MUUTOKSIA TOTEUTTAMAAN.......

Aikoinaan lomailin oikein turistina Kreikassa aika paljon, tuskinpa tuonne kukkulalle tulee enää mentyä!?

Hankalan mutkikas kivinen tie, mutta paikka jossa on käytävä kun lähelle pääsee.
Olen se tumman ruskea läntti lähes keskellä kuvaa, hiven oikeassa alareunassa!

Matkasta muistan sen, että oli helppoa olla ja mennä  siellä Kreikan raunioilla, olin eka kertaan siskoni kanssa, siis oikealla turistien lomilla. Yleensä kun aikoinaan lomailin  ulkomailla, niin jouduin aina olemaan jonninlaisena oppaana ja tulkkina porukoissa. 

Tällä Ateenan reissulla Pirkko hoiti ja suunitteli kaikki asiat, sain vain kulkea perässä, eikä tarvinnut ajatella kunhan muistin itseni vain laittaa mukaan......

Paljonhan me matkusteltiin yhdessä ulkomailla, koska me kaikki sisarukset asuttiin ympäri maailmaa, mutta aina eri kohteissa.

Taipailimme aina missä milloinkin aika säänöllisesti ja vanhemmat kävivät meidän luona ja joskus satuimme suomeenkin kaikki yhtä aikaan.

Isämme joka kuoli jo 1971 jäi monta reissua tekemättä meidän luokse, joita olivat suunitelleet  äiti jatkoi sitten yksin matkailua.....Pirkon kanssa olimme silloin Amerikassa ja veljeni asui Italiassa.

Mulla oli silloin työelämässä ulkomailla asuessa lomaa se kun pääsin matkustamaan Suomeen!

Yksi niistä kotikirkoistani Luterilainen keskustan kirkko Budapestin Deak terellä, uusi muistomerkki tullut sen läheisyyteen.

Tulevalla viikolla lähden Budapestiin, mullehan se ei ole lomapaikka ja hissukseen otan jokinlaista eroa koko paikasta .......ja sen jälkeen alan kyllä lomailee toisaalla.

Haluan asua semmoisissa majataloissa joissa joku tekee mulle aamupalan ja siivoo huushollin, käy ostoksilla, tiskaa.....pikkupyyykin voin pesasta itsekin ja näillä eletyillä vuosilla pitää jo alkaa nauttimaan toisten palveluista!

Enkä jää enään asumaan kuukausiksi jonnekin jorpakkoon, mutta käymätielle vielä toki on tarkoitus pakata pieni matkalaukku mukaan hyvän kirjan kanssa ja ihmettellä maailman menoa jossakin päin maailmaa......;)

Minun on aina ollut helppo tehdä näitä muutoksia  omaksi hyväkseni ja sitten toimiakin sen mukaan. Nytkin on jo ihan selvä, että muutaman kerran vielä käyn Unkarissa, pikkuisia loppujärjestelyjä hoitamassa ja lyhyillä reissuilla.....ja sitten hellurei ja hellät tunteet siellä eletylle ajalle!

SYKSYISIÄ AJATUKSIA JA PIENTÄ PUUHASTELUA!

Mitähän tämä mun toimistoni lämpöpatteri oikein meinasi kun laitto itsensä ihan kylmäksi, nythän sitä pientä lämpöä olisi täällä sisälläkin kaivattu.

Toisissa huoneissa kyllä toimii, lähin oikein avaimen, astian ja rievun kanssa tarkistamaan kaikki lämpöpatterit, mutta tämä  keittiön ainokainen ei vaan toimi totulla lokakuun tavoilla. Tein kyllä kaikki tarvittavat temput ja "ilmasin", ei muuten suhauttanut muuta kuin vettä suihkautti saman tien ja sekin kylmää. Aikani lirutin sitä astiaan kunnes alkoi lämmintä vettä tulla ja tiukasti sitten pikku avaimella nuppi kiinni. 

Sanomalehen laitoin lattialle jos vaikka olisi loput tipat siihen laskenut nyt ei tullut sitäkään! 

Kokeilin vielä kerran sen patterin avaimen kanssa jospa tulisi ilmat ulos ja vesi alkaisi niissä kiertämään....ei autannut!

Sitten on pyydettävä oikein huoltoyhtiön kautta ammattilaisen apua, helpostihan se käy täällä netin kautta! Ottavat sitten yhteyttä ja sopivat meille kummallekin käyvät ajat.

Yleensä näissä tapauksissa saavat tulla vaikka omalla avaimella jos en ole ovea aukaisemassa.

Tämä asia pitäisi hoitaa ennen kuin häippäsen joksikin aikaa pois, kylmään kotiin ei ole kiva tulla takaisin.

Aika hyvin pystyn tämmöiset pienet jutut kyllä ite hoitamaan, vaan nyt ei taida onnistua tämä, taloyhtiön töihin se kyllä kuuluukin.

Kirpparin itsepalvelun korukauppa on aika hiljaista ja muutenkin tuntuu hiljaisemmalta kuin keväällä. Tämä kuvan korut ovat jo maailmalla mutta sen verran näyttävä otos jotta sen tähän panin, kaulimen olen saanut perintönä äidiltä.
Samalla opettelin jo lapsena leipomisen saloja ihmettelemään, nykyään sitä käytän aika harvakseen!

Joka päivä siellä  myynti paikassa piipahdan ja vien mennessäni jotakin ja siistin oman pöytäni.

Huomasin kerääväni kaikenlaisia sukkia, pääasiassa raidallisia nilkka-ja polvisukkia, joita en ole koskaan jalkaani laittanut......koska kuminauha olisi pitänyt olla löysempi tai kokonaan pois!

Pussillisen olen jo pannut niitä tyrkylle ja tottakait nuoriso niistä tykkää ja kun eurolla-parilla saa korkaamattomia hyvän laatuisia sukkia. Mistä minä sen tietäisin ovatko nuoria vai tämmöisiä kuin minä, vähän turhanpäiväisiä mymmeleitä jotka niitä ostavat laatikoiden täytteeksi....vaikka sukkia!?

Kumminkin hyvä näin, jätin kyllä itselleni ainakin muutaman vuoden tarpeeseen nilkkureita....;)

Erikieliset matka-ja taidekirjat menee myös, sekä joku käy ostamassa hyväkuntoisia Antiikkilehtiä joita vien sinne 2 kpl kerrallaan.

Aika höyli olisin kaikkea lahjoittamaan, mutta taitaa olla vähän niinkin, ettei ne tunnu kelpaavan.
Paree näin, kuin suoraan jätteisiin!

Toisaalta se on mielenkiintoista harrastusta tämä kierrätys, kattelen samalla reissulla toistenkin tavaroita ja olen aika hyvin säästynyt näiltä ostoilta.....mutta hiplata ja hypistellä täytyy jotta tuntuma pysyy......;)

OSTAA-MYY-OSTAA.....

Käyn silloin tällöin kirppiksillä. ihan kova friikki en ole,
tästä isostakaan myyntipaikasta,
ei tarttunut mukaan
yhtäkään
ostosta!

Tämän uskottoman paikan löysin ihan sattumalta, kun olimme kesäretkellä Karstulassa, entisen rippikoulu paikkani kun halusin käydä tarkistamassa yli puolen vuosisadan jälkeen.

Siellä kyselin, että onko Rantakallio vielä toiminnassa.....tuli vain mieleeni kun se oli ihan vastapäätä opistoa tien toisella puolella!?

Aikoinaan yksi suosituimmista tanssilavoista. Eihän siihen silloin v.1961 tarvittu kuin yksi lauantain ilta kun alkoi kuulua tanssimusiikkia rantalavalta sinne tyttöjen asuntolaan.

Porukoissa kaikkihan aina viisastuu totesin sen jo tepsivän silloinkin, niin päätimme lähteä sinne saman illan aikana ikkunan kautta pihalle ja tantsuloihin.

Jäätiin kyllä kiinni jo pihassa ja takaisin nukkumaan, mutta seuraaviin lavatansseihin yritimme uudestaan........

Sanoivat siellä kansanopistossa, että menkää ihmeessä siellä käymään on toiminnassa ja sieltä kyllä saa ja löytää ihan mitä vain, tarpeelista ja tarpeetonta.

Paikka toimii nykyään konkurssipesien kirpparina!

Suoraan sanoen myyntipuoli oli aika runsas, että valikoimaa kyllä löytyi!

Nämä kuvat on ison talon puolelta!

Kaikki ulkorakennukset telttoineen myytävää kamaa täynnä, uusia hyvä vaateita, huone-ja työkaluja, tottahan se oli....siis kaikkea mahdollista!

Tanssilavan puolelle kurkistin sekin oli myyntitilana, olipa kaunis lavan pihapiirikin muuttunut niistä ajoista jolloin viimeksi siellä kävin!

Mikäs minä olen arvostelemaan, kaikkihan rupsahtaa vuosien mukana .....mutta miksi tätä upeata huvipaikkaa ei oltu kunnostettu edes päällisin puolin, koska päivittäisessä käytössä on edelleenkin!?
Voi olla, että aika moni minutkin nähdessä, vuosikymmenien jälkeen toteaa ihan sitä samaa......paitsi minä en ole päivittäisessä käytössä, mutta liikun kyllä näytillä tuolla kylän raitilla....

Vissiin on tehtävä joskus uusi reissu sinne, jahka olen sulatellut näkemääni!

Porukkaa siellä kuulemma käy ympäri Suomea ja tottahan se varmaan onkin nähtävyys ja mitä mainion ostos paikka retkikohteeksi, suosittelen!

Otin kesän alussa itsepalvelu myyntipöydän tästä kotini naapuri korttelista muutamaksi viikoksi, halvimman ja pienen  hyllykön päädyn ja päätin kokeilla toimiiko.

Vaateet vien suoraan hyväntekeväisyyteen kiertoon  mutta toisia asusteitakin löytyy pilvin pimein mun huushollista, samoin astioita yli tarpeen.

Hinnoittelin kamat sen verran huokeeksi ja toivon, että saisivat uuden elämän toisaalla. Taulujakin kokeilin ja hinta pyyntö oli vain osa raamien kustannushinnasta. Tämä ruskea tyttö meni jollekin, taulut vein vasta viimeisellä viikolla, olisi alkuun pitänyt nekin sinne esille panna!

Koruja oli noissa karkkiastioissa, lähinnä korviksia ja käsirenkaita.

Myyntitilassa oli talon puolesta muutama korkkitaulu johon sai nuppineulalla laittaa omia koruja myytäviksi!

Keskellä sini/ketjullinen ja turkoosikaulakääty sekä oikeassa laidassa, sini/musta laatainen riipus on minun käsitöitäni...

Vähän jännitti kuin homma hoituu, tulisiko edes sen verran  rahaa jotta saisin maksettua oman tilan vuokran!?

Eka kertaa kun olin näillä kaupoilla.

Onnistu sekin sessio oikein hyvin ja käyttörahaakin jäi lompakkoon jonkin verran.

Kävin joka päivä tarkistamassa ja siistimässä sekä vein lisää kamaa myyntiin ja sehän toimi kun paikka oli tässä lähellä.

 Seurasin tietysti toistenkin myyntipöytiä, liikaa kamaa ja siivottomia ei lisää ostohaluja ihmisissä.

Nyt tulevalle viikolla otan pariksi viikoksi saman kokoisen paikan kamoilleni. Hommasin itselleni oman korkkitaulun johan saan hyvin korut esille, toimii näissä asioissa paremmin.

Myytävästä ei kyllä ole kyllä pulaa, kunhan ostajia löytyisi, jarrutelen itseäni omissa ostoissa ja yritän noille nuorisolle saada aina jotain mukaan vietäväksi....tuntuvat olevan vähän ronkeleita kun vertaan meihin pulajan kakaroihin, kaikki kelpasi mitä tarjottiin.....;)

SOPEUTUVAT MAAHANMUUTTAJAT !

Monimutkainen mutrusuu leppoisa luppakorva

surusilmäinen söpöläinen

laiskana loikoili

makoilen mietti....

.....tulisipa toveri,

jolkottelsi juttukaveri!

Nuuskautti nokkaansa, 

tuuli terveiset toi.

Hiipien hipsutteli, 

tappijalkainen toveri.

 Kovakilpinen konna kyttääjä,

yrittäjä yksinäinen.

Kumpikin kaukaa kotoa

muuttajia muualta.

Lämpöä löysivät

vieretysten viihtyivät!

Ottopojiksii ottivat, 

perheeseen pääsivät.

Siskon saivat samantien, vilkkaan velikullan vierelleen.
Hoitajiksi huomiseen,
rempseiksi rapsuttajiksi
ja
hyviksi huoltajiksi!

Sitten seuraavaksi,

lisää löydettiin, 

kotiin komeat koirat kannettiin.

Kissa kiilusilmä, kiitteli kehräten

onnellista oloaan,

kaverinsa kainalossa.

***

Eri rotuiset ja kokoiset elävät sopeutuvat ajan kanssa hyvin toisiinsa ja pennut lähes välittömästi...mutta mikä ihme ettei kaksijalkaiset opi hyväksymään.....rodun-värin-uskonnon tms.näkyvän ominaisuuden mukaan toista joka muka poikkeaa valtaväestöstä !?

 Nämä kuvatut  eläimet kuuluivat aikoinaan veljeni perheeseen, osana hänen omituiseen kansainväliseen yhteisöönsä! Lapset jatkavat edelleenkin pääasiassa koirien kasvattajina mutta aina sieltä löytyy toisiakin lemmikkejä.......

Olen ollut lähes ikäni maahanmuuttaja ja kaiken lisäksi  olen maahan  muuttajien jälkeläinen monessa polvessa ja tuntuu ettei se kiertolaisen veri ole kuivunut meidän suvussa vieläkään!

Aina on joku tulossa tai menossa jonnekin......;)

Lyhyesti totean, että se suomalaisen sanalaskun kunnioittaminen vie hyvin eteenpäin, työtä, majapaikka ja ystäviä on aina tarjolla ....kunhan muistaa, että "maassa maan tavalla tai maasta pois"!!!!

KARSTULAN EVANKELINEN OPISTO.

Meillä on tapana tehdä jonkinlainen kotiseutujen kierros kesällä ja minä sain valita kohteen.

Ainakin viimeiset kymmenen vuotta olen haikaillut menoa Karstulaan! Täältähän ei ole kuin 100 km sinne hyvää ajotietä myöten, vaan aina on ohi ajettu.

Ristiretken muisteluineen ajattelin, koska olen siellä ollut viimeksi v.1961.

Tämä talo on Karstulan Evankelinen Opisto jossa kävin rippikouluni.

Rippikoulu aikaani olen jo muistellut aiemminkin, vaan nyt pukkaa jo kolmatta osaa.

Rakennukset ja tilukset oli hyvin hoidettu, sain sen huomioitua jo ensisilmäyksellä! Vähän vinhalta tuntui sinne pihaan mennä, kattelin kartanoa ja iso talo tuntui heti tutulta. Asuinhan siellä sen  muutaman viikon verran parhaassa nuoruudessa!

Kiertelin kamerani  kanssa taloa ja ihmettelin, että miten ihmeessä minä olin uskaltanut ikkunasta laskeutua pihalle, nehän  näkyvät olevan ainakin pari metriä maasta tuossa oikealla suvulla ja takana samoin !?

Jos ei sitten lähdetty iltamenoille etupuolen ikkunoista, ulko-ovet talossa oli silloin yöt lukituna, meitä rippikoulu tyttöjä kun oli tämä talo täynnä!

Muuten eihän reilusti yli puolivuosisataa sitten lukittu ovia kunhan vain suljettiin kun muistettiin! Sitäpaitsi meillä oli siellä ulkohuussit ja jos vaikka olisi yöllä tullut se varsinainen kutsumus sinne, en ainakaan muista, että olisi ämpäri ollut sen asian toimitukseen eteisessä. No, kaikkea sitä tuli mieleen ja hokasin just, että enhän se minäkään ollut silloin uutena ollut kuin nyt.....jos satun yöllä säpsähtää hereille kesken makeimman unosten......niin kyllä se vain on suunnattava sinne vessaan välittömästi, ihan vaan kaiken varalta.....;)

Samat rappuset  viisi askelmaa ja ovikin on sama, minulta on vaan letit pätkästy pois! Taisin ekakertaa käydä kampaajalla vasta Saksassa, kun päätin leikkauttaa pitkän tukan pois, ehkä olin silloin jo parikymppinen. Vissiin tykkäsin pitkästä tukasta kun annoin sen kasvaa taas, vanhoista valokuvista sen huomasin.



En muuten osannut silloin noilla vuosilla edes kuvitella saatikka haaveilla mitä se elo tuo tullessa.
Kyllä se toi hyvän ja muistorikkaan elämän ja pakko on todeta sen vanhan laulun sanoilla, että päivääkään en vaihtaisi pois!
Oma valintani oli tieni kulku ja se onnistui niin kuin pitikin......ja tuntuu jatkuvankin, helppoa kun  ottaa ne ohjat omiin käsiin!
Kuuntelen kyllä toistenkin mielipiteitä,, mutta ei ne juurikaan tee muutoksia omiin päätöksiin!


Tässä kauniissa punaisessa talossa asuivat pojat se kuului siihen samaan pihapiiriin. Mitään kiinostusta heitä kohtaan en muista, olivat sellaisia pikkupoikien kokoisia ja oloisia, kuvia kun tarkkailin.

Kaunis vanha rippikirkkoni.

Kävelimme sinne koko ripariporukka, koska matka opistolta kirkkoon ei ollut pitkä matka. Kahvitus  oli opistolla sen muistan. 

Kyllä ne asiat  vain unohtuu vuosien myötä, toivoin niiden palaavan, kun paikan päälle vasiten menin........

Istahdin tilavan kirkon puupenkeille ja yritin kaivaa muistini kätköistä niitä tapahtumia, tuli mieleen joitakin asioita! Alttaritaulua en muistanut, vaikka kuinka yritin etsiä jotain tuttua!?

Kun julkaisin aiemmin rippikoulun kuviani blogissa, niin sitä tietähän löysin Astan, Ähtäriläisen rippikoulu kamuni joka asuu täällä Jyväskylässä.
Se oli hieno asia  ja tapailemme, koska Astan sisko asuu samassa talossa kuin minä ja sisko on ystäväni.....ja yllättäen selvisi nämäkin asiat !
Joskus jompikumpi muistaa jonkun asian silloisesta ajasta ja se kerrottava ja yritetään ratkoa, että jos vaikka poikii jotain uutta sieltä vuosien takaa......:)

ps.vieläkin on lunastamatta se oikeus jonka sain pienten mutkien kautta hankittua siellä riparileirillä....kirkossa vihkiminen, vaikka mikäs kiire tässä on kun totean, että "parasta ennen" päiväys on yhä voimassa! Hämäläisyyttä meidän suvusta ei löydy, ainoastaan naimakauppojen kautta, mistä lie toi hitaus sitten mulle periytynyt!? Ongelmaksi sitä en voi todeta, päinvastoin tykkään tästäkin piirteessä näissä asioissa......;)

BLOGIKIRJOITUS !

Missä lie vika, kun en tunnu saavan tekstiä aikaiseksi näille sivuille, muka kiirettä pukkaa!

Mukavata olisi tietää, että mitä se kiire mulla tarkoittaa, siitähän se pitäisi tekstiä syntyäkin, luulisi ainakin näin äkkiseltään.

Otin uudella koneellani näin soman kuvan nykytilastani jotta kaikki näkee, ettei näillä eväillä ihan pirteimillään olla.

Tiedoksi sekin, että tätä punaista yläosaa piisaa lähes nilkkaan asti ja jotkut kutsuvat sitä yöpaidaksi, mulla se on lähinnä työpaita pitkin päivää!

Olen horoskoopiltani härkä ja sekin syynä punaisen käyttöön, koska haluan ärsyttää tai oikeastaan karkottaa jos joku olisi tulossa tänne mun reviililleni. Eihän se punaväri aina toimi, olipa mikä tyyppi vain näissä oloissa ja minunhan se pitäisi ärsyyntyä purpurasta....vaan en, tytkkään siitä!

Muistin, että mulla on muutama  taivaan tähtimerkki julkaisematta, kuvat olen kyllä maalannut, mutta tarinat on vielä hakusella, vissiin nekään ei tunnu tällä menolla tarinoiksi valmistuvan....

Pidin muutaman vuoden taukoa, etten vienyt maalauksia oman taideseuran yhteisnäyttelyyn. Muuttivat ne syysnäyttelyksi, ennen oli kesällä ja silloin olen aina täällä Suomessa ja nyt olen kyllä alkusyksyn täällä Jyväskylässä. 

Eilen kannoin parit taulua kirjastolle, esille laitettavaksi ja tänään on illalla avajaiset. Tarkoitus on sinne mennä, tämä ihan turhan päivänen liika kuumuus kun hellittää illan tullen.

Olen ollut aika laiska näihin näyttelyiden tekemisiin, vaikka tarvetta tietysti lisä käsipareille olisi. Muutenkin kaikki kokoukset ja retket jääneen väliin.....vaan jospa nyt kun jätän noi Budapestin matkat vähän harvemmiksi, ennenkuin lopetan ne kokonaan.

Panin korutehtaankin päälle viikoksi olkkarin ruokapöydälle, koska istuin siellä toimettomana useita tunteja, oikein urakalla, koska harrastan yleisurheilua MM tasolla.

Nopeita ja taitavia ovat nämä nykynuoret, kunhan jättäisivät ne mömmöt vähemmälle....tässä taas paraskin neuvoja kun samalla kattomisella pidän aika monta ruoka/kahvitaukoa ja annoksetkin kun ovat siitä raskaammasta päästä.

Joku viisas ja asiantuntija on sanonnut, että muka energian tarve vähenee iän mukana....jollain vissiin sitten tekeekin niin ja toisilla taas ei sitten millään, vaikka illalla yöpalan jälkeen sen päätän ihan viimeisen päälle, että......

Enhän mä nyt ihan yli varojeni syöpöttele koska ei siihen olisi seteleitäkään, eläke kun on alle virallisen köyhyysrajan ja luukulle en ilikiä mennä ja tokkopa antaisivatkaan, näin riskille ja terveen näköiselle anojalle....kun ihan yksin ilman saattaja sinne menisin vinkumaan. 

Jos olisin päihteiden käyttäjä niin silloin saisi kyllä helpommin luukulta apua....kaverit senkin ovat antaneet mun ymmärtää!

.....kyllä sitä nuorena nauratti vähän kaikki asiat ja ilman kehotustakin....hyvä asia sekin, koska nauru pidentää ikää ja nuukana ihmisenä otin senkin neuvon ilmaisena omiin säästöihin ja varmaan käyttöön...

ps. ei se hymy kyllä koskaan mulla hyydy, vieläkin tuppaa naurattaa väärissä mestoissa ja ihan näin omissa oloissakin kotona ja sen verran otan siitä itteenikin, että jospa saisi muutaman vuoden lisätä, ihan tulevaisuutta varten sitä säästöön ahmin.....;)

RALLIT 2015 ja vähän sen vierestäkin!

Jyväskylän Suurajot ovat kuuluneet ainakin jo yli 50v.omaan elämääni tavalla jos toisellakin ja tottakai tänäkin vuonna. 

Olin samassa paikassa kuin vuosi sitten, jotta näkisin kaikki autot ja kuskit karttureineen.

Viilis oli kuin Monakossa, tällä tarkoitan tätä kaupunkirataa ja eipä se paikallinen yleisökään ihan kovasti siitä poikennut. 

Kielien sekamelska kuului ja värikästä ulkonäköä ympärillä,

mutta

tästäkin ulkokuntalaisten vieraiden porukoista kyllä  me suomalaiset erotuimme omalla perinteisellä pukeutumisella ja kielenkäytöllä!

Oikeastaan siistiä porukkaa oli näin päivällä  liikenteessä. Jokunen toki pisti silmään hivenen omilla erikoisilla valinnoillaan.

Esimerkiksi muutamat perinteiset rallien porukat, joista yhdellä oli pieni ongelma, kun päälihousut eivät pysyneet millään ylhäällä, siis keskellä päivää tai oikeastaan illan suussa jo oltiin menossa. 

Kaveriahan ei jätetä ja porukalla yrittivät auttaa  ja keksiä millä ne pökät pysyisivät ylhäällä, ei jääty kattomaan, että onnistuivatko viimein siinä hommelissa.....no mikäs kertomisen aihe tämä sitten olisi.....mielestäni se, ettei ukkelilla ollut alukalsareita lainkaan.

Siinä sitä oltiin kulkuset paljaana keskellä kiireisintä cityä, kun ne pöksyt olivat jatkuvasti kintuissa....epätoivosesti kyllä yritti itsekin kintut leveällä koukkia niitä pökiä nilkoista ylös, mutta maan vetovoima oli kova, jotta nokallaan olisi ollut jos omat kaverit olisivat olleet kauempana.
Tähän tilanteeseen en oikein tohtinut osallistua....vaikka muuten olen aika herkkä avustamaan pulaan joutunutta lähimmästä hankalassa tilanteessa.....;)

J-P Latvalla oli voittaja näillä kinkereillä, kuvassa eka erikoispätkän alkuun ajo  Harjulle

 ja kaikki autot vielä kunnossa tässä vaiheessa!  Gummeruksenkatua ylös ja sitten Yliopistonkadulla startti, kotikatuni puolessa välissä kääntyivät sitten vesilinnan tielle.....

Juha Hänninen oli minun lempparini koska ajoi autolla jolla ei ollut koskaan aiemmin ajanut ja pärjäsi loistavasti!

Kävelykatu jatkuu nykyisin "pihakatuna" Vaasankadulle asti, jossa jalankulkija on numero yksi.....niin kuin tämän kuvan pinkkikintuinen maantiekiitäjäkin tuntuu sen tietävän. Autot saavat ajaa vain muutaman kympin ajonopeudella ja väistettävä jalankulkijaa.

 Kuva on kirkkopuiston pientareilla otettu......;)

Sitten nämä ikävät asiat jotka alkoivat rallien viimeisenä päivänä.

Äärioikeisto päätti osoittaa mieltään ja tehdä tutuksi tapojaan, kourallinen säälittävää nuorisoa joka tiesi tasan tarkkaan, että isossa paikallisessa tapahtumassa on hyvä iskee ja saisi samalla tarvittavaa näkyvyyttä..... olkoonpa tyyli mikä lienee, W tuntui toimivan, kun sivusta seurasin!

Jututin tässä kirkkopuiston kulmassa heitä ja sain asiallisiin kysymyksiin hyviä vastauksia miellyttävältä nuorelta mieheltä......!?

Tässä vaiheessa porukat olivat rahallisia ja hiljaa, virkavalta oli kyllä jo varautunut tähän ajoissa ja heitä oli riittävästi paikan päällä valmiina toimimaan tarvittaessa.

Samoihin aikoihin tuli isompi hääporukka kirkosta ja aktivistit kyllä siirtyivät sivuun....sanoisinko kunniakujaan, tulipa erikoisia hääkuvia!

En usko, että kuuluivat samaan porukkaan, vaan silkkaa sattumaa taltioi hääkuvaaja.....

Aikani seurasin tätä äänetöntä ohjelmaa ja päätettiin lähteä Eloselle kahville ja rallitortulle, on se uskomattoman hyvä torttu jota tehdään perinteisesti aina vain rallien aikoihin!

Sieltä seurattiin Sokoksen kompasilla ihmisvilinää ja pongailtiin julkkuja, kunnes hokastiin, että jotain tapahtuu....

Osa näistä pikkunatseista meni Sokkarin ala-aulaan hakkaamaan kolmea ennestään jo tuttuja henkilöä ja muutenkin ääntä pitämään, minuutissa olivat sinipukuiset järjestyksen pitäjät siellä ja taluttivat nämä ruotsalaiset pääjehut autoihin muutaman suomalaisen kanssa. Loput kasattiin kompassin kohdille ja olivat ammattilaisten piirittämänä, jotka toimivat omalla taidoillaan hiljaa ja rauhallisesti. Saattoivat sitten koko porukan kamarille koirapartion kera, joka on tässä muutaman askeleen päässä....perästä sitten kuuluu ja kaikki voimme seurata uutisissa tästä nolosta ja varsin poikkeavasta tapahtumasta! Aika reippaasti oli uutisia ja puheissa tätä välikohtausta uhottu suureksi tapahtumaksi.....
Tämän totesin koska olin paikalla henkilökohtaisesti koko ajan ja olen maailmalla nähnyt näitä oikeita kunnon rähinöitä, molotovin cocktailien siivittämänä ja tulen kanssa leikkimisellä sekä auton kaatojen höystämisellä tosi toimissa......

Asialle en voi mitään, että katselin säälien näitä nuoria, kuvassa muuten poika kenen kanssa keskustelin kirkkopuistossa, tässä porukassa oli myöskin nuoria siistijä tyttöjä!?

Mikä saa heidät toimimaan näin, että hakeutuvat väärään seuraan, koti, koulu, yksinäisyys, toimettomuus...erikoisuus ja haku kuulua joihinkin jotta huomataan ja joissa on ns.kamuja jossa  kuunellaan ja annetaan ohjeita....vaikkakin ne eivät ole hyväksyttäviä mutta kunhan saa olla osa jotakin.....

Tänään osoittavat mieltään se toinen vastakkainen porukka....etoo, miksi toimitaan näin, että aina pitää vastata, kiertokulkuhan vain jatkuu tällä tyylilla nk. sodatkin !??

.....maalaaminenkin on mukavaa, siinäkin saa itteensä toteuttaa, auringonkukat on kauniita, hunaja makeeta ynnä terveelistä on tajunnut tämäkin maija mehiläinen jo nuoruudessa ja tätäkin tietoa/ taitoa sopii pitää yllä tässä nykyajassakin.....ei huona valinta......;)