OLISINKO - LÄHTISINKÖ -TEKISINKÖ.....

 Tunsin, että kaikki lämpöpatterit ovat kylminä, siitä vähän suivaantuneena aloin selaamaan vanhoja valokuvia! Lähinnä lomakuvia lämpöisistä paikoista, jotta muistot vaikka jonkin verran sitä lämpöä jakaisi tähän huusholliin....

Eihän ulkona kylmä ole -1 tällä hetkellä, vissiin säästävät sitä energian kulutusta, no hyvä sekin!

Työkohteen lamppu sanoi yhteistyön loppuneeksi, no nyt sitten loistaa katossa kolmen lampun valaisin. Varalampuja mulla on aina varastossa kaikenlaisia, siis tarpeen mukaan on aina saatavissa, joten lampun vaihtoon välittömästi!

Taskulampuakin pidän sellaisessa paikassa jotta helposti sen käsiini saan vaikka  pilkkopimeässä.

Tulentekovehkeet ja kyttilätkin löydän aika pian!

Yläkuva on Sveitsin Luganossa vuoden1985 seutuvilla siellä pyörähdin.

Seuraava otos olisi voinut olla se, että tämä lintu nokkasi mua varpaista kun matkin sitä!?

Tämä tässä näyttää  Italian keskellä olevan osaa San Marinon pikkuvaltiosta. Sieltä pitää ostaa verovapaita tuotteita, melko kalliita olivat jo silloin työläisen kukkarolle.

Mikähän lie hintataso nykyisillään....en ole siellä käynyt  sen jälkeen. Italian puolellakin vain pikaisesti!

Vaikkakin Italia kyllä olisi se paikka jonne voisin mennä nykyäänkin. Ei nyt sinne  ihan saappaan kärkeen, mutta Roomasta pohjoiseen päin, vaikka Itävallan rajalle asti, dolomiiteille ja alpeille johonkin pieneen kaupunkiin tai kylään.

 Vaikka pitemmäksikin ajaksi!

......tai tänne Gardajärvelle!

Joka on hyvä kohde ja josta on helppo lähtee  vähän joka suuntaan retkeilemään. Gardajärvellä lomailin muutamia kertoja ja aina eri kaupungeissa.

Näistä mietteistä huolimatta olen täällä ja  ja popsin mustikoita jotka olen lähes kaikki litistänyt haarukalla meheväksi mössöksi.....

.....sokeria...

ja viimeeksi hyvää ja terveelistä talkkunaa....nam!

Kyllähän tämä Italian ruuat  voittaa, saatikka Sveitsin juustofonduut!?

Tämän pikkuliinan on äitini joskus tehnyt, otin sen ja muutaman toisenkin kauniin käsityön omin itselleni.

Vaikkakin kun tarkemmin ajattelen, niin ei kovin huonoja valintoja nämä etelän safkatkaan olisi tähän aikaan vuodesta/päivästä jos  ja kun herkkuja mieli tekisi....
Onhan näitä syömäpaikkoja täälläkin mutta sitä fiilistä ei kyllä saa mikä silloin aikoinaan löytyi  näistä lomamestoista.
Nyt päätin, että lähden vielä joskus lomille ulkomaille, vaikka tiedän, että tokkopa siitä sitten sen suuremmasti osaa ottaakaan iloa irti!? Silloin se katkaisi mukavasti aina sen työn rupeaman, odotti lomaa ja jälkeenpäin muisteli sitä tehtyä reissua.
Nämä mun säänölliset nykyiset ulkomaan reissut eivät ole mitään lomailua, samaa kotihommia siellä kun täälläkin....siellä suoraan sanoen vielä enemmän.

Kaikkia asioitahan voi korjailla ja tapoja ja tottumuksia vaihtaa......;)

KUULUISAT KIRKKOMAALAUKSET !

Toivakan kirkon kastenurkkaus ja papin saarnaamispaikka. 

Seurakunnan jäseneksi pääsee jo pienenä,  siitä olen yhäti kiitollinen, että vanhempani valitsivat minullekin tämän turvallisen tien, perinteitä kunnioittanen.

Olen paljasjalkainen Jyväskyläläinen ja siitä seuraavat asiat hoidettiin omassa seurakunnassa. 

Toimituksesta en muista mitään ja kuvia ei otettu, mutta kauniin nimen sain ja pappi oli nimeltään Salmenkivi!

Toivakan kirkko on sopivan matkan päässä, oivallinen retkikohde, tämä ei ollut ekakerta kun siellä kävin.....ja tulen melko varmasti uudestaan!

Monenlaisia mielipiteitä oli silloin aikoinaan, näistä kirkkomaalauksista ja sehän sai kansan liikkeelle yli rajojen.....ihastumaan ja ihmettelemään!?

Oman kylän taidemaalari joka oli jo Vaajakosken koulussa hyvissä käsissä, Vappu Heiskan opissa ja hänen kuuluisa isänsä oli tietysti Joonas Heiska.

Pellervo Lukumies pääsi kertaheitolla Ateneumiin, Sam Vannin oppilaaksi.

Valmistui ja palasi takaisin Toivakkaa josta oli mielitietty, tuleva vaimokin oli kotoisin.

Kirkolla on mielenkiintoinen historia ja siitä löytyy netistä lisää tietoa.

Minä tarkkailin taitelijan- ja kristityn ihmisen silmällä ympäristöä. 

Maalauksistahan selveni se, että me kaikki olemme tervetulleita tähän Herran huoneeseen, koska Jumalan edessä olemme saman arvoisia....sukupuoleen, ikään, rotuun ja vaatetukseen katsomatta. 

Kirkon ja seurakunnan on elettävä ja hyväksyttävä eri aikakaudet niitten tuomat  tavat ja tottumukset, unohtamatta lähimmäisen rakkautta.

Sitähän Jeesuskin Jumalan ainoa poika näytti esimerkkiä meille, siunaten ja näin hyväksyen meidät kaikki hänen opetuslapsikseen!

Riita näistä maalauksista, meni jopa niin pitkälle, että sitä puitiin lopulta Tuomiokapitulissa ja Museovirastoa myöten.
Lukumies teki maalaukset suoraan, ilman luonnoksia.
Hän aloitti enkeleistä jotka edustivat eri rotuja ja kultuureita ja siitähän sitten se varsinainen tora 
alkoikin.
Erikoisesti se, että he olivat ihmisnäköisiä ja arkinen vaatetus. Mustalaisnaisen hahmossa oleva enkeli oli kirkkoherra Leevi Vironmäelle liikaa, hän ilmoitti ettei aijo mustalaisen kanssa mennä taivaaseen!
Tokkopa tämmöisen mielipiteen kanssa sinne ihan helpolla mennäkään, ihmettelen vaan silloisen kirkon -ja seurakunnan palvelijan äänekästä käytöstä!???

Ei säikähtänyt papin poika Pellervo vaan teki työnsä loppuun asti ja maalasi kaiken nimenomaan ihmissilmillä katsottavaksi.

 

Toivakan kirkko on uusgootilaisen tyylin tulos ja arkkitehti oli L.I.Lindqvist ja se valmistui vuonna 1882.

OMAPERÄINEN FLORISTI !

Puukukka, joka oikeastaan on mukitelineeksi tarkoitettu, ostin kirpparilta nimenomaan korujen esille panoa varten, paikka on keittiönpöydän vasen kulma,ikkunan ja seinän nurkkauksessa. 

Kukkapuu, olisikohan koristeomenapuu tai jotain sellaista minun silmissäni. Vapaudenkatu 67 taustalla.

Ruukkukukka, olohuoneessa  Unkarissa, nimeä en tiedä ulkomaaksi saatikka äidinkielellä!

Ulkokukkka kuvattu lähipuistossa samassa maassa kuin edellinen, orvokki jonka tunnistan aina, jopa osaan laulaakin orvokista!

Kaunis luonnonkukka, otin Minjasta oman rippikuvan!

Samoin luononkukkanen, kastelun tarpeessa ja jotain virkistystä kaipaisi. Tämän tekepirteän selfin otin nyt syksyllä siellä ulkomailla! Siksi kun tukka oli kammattu, hyvä valinta koska olin lähdössä konsertiin, normaalisti olisin aamun viispiikkisellä sipaisulla hoidetussa normalissa kuosissa....;)

ps. nyt lähden ulkona käymään ja kipaisen Pirkon eteisen siistimässä, että pääsee turvallisesti kotiinsa kuukauden reissusta!

SOMASTI SOMMITTELIN-MIELEISEKSI MINULLE!

Kuvan kaulakoruun olen yhdistänyt  ainakin neljästä eri tekeleestä osia, kunnes sain siitä mieleisen.

Nykyään sanotaan, että "omannäköinen" lähes kaikista asioista mitä tehdään....takerrun sanaan ja minähän en halua missään nimessä "omannäköistä" korua kaulaani, saatikka niitä korviini roikkumaan!
Ahistuisin jos joutuisin asumaan/ompelemaan/sisustamaan  itseni tai ympäristöni "omannäköiseksi"....tai jos mulla olisi "omannäköinen" laukku, hattu tai matto!

"Omannäkoistä" kumppania en ole oikeastaan koskaan sillä silmällä edes kaihoten katsellut.
Kirjoitus kyllä ehkä olisi sitä mun näköistäni, kun oikein ajattelin tarkemmin!??

Tätä voisin jatkaa loputtomiin, mun näköinen olen vain minä ihan itse. Etsin ja toteutan omat mieltymykseni  hommeleihin kun tarkkailen ympäristönäni....ylhäältä-alas, eestä-takaa, oikea-vasen puoli on myöskin huomioitava, näistähän niitä idiksiä löytyy!

Selailin omia albumeita on niissä muuten korut poikineen, oikein vielä aseteltu  kuvausta varten. Eihän askareitaan joita on aikansa suunitellut ja sitten toteuttanut voi huonosti kohdella. 

Ovat vähän niin kuin omia lapsia.....mietitty, pantu alulle, suurella rakkaudella ja lopputuloksena on mielessä se unelma jatkuvuudesta joka tuottaa iloa kaikille!

Odotettuna ja monien huokausten tuloksena saa ääneen todeta, tuli juuri sellainen kun oli tarkoituskin.

Eihän se läheskään ensi laakilla onnistu juuri koskaan, ei veikkosella! Kyllä sitä sormenpäät  kipeinä ja kynnet murskana, kerran jos toisenkin saanut olla. Hommelit  keskeytetty  ennen aikojaan ja lopetettu koko ähellys sillä sekunnilla kun huomaa miten epätoivoista koko yritys on....;)

Korujen tekijät kyllä tietää, että hyvin nukutun yön jälkeen, pelittää kaikki asiat paremmin. Eihän se uni heti tule, kyllä ne työt pyörii päässä aika pitkään. Minulle auttaa lukeminen, ei tarvi kovin pitkää odotella rauhoittumista ja unta.

Sen olen huomannut monta kertaa, että kelloa kun satun vilkaisemaan  joskus iltapäivän puolella niin olen edelleenkin yöasussa tonkien ja hohtimien kanssa helyjen ympäröimänä.... ei haittaa tippaakaan vaan jatkan samassa työasussa loppupäivänkin!

Tästä tekeleestä en muista mistä olen tämän lanttiosan irrottanut, voi olla että hajotin jonkun käsirenkaan  tai tuntemattoman tekemän kaulakorun!??

Toisenkin tein, etumuksen helmet muuttuivat  kulmikkaiksi.

Kyllä se on näin, etten muista läheskään kaikkien helmien ja lanttien alkuperää joita tuunaan uusiksi.
Varastoni kasvoi kesän aikana aika reippaasti.
Löysin kirpparilta saman asian harrastajia jotka myivät omia tuotteitaan ja pienellä tinkimisellä sain niitä sitten omakseni. 

Yllä olevat ovat kauppojen ALEsta ostettuja, siis uusia jotka olen sitten hajoittanut.....että tämmöistä tämä tuunaaminen on, 
että joku tykkää isästä toinen taas pojasta....ja se kolmas ei edes unissakaan laittaisi näitä kaulansa koristeiksi......;)

ULKOILUA PESTIN PUOLELLA TONAVAA

Funtsailin Unkarissa, että mitähän maalaisin ikikuvaksi kankaalle!?

Päädyin tähän tarjottimen kukkasiin jota käytän päivittäin.

  Lehti kun ei  täällä kolahtele postiluukusta eteisen lattialle, semmoista reikää ei ole ovessa lainkaan. Siksi kannan aamupalani kammarin puolelle ja katon samalla telkkaria. Uutisiakin seuraan maan kielellä jota en ymmärrä oikeastaan yhtään, CNNn uutiskanava amerikaksi kuuluu ja näkyy, siitä tajuan muutaman sanan!

Lounastin yhtenä pyhänä oopperan ulkopuolella, siis ulkona söin, kuten asian voi myös ilmaista!

Pöydissä oli vielä väljää, joten sain mieleisen paikan istua, ilma oli leppoisan lahhee.

Päätin valita perinne ruokaa, pörkölttiä ja perunoita, pörkölttiä voisi verrata karjalanpaistiin joka on terästetty paprikalla ja annettava muhia tuntikaupalla sopivassa lämmössä,

 jotta maku irtoaisi suussa sulavaksi!

Annos näyttää aika isolta, mutta perunat oli pieniä ja lautanen pieni, lihapata oli todella hyvää ja mureaa, ilman  sen suurempia läskikimpaleita taikka jänteitä.

Perunat oli ns.kumiperunoita, joita aikoinaan suomessakin käytettiin 

ravintoloissa, tulivat tiukoissa muovisäkeissä  puolikypsinä ja valmistaessa saavat muutaman millin sitkeän "kuoren".

Naapuri pöydässä katkesi työkalut heti pilkotessa, osasin varoa kun näin mitä tapahtui.

Ihailin uusia muovisia lautasia, joka oli kylläkin aika pieni kuppinen ja ei sitten muuta kuin kimppuun ja haarukka palaseen ja ääntä kohen......

.....näinhän siinä sitten kävi, sitkeä peruna ja liukas muovilautanen, yksi peru pyörähti vikkelään toisen ruokailijan jalkoihin ja toisen sain  onnekseni kiinni omalta pöydältäni.

Yleensä kyllä korjaan sotkuni, mutta nyt en suoraan sanoen sitä tehnyt, koska olisin voinut ajatuksissani vaistomaisesti survoa ne valmiiksi auki olevaan suuhuni, minne oli alkujaan tarkoituskin.

Sananlaskussakin sanotaan, että parempi maassa kun...........jne. Kävin muuten ennakkoon äänestämässä heti Jklään tultuani  ja muutenkin olisin äänestänyt kirkollisvaaleissa, ilman tätä noloa episodiakin, josta tuli mieleen tämä vanha kansan sanonta.....;)

Tämä katu kuuluu niihin vilkaisiin katuihin,

 jaka päättyy sinne paraatipaikalle Hösökkiin.

Siellä on muuten aina samaan aikaan pari päiväset hevoskilpailut, komeita husaareita ratsuineen!

Kerran vuodessa on se autoton päivä joka kestää kylläkin kaksi päivää ja koko pitkä vanha kaunis katu on täynnä myyntitelttoja  ja kaikenlaista muutakin mukavaa. Tapahtumia yllinkyllin ja kaiken ikäisille.

Ruokapadat porisee, hanoista tulee olutta ja viinin ystäville ei ole laadusta tai määrästä puutetta. Rahaa kantsii kyllä olla mukana, sitä saa aika helposti kulutettua, näissä kojuissa ja kuppiloissa.

Tuntuu, että se kaupunki kyllä huomio vieraat ja tietysti oman väenkin, aina on jokin festivaali menossa, ruuan, juoman, musiikin ja tanssin  avuilla höystettynä. Yleensä ovat kaiken lystin lisäksi vielä  siis avoinna kaikille, ilman sisäänpääsy maksua.

Aikani kattelin ja kuuntelin ja sitten hiippailin omiin koloihini ihmettelmään tätä maailman menoa......;)

BUDAPESTIN TERVEISET

Budapestistä löytyy toisiakin pyöreäkulmaisia taloja, tämä on Corvin seutua Josefvarosin kaupungin osassa, siinä meidän lähellä. Ratikalla ja metrolla tultaessa/mentäessä käytän tätä reittiä.

Yksi niistä monista rautateitten asemista keskellä kaupunkia!

Odottelin, että kello pimpauttaisi kymmentä jotta pääsisin selän takanani olevaan vanhaan tavarataloon. Käyn siellä ainakin kerran reissuillani tarkistamssa, että onko se yhäti epäystävällinen ja asiakasvastainen sosialismisaikainen  palveleva tavaratalo.....kyllä se on!

Kiinalaiset omistaa se nykyään ja tavaraa on paljon ja ihan hyvä laatuista, tämä on hivenenen hienompi  kauppa, kun vertaan toiseen joka on
 tarkoitettu meille pientuloisille eläkeläisille ja vähän rahvaalle.....jos sallitte vertailun!

Sieltä mä ostelen pumpulisia kukkakalsareita  ym.arkista tavaraa. On muuten viimeisen päälle opetettu myyjät ja kassat, ettei käytöstä muuteta vaikka aika sen jo pikkuhiljaa vaatisi.

Ystävällisyys ja asiakaspalvelu on sama kuin reilut 15v.sitten. En vaadi sitä, koska saan aika rauhassa tutustua tarjontaan jos eivät ole päättäneet juuri silloin luudalla lakaista ja just siitä kohdasta jossa olen tai olen menossa!?

Upeita uusia tavarataloja on pilvin pimein, palveluja saa melkein millä kielellä haluaa, jotta jokaiselle kyllä löytyy omaan vaatimus tasoon sopivia kauppoja.

Minä vaan olen tämmöinen "tarkastaja" joka tykkää tsekata eri mestoja...;)

Lähipuiston kukkasia....

Takaisin kotiin ja auringon laskun tallennus olkkarin pesemättömän lasin läpi kukkuloille joka on Tonavan Budan puolella, jossa seisoo jatkuvasti entiseltä NL-ta saatu patsas!

Se on komea ja näyttävä, jotkut haluaa sen pois näkyvistä, mutta eihän sillä voi menneisyyttä pyyhkiä.

Nämä asiat ovat niitä ikuisia kiistoja ja varmaan nytkin kun on kansannousun merkkipäivä Unkarissa!?

Reissu meni entiseen malliin, maalasin kolme taulua ja koruja näpertelin. Ulkona olin aika paljon koska ilmoja piisas, kesä jatkui lähes koko syys-ja lokakuun ajan.

Talon hissi meni rikki ja toista sataa rappusta suuntaansa vähän verotti sitä mun hyvää oloani. Korjattiin, joten päivän se vain kesti rappusissa köpöttely!! Kolottaa yhä ja huomasin vielki lievää linkaamista....no, sekin kuuluu tähän elämää.

Ensi viikolla jatkan sitä  mun normaalia  valvottua salikuntoutusta ja läppärin käytön aloitan taas....;)

REPPU SELKÄÄN JA NOKKA MENOSUUNTAAN !

Lahheet ilmat jatkuisi täälläkin, mutta kumminkin ajattelin jatkaa kesäkeliä toisaalla. Sain netin kautta kohtalaisen huokeet liput niin käytän ne pois.

En ole koskaan mennyt henkilöautolla Budapestiin, pari kertaa linkillä kylläkin. Ihan turistina olin, muuten mieluinen ja hyvä reissu kaikkineen! Kaunis ajotie kulkee Tallinnan kautta Via Baltikaa  myöten ja aika monen maan kautta Unkariin. Takaisin tultiin Italian-Itävallan-Saksan-Tanskan-Ruotsin kautta, tämä matkan tein jo vuosia sitten.

Oli niin sanotusti Euroopan kiertomatka, paljon näkemistä ja kesti kolmatta viikkoa. Tarpeeksi aikaa jotta ei tarvinnut tuhatta ja sataa ajaa. Itävallassa korteerattiin useampikin yö ja sieltä käsin sitten reisattiin naapuri valtioissa!

Kaikki siirtymisvälit olivat  mukavia hienossa hyvin varustetussa autossa, kauniilla paikoilla huilitauot ja keitettiin kahvit.... kaikki omat varusteet kulki helposti auton säilössä.

Näin silloin aikoinaan lehdessä että muutama perutuspaikka tuli kiertoajeluun ulkomaille ja ilmoitin heti itseni sinne mukaan, ottivat!

Osahan heistä oli tuttuja keskenään, kamerakerhon järjestämä retki ja mullahan ei ole vaikeuksia tutustua uusiin ihmisiin.....joten kaikkia toimi.

Pyysin jo varaamaan paikan heidän seuraavaan  kiertomatkaan joka toteutuikin  myöhemmin.

Muistelen, että reissu kokonaisuudessa eteni aamupalan kera majapaikoissa. Ruokailut sitten porukoissa tai oman totutun tyylin mukaan ja niistä sitten nautittiin ja maksettiin oman rahapussin mukaan.

Matkan varrella oli mulle tuttuja paikkoja joten kerroin matkanjohtajalle taukopäivinä, että lähen omille reissulleni ja ilmoittelen kyllä ajoissa itsestäni!

Hätääntyi vähän, että kuin pärjään, sanoin pärjääväni, selitin kyllä sivummalla, että mistä johtui tämä omatoiminen kuljeskelu ulkomailla.

Kuvan auton konepellin päällä oleva pyöreä juttu olikin mielenkiintoinen, joten kuvasin sen ihan liki, jotta tekstinkin näkee lukea.....;)

Muutenkin aika erikoinen kulkupeli, bongasin sen keskustan parkkipaikalta.

Oikea menopeli oli tämä kuvatus....kattotelinekin hyvin varustettu tärkeillä/tarvittavilla tavaroilla, joilla reissuissa pärjää. 

Sitä en saanut selville ketkä sillä kulkee tai kuka sitä ajaa.....vissiin ainakin huumori-ihminen tuunari, tottavie totesin!  

Tulevalla viikolla lähen ja vajaan pari kuukautta olen taas ilman nettiä. Tämä mun 29€ kapula

 seuraa uskollisesti mukana ja tekstiviestit toimii, käytän ainoastaan sitä reisuillani...tottakait puhunkin siihen tarvittaessa!
Tänne päähän jää kyllä talkkari  taaskin jos asioita tulee äkkiseltään, puolin tai toisin!

Heippa, kuulemisiin ja näkemisiin.....;)