Varastoni kasvoi kesän aikana aika reippaasti.
Löysin kirpparilta saman asian harrastajia jotka myivät omia tuotteitaan ja pienellä tinkimisellä sain niitä sitten omakseni. 

Yllä olevat ovat kauppojen ALEsta ostettuja, siis uusia jotka olen sitten hajoittanut.....että tämmöistä tämä tuunaaminen on, 
että joku tykkää isästä toinen taas pojasta....ja se kolmas ei edes unissakaan laittaisi näitä kaulansa koristeiksi......;)