Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.

lauantai 14. tammikuuta 2012

VINCI LOI MONA-LISAN HYMYN.


Tämä onkin hyvän tuntuinen nimi kadulle! 

Lähes viisitoista vuotta sitten opin sen, että kunhan näen tämän kyltin, niin olen melkein kotiovella. Alkuvuosina siintä olikin suuri apu suunistuksessa, kadun nimi pysyi muistissa jostain syystä. 
En kaiva tässä karttoja esille, vaika ne olisikin käden ulottuvilla, mutta arvioisin kadun pituudeksi 
3-4 korttelin väliä.
Katu on  elännyt monet merkilliset vaiheet aikansa kanssa. Minä olen henk.koht.seurannut  usean filmin kuvauksia tässä paikan päällä. Paikalliset ovat taltioineet omaa historiaansa, koska tässä kaupungin osassa sitä tehtiinkin oikein  tosissaan. Viimeisin tuttu-juttu oli nämä kansannousun  tapahtumat jotka  pantiin elokuviksi. Sen olen nähnyt jo muutaman kerran, tulee tv-tä aina kansannousun vuosipäiväna.
Amerikalaiset ovat myös tehneet elokuviaan näissä maisemissa, maailmallakin tunnettujen tähtien kanssa, sen olen todennut.

Kerran olin menossa joihinkin kuvauksiin jopa avustajaksi, suunittelin niin mielessäni. Mutta pääsinkin lähelle ilman hankalia vaateiten vaihtoa. Paikalla olevat poliisit neuvoivat minua lähemmäksi, jotta pystyin seuraamaan kuvauksia, oikein näppituntumalla! Näyttelijän lahjoja kantsii joskus käyttää,  niitäkin tuntuu löytyvän  tarvittaessa. Miksipä en hoitaisi leiviskääni jos sen on kerran lahjaksi saatu.
Ohimenen en malta olla mainitsematta, että nuoruudessa olen ollut elokuvissa avustajana. Oli tunnettu ohjaaja/tuottaja ja nykyääkin näkyvät  filmitähdet mukana. Pestiäni olisi pidenetty ja pyydettiin Englantiin jossa kuvaukset jatkuivat. Asuin silloin maata Itävalta ja minulla oli toiset suunitelmat elämäni suhteen. Tämä  elokuvan teko oli muuten mukavaa ja muistorikasta aikaa....että tämäkin tuli mieleen. Siintäkin ajasta pitäisi laittaa mustaa valkoiselle.....


Talot ovat aikansa eläneitä, siksi katua jyrätäänkin  maan tasalla  kauppakeskuksien tieltä .....
Olemme kylläkin taltioineet näitä taloja kuviksi, kun niitä vielläkin löytyy pystyssä. Taloissa asutaan edeleenkin ja niissä on toimivia liikehuoneistoja. 


Minua nämä vanhat talot  viehättää, siksipä niitä halusin teillekin esitellä.  Asunnoksi en niitä itselleni halaja, mutta kuvauskohteena ovat ehdottomasti siintä paraasta päästä. Näköjään silloin lokakuussa oli kaunis ilma, joten kuvistakin tuli erinomaisia.


Korteeraan tien toisella puolella, kasariluvun elementtitaloa, ei se mikään paha ole, hyvin on toiminut. Vähän on kerroksia lisää, joten koti näkyy kauenmaksikin ja ikkunoista voin ihailla Tovavan takaisia Budan kukkuloita, auringon laskua ja illan valojen loistoa........;)




 Tämä sitten pisteeksi sen iin päälle, vaikka talo kuuluukin seuraavalle poikkikadulle! Mielestäni 
viehättävä vanhempi rouva viitansa kera, sopi niin mainiosti talon rappeutuneen punaseinän pariksi.

Asiasta kolmanteen, hokasin vasta, että Pikolinikin oli viimeisissä jutuissaan pannut palasen Budapestin arkitehtuurista. On siellä paikanpäällä reportoimassa! Tokkopa se häntä haittaa, jos vahingossa matkin samasta aiheesta.
Hän kyllä tietää, että on mulla niitä omiakin idiksiä.  Löytyy ihan tarinoiksiks asti, jopa muillekin jakaa. Mutta kun siskoksia ollaan, on ne ajatuksetkin samankaltaisia! Toinen aloitaa ja sitten se hitaampi jatkaa jo kolattua tietä. Huomasin huokeemaksi  edetä, vähän saman asian siivellä.

Tarkoitus  oli kylläkin kirjoittaa, tästä kaikkien aikojen lahjakkaimasta miehestä, joka eli vuosina 1452-1519......no toisella kertaa sitten!











9 kommenttia:

  1. Kiitos Maikku hienoista katunäkymistä, Rappeutuvaa on, mutta kiehtovaa katsottavaa. Toivottavasti kirjoittelet lisää kokemuksiasi. Ovat kyllä niin kiinnostavia. Aika hieno kadun nimi ja hieno on taiteilijakin.Jospa kirjoitat joskus hänestäkin.

    VastaaPoista
  2. Kun katsoo vaaleanpunaisten lasien takaa voita taloja, ne ovat ihan kauniita ja varmasti silloin joskus olleetkin.

    VastaaPoista
  3. Ajan patinaa noissa taloissa ja katunäkymissä.;D

    Monet harrastajanäyttelijät menevät elokuva-avustajiksi mm. Tohmajärvellä. Suurin vaiva kuuluu olevan odoteleminen. Avustajilla ei tavalliseti ole repliikkejä, joskus ehkä muutam(i)a...

    Täällä voi muistella vapaasti kaikkea.<3

    VastaaPoista
  4. MINTTULI, kiitos! Kyllä se vain kiehtoo noi vanhat rakenukset, ei sillä samoin on uusienkin kanssa! Mulla tuntuu olevan niin, että yhtä kun kirjoitan niin kymmen uutta asiaa tulee mieleen....;)

    AMALIA, tämähän pätee aina,että kauneus on katsojan silmissä, jokainen löytää sen mitä haluaa nähdä! Onhan se rumakin kaunista...hih...;)

    AILI-MUMMO, minä en koskaan ole haaveillut näyttelijän työstä, kouluaikana jouduin aina näytämölle ja siinähän sehän meni muiten hommeleiten sivussa, mutta ei pahemmin kiinostanut ammatiksi asti.
    Tämä mistä mainitsin oli Brittien tekemä historiallinen filmi joka käsitteli 30-vuotista sotaa, kuvattiin Italian ja Itävallan alpeilla. Minua pyydettiin mukaan sillä koska oli tarve saada kielitaitosia ihmisiä. Kyllä meillä oli roolivihot ja repliikit ja korvauskin oli hyvä. Tein sitä hommaa varsinaisen työni ohella, mutta nuorena jaksoi!! Aika ei tullut pitkäksi missään vaiheessa, koska porukka oli
    kansainvälistä ja kaikki asiat siellä toimi tottuneella rutiinilla joten ongelmia ei päässyt tulemaan....;)

    VastaaPoista
  5. Hyvää ja antoisaa vuoden alkua nyt ensin Maikku ♥
    Kyllä sinä olet monessa mukana ollut, etevä nainen ja pätevä.
    Nuo talot on kyllä kauniita, tykkään itsekin kovasti.
    Aika on lyönyt leimansa taloihin,mutta minä vaan tykkään, en voi sille mitään, kaikki vanha viehättää, kai sitä on vanha itsekin niin ajatukset muuttuu.
    Iloa sunnuntaihin Maikku ♥

    VastaaPoista
  6. SEIJASTIINA, kiitän nöyränä! Tämä etevyys ja pätevyys löytyy meistä kaikista, kunhan tyrkkää vähän itensä oikeeseen suuntaan.Vaikkakin se toinenkin tie kokemusta antaa, pääasia on se, ettei jähmety paikoileen ja tuijota omaan napaansa!
    Mulla on aina ollut se hyvä itsetunto ja luova hulluus Luojan lahjana.
    Valitettavasti ympärillä on liikaa niitä jotka eivät hyväksy sellaista joka uskoltaa tehdä ja toimia....se kateus ja kyynisyys, joka on meillä täällä se kasvava voimavara. Jopa tämmösessä asioissa joka olisi meidän kaikkien käsien ulottuvilla.
    Annetaan heidäkin kukkia, ohdakkeitakin tarvitaan, muuten kaunis kukka, mutta pisteliäs.....;)

    VastaaPoista
  7. Kauniita ovat nuo vanhat talot kaikkine ajan merkkeineen! Jykeviä ovia, muurattuja kaaria, parveke rautakaiteineen... ihania!! Eipä niitä vain jyrättäisi minkään alta pois...

    VastaaPoista
  8. Niin meillä siskoksilla menee ajatukset yhteen, rakennuksia minäkin laitoin tuonne blogiini, jo restauroituja ja puunattuja.

    VastaaPoista
  9. ANJA, osa niistä kyllä restauroidaan,sisältä kaikki uusiks ja ulkokuori säilyy entisellään, tok niitä vikoja tietysti korjaillaan ulkopinnoissa, mutta ajan hengessä. Upeita taloja niistä tulee, mutta rahastahan on aina kyse. Sama kuin kaikkialla, maan tasalle ja uusi tilalle. tulee halvemmaksi..;/

    PIKOLINI, jätän nyt raksa hommelit ja siiryn seuraavaksi kait käsitöihin siis sisätiloihin.....ulkona-17....;)

    VastaaPoista