Bloggeriini tuli se laskuri!

Nyt se on siinä etusivulla, mun siskoni Pirkko laitto sen, visiin inisin tarpeeks kauan. En muuten tosissaan osannut itte sitä saada näkyviin, koska en ymmärrä yksinkertaisesti niitä, muka helppoja ohjeita joita oli mahoton määrä tyrkyllä. Paljon on sellaisia sanoja tämän vehkeen sisällä, nimenomaan ohjeissa ja kaikenmaailman neuvojilla,että oli pakko nostaa kädet ylös. Mulle oli uutta kaikki tässä koneessa olin  ulkona ku lumiukko, näin kansanomaisesti sanottuna! Oli opeteltava kokonaan uusi kieli, se NETTIKIELI, osaan jo muutaman sanan, muistankin, mutta en tiedä mitä ne tarkoittaa, että höh taas! En ole ihan hölmö, kun saan kumminkin kehuja ja hyväksyntää, johtuen luultavasti siintä kun päätin että kyllähän multa löytyy asennetta. Totta mooses löytyi, aina on löytynnyt kun sitä on tarvittu. Se vain oli kadoksissa nk.mäkihyppäjillä hyppy, mutta korjaantui kylläkin jo parissa päivässä, tutustuttuani tähän ihmeelliseen nettimaailmaan, huomasinkin sen mielenkiintoiseksi. Tunnustettava on, että se oli kiinostannut jo pitemmän ajan, mutta tuleva oppimis motivaatio oli vähän viellä hakusessa. Tiedonhaluinen kun olen, niin tässähän se olikin yksi erinomainen tie sinne!
Kyllähän Pirkko siskonsa  tuntee, että ihan kivan  lahjan osasi antaa mulle. Kun laitto sen laskurinkin etusivulle tänään. Ekaks ihmettelin että mitä silmiä siinä on rivissä ja viimeinen oli lumiukon näköinen, mutta se olikin numero 8, kaks palloo päälekkäin hämäs ensinäkemältä. Numeroita tulee lisää ja ne ymmärrettävissä, mun laskuri on persoonallinen, näköiseni, ja mieluinen, jostain syystä vain halusin sen.
Mitähän haluaisin seuraavaksi? Nyt on minun opittava niitä kuvia siirtelee ja onhan niitä toisiakin läksyjä luettava, "Open Offisissce"-ssa on paljon mielenkiintoista, siihen ei sai liikaa innostua koska sen jälkeen olisi saatava se kone joka sylkee papereita. Laitampa harkintaan, vaikka ensivuonna kenties!? Loppuvuosi on kiireinen ja tarkoitus on tehdä rästiin jääneitä hommeleita.