***
Elät elämääsi, huomisesta huoltako?.
Tapahtumat tänään toisaalla, meitä muistutti,
keskeytti kaiken, luvut, leikit lopetti!
Teko totaalinen, syytömät suistiin,
lopullisesti lamautettiin.
Aseet arvaamattomat, totaalisen työn tekevät.
Uskoonko uskon, ketä kiittäisin!?
Sinuako syytäisin, armoa anoisin!
Luojani lupaa, pyydän pehmeyttä, parempaa.
Lempeyttä lapsille, syliä sureville
päiville pituutta, valoa varjoihin.
Uuteen uskon,
kovalla kädellä koetteli, muistutti meitä määränpäästä!
Pois pahuus, kiertele-katsele, huomio hetki,
vapiseeko vainooja, kiusaako kiusattu.
Puutu pahuuteen, huomio hetki,
katseesi käännä, katso kysyen,
anna aikaa...armoa !
***
Voi miksi kohteena viattomat lapset? Tuskaa tuntuu rinnassa.
VastaaPoista
PoistaLapsihan oli ampujakin 20v!? Oma äiti saman koulun ala-asteen opettja kuoli myöskin......!??
Maikku, en tiedä mitä sanoisi, on niin ahdistunut olo tuon tapahtuman johdosta. Kiitos sinulle puhuttelevasta runosta!
VastaaPoista
PoistaKuulin radiosta heti aamusta, hiljaseksi veti tämä elämän raakuus....:/
Suru koskettaa meitä kaikkia, paljon kysymyksiä mutta vähän vastauksia. Hieno runo, täynnä ajatusta ja huolta.
VastaaPoista
PoistaTurhia kuolemia.....;/
Olivatko surmatut lapset kaikki esikouluikäisiä..?
VastaaPoistaKiitos, Maikku, runostasi!<3333
Elämä on raastavaa, kun tällaisia uutisia saamme ihan joulun alla...;/
PoistaAmpuja oli saman koulun oppilas ollut! Opettajat suojelivat
lapsia, ampui myöskin oman äitinsä joka oli siellä alakoulun opettaja!
Kiitos Aili-mummo!
Juuri ilmoittivat uutisessa, että on annettu alussa vääriä tietoja ja oikaisevat joitakin niistä!
PoistaLapset kaikki alakoululaisia ja äiti oli välillä tuntiopettajana koulussa ja nyt sanovat ettei liity mitenkää opettajiin....!? No tiedot tietysti muuttuvat kun varmistetaan asioita ja taphtumia!
Jotenkin ei halua uskoa tällaista tapahtuvan. Mutta silti, niin monessa perheessä on suunnaton tuska ja kipeä joulu tulossa. Mikä meitä ihmisiä oikein vaivaa, kun silmitön viha saa noin suuren vallan. Kauniisti runossasi puhut. Kiitos runosta. Toivotaan tulevaisuudesta parempaa.
VastaaPoistaKiitos Anja!
PoistaSehän se siinä onkin, että miten moni tästä jutusta kärsii!
Kysymyksien ja vastauksien määrää ei tiedä kukaa eikä se lopu koskaan.....selitäpä se pienelle lapselle joka kysyy ja jää odottamaan sitä vastausta.....;/