Yöllä sitten sitä lunta tyrkkäsi!
Partsilla tein lumityöt ja haistelin ilmaa, nokkani laitoin etelän suuntaan ja kiepsautin vaakakaaressa pohjoiseen suuntaan ja totesin.....että tulihan se talvi viimeinkin!
Ei nyt sillä, muutama sentti valkoista katolla ja näkyy tässä päivän kuluessa sulavan pois.
Aurinkokin löysi ulos tien pilvien rakosista, että menoa se on niille vähille lumille.......
Jostain rupesi vippaa ja päätin tarkistaa mitä sisältää eteisen pikkulaatikosto. Tiesin kyllä siellä olevan jokunen kaulahuivi ja hanskoja kasapäin.
Otin kaikki laatikot pois ja yksi kerrallaan roikotin huiviloita ja kaiken karvaisia kaulaliinoja silmieni edessä.
Kaksi jätepussia kinttuloitten vieressä, toiseen roskat ja siihen toiseen kiertoon pääsevät. Sivulle panin käytän kenties!? Nämäkin sitten toiseen kertaa tarkistin, ennen kuin sievästi rullasin ne niihin mataliin vetolaatikoihin takaisin.
Muuten toi rullaus style on hyvä, näkee heti kertaheitolla värit, paksut ja kevyemmät järjestin omiin osastoihin.
Hanskojakin oli liikaa, vaan nyt ovat siististi pareittain sulassa ja sovussa. Varmaan pysyvätkin, koska lapasaika hupenee jo joutusaan.
Eteisen komeron ylähyllynkin sain iventoitua, sitä sanotaan hattuhyllyksi, vaikka siellä on muutama sontsakin, tarkistin nekin....räväytin oikein levälleen ja vain yksi oli rikki. En heittänyt sitä harakoille koska on helppo korjata, kaksi piikkiä oli varjon reunoista irti...ja ompelen ne kii kait joskus....;)
Niissä päähineissä oli muuten sovittelemista, joka myssyn panin nuppiini ja peilasin sitten kuvastimesta, muuten en juuri peiliin vilkaise kuin aamuisin, tarkistan kuka se siellä oikein kurkkii, sama tuttu naamahan se on, mutta varma pitää olla tässä asiassa.....ettei vain tule hymyiltyä vieraalle....;(
Hattujakin löytyi ylimääräisiä, koska tykkään niitä värkätä, lipalla, lierillä sekä paskereita, osa meni kiertoon ja kolme vähän outoa, pannumyssyn/rukkasten näköistä ihme tekeleitä laitoin menemään sinne huitsinnevadaan....ja ihmettelin miksiköhän olen nekin oikein säästänyt, enkä koskaan pitänyt...;D
Vähän kyllä sitten kehuin itteeni, onneksi mun vanhin kummityttö soitti, niin sain sanottua miten oli ahkeroinut.....jätin sen sanomatta, että toista viikkoa meni ennenkun sain homman hoidettua loppuun!
Urakka on kesken ja seuraavan romupesän tarkistus alkaa.......sitten kun tulee se oikea viilis.
Näissä asioissa tunnun olevan erittäin rauhallinen ja harkitseva, siis ei mitään hätiköityä lopullista päätöstä...hih...;))
Yläkuvassa äitini, minä ja Pirkko, kotitalon rappusilla 28.07.1963 Jyväskylässä.
Tämä oli kesäisin aika suosittu paikka koska siihen paistoi aurinko iltapäivällä sekä illalla, oikeastaan koko pihaan. Se oli kaunis, iso ja valoisa pihapiiri joka oli hyöty käytössä.
Kuvassa näyttää, että meillä tytöillä on huivin alla papsut päässä, vissiin tanssi-ilta oli tulollaan......
Vihreät helmiäiskorut on värjättyä simpukan kuorta ja korumetalli kullan väristä. Kuva ei anna oikeutta simpukan hempeään välkehtivään vihreään. Olisin voinut jo 60-luvulla nämä laittaa tantsuloihin, vaan kun ei ollut, mutta jotain koruja mulla oli silloinkin ihan varmasti koristeena.....
