Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.

lauantai 4. marraskuuta 2017

PYHÄINPÄIVÄ 2017


Aina kun löydän tämmöisen paikan minne voin laittaa  kynntilät läheisille jotka ovat jo tästä ajasta poistuneet.
Kolme kynttilää ovat vanhemmilleni ja veljelleni!


Arkkitehti Alvar Aalto suunitteli tämän Muuramen kirkon, joka peruskorjaus tuli valmiiksi tänä kesänä!


Kirkkosaliin astuessa tunsin uuden kirkon tuoksun, pelkistetty, minun silmille kaunis sali.


Tyypillistä Aalolle näkyi ja tuntui myöskin täällä, kun tarkastelimme paikkoja, sali toimi hyvin liikuntarajoiteisille....mutta sitten askelmat ilman käsitukia ja kaposet käytävät rappusineen  jätimme suosiolla niille jotka pystyvät näissä paioissa kulkemaan!?


Tänne kauniiseen pieneen kahvilaan pääsi onneksi myös ulkokautta.

Paikkaa pitivät nuoret koululaiset kesäaikana, sieltä sai kahvia/virvokkeita ja heidän omia leipomuksia jotka olivat todella maukkaita !

Muurame on Jyväskylän kupeessa ja samoin toinen Aalon arkkitehtuurista tunnettu Säynätsalo.
Jyväskylässä on useita Aalon rakennuksia, isoja sekä pieniä ja niiden kauneudesta ja käytänöllisyydestä puhutaan ja ratkotaan jatkuvasti!

Kalliiksi on tullut kaupungille nämä säilytettävät tunnetut rakennukset Jyäskylässä!?

Pyhäinpäivänä halusin esitellä tämän kauniin kirkon, rauhallista viikonloppua toivotan...

lauantai 28. lokakuuta 2017

KULUNEEN KESÄN KUULUMISET !


Yöpakkaset eivät vaikuttaneet mun kukkasiin, eikä tuulet tuivertaneet niitä!
Ostin, hajotin ja kokosin nämä korut uudelleen siihen minun omaan tyyliini sopivaksi, sitä sanotaan edelleenkin tuunaukseksi.
Kukkarivin kiinnitin sileillä sormuksilla näyttävään "venetsia"ketjuun, tulokseen olen tyytyväinen.


Irroitin pienet reunakukkaset alkuperäisestä helystä, joista rakensin kokonaisen sinikukkaisen korusetin, korvakorujen kera!


Sievät pinkit tein kaveriksi, ketjun kiinnitin kukkiin sormuksilla, joissa oli sattumoisiin  vaalean punaisia koristeita, löysin niitä mun pohjattomista varastolaatikoistani ja ne täsmäsivät koko koreuksiin oikein mukavasti.
 Ketjussa on myöskin kultaa ja vaalean punaista joten kokonaisuus tuli varsin sievän näköiseksi!?


....Ohooo....

Vähän olen hiljaisuutta täällä blogissani pitänyt, kiireitä ei ole ollut ja tarinaa saisin vaikka kukkasten terälehdistä tai hiekan murusista.....vaan kyllä se sitä silkkaa laiskuutta,....hyppelen vain asioista toiseen, enkä läheskään aina keskity niihin, mitä olin jo mielessäni melko valmiiksi ajatellut!

En nyt ihan yksin ole poissa blogeista ollut, totesin vähän koko porukan täällä olleen aika omissa oloissaan, no eiköhän me tässä hissukseen ruveta naputtelemaan tuntojamme koneeseen, jotta tiedetään mitä oikein kuuluu minnekin....:)

Kesällä oli parit oikein hyvät isot kesäjuhlatkin joissa tavattiin ruuan, täytekakun ja  seurustelun merkeissä sukulaisia ja tuttavia!

Tapasin myöskin Amerikan serkutkin Helsingissä. Olivat isolla risteilylle Euroopassa ja viettivät  päivän pääkaupungissa, tulivat Tukholmasta ja sitten jatkoivat Pietariin ja Baltian maihin ja Norjan vuonoille.
Emme olleet nähneet 45-vuoteen, vaan samat sisarukset siellä oli joihin tutustuin aikoinaan jo 70-luvulla Amerikassa asuessani ja myöhemmin kävivät täällä Jyväskylässäkin koko porukka! 
Kyllähän se verisukulaisuus tuntui ja näkyi meissä kaikissa, oli tosi ihana nähdä uudestaan näin aikuisinakin!
Naurua ja puhetta piisasi ja oikeastaan aika loppuikin kesken!

Nyt viikko sitten tulin Budapestistä ja nyt sitten alkoi se normaali arki talvea odotellessa...:)



tiistai 20. kesäkuuta 2017

JUKOLAN VIESTI 2017.....



Tässä tykönäni mietin näitä kesäisiä tapahtumia joita on koko kotimaamme täynnä !

Olen urheilija, aika laajassa genressä(=lajityyli tms.), uusi sana jota käytän eka kertaa blogissani, opin sen televisiosta. En ota sitä omakseni, mutta nyt kirjoitan vähän puita/heinää, niin sopii oikein hyvin täman pakinan höysteeksi.

 Käyn salilla, joka on sitä iälleni ja kunnolleni sopivaa lajia, siis  helpommasta päästä ja pärjäilen siinä, vaikka tuskin mitaleille asti kunto piisaa. 
Sain vähän lisää läksyjä kesäloman ajaksi, meillä on sali kiinni huomisesta heinäkuun loppuun asti,
 Tätä sitten kehotti oma fys.ter. koska tapani on tarkastuksessa kertoa hänelle totuuksia itsestäni, turha kieltää tahi salata....koska kaikki näkyy ja huomataan.
Rupesin jossain vaiheessa aristaa oikean puolista jalkaani rappusissa.......!?

Urheilua harrastan, penkki sellaista ja mielelläni makuulla jos sitä tulee teeveestä!
Viime viikonloppu oli mulle mieluista aikaa seurata teeveetä.
Tuli Kuortaneelta hyvää yleisurheilua tuntikaupalla josta innostuin. 
Toiset kisat tulivat Enolta, Jukolan viesti, joka sisältää mielenkiintoiset laajat kansain väliset kinkerit. Naisten eli Venlojen viestillä lämmittelin päivällä lähetyksessä, tykkäsin kovasti.

Ilta- ja yön suunnistus oli se oikea pääjuttu jota ajattelin nyt muistella.
Tarkoitus oli seurata ekaan vaihtoon asti, vaan en raaskinut lopettaa vaan jatkoin kolmanteenkin vaihtoon.
Vaajakosken Terä on se mun kiritys joukkue  jota peukutan, maailman mestareita siihen on aina kuulunut ja kuuluu nykyäänkin.  Pientä jännitystä pitää olla jotta mielenkiinto pysyy ja hereillä pitää.

Jossain vaiheessa tuli mieleen ne vanhan kotimaiset kolmiottelut joista aikoinaan sai korvakuulolla tuntumaa kun isot pojat niistä puhuivat.

Nimenomaa se "yöjuoksu"  kun katon kelloa jonka viisarit olivat jo parikin tuntia tulevan vuorokauden puolella. Harrastin sitä joskus kyllä, vaikkakin mulla meni se aika harva-se-ilta virallisen ansiotyön merkeissä, mutta kyllä sille toisellekin "yöjuoksulle" tilaa löytyi tarvittaessa neitokaisena ollessani!
Nykyisin harrastan sitä muutamia kertoja vuodessa kun kipitän reppuni kanssa yöbussille joka vien mut aamuksi Hki-Vantaan lentokentälle.  Sitten takaisin tulossa sama homma, kesällä se muutamien tuntien istuminen on bussissa ihan mukavaa kun näkee kauniit maisemat istuessa ikuunasta.
Talven pimeydessä aamuyöllä matkiksen vatäminen kymmenen sentin hangessa, parinkin kymmenen asteen pakkasessa ei ole mukavaa. Vaikka matkaa on vain muutama sata metriä, on se vaan lähes aina  ollut hankala kotiin paluu.....silloin yöjuoksu on muuttunut hitaaksi ähelykseksi.
Maaliin olen aina päässyt koska lämpöinen koti oli näköetäisyydellä ja tiesin sen odottavan emäntäänsä kotiin takaisin!


Siihen kotimaiseen kolmiotteluun kuului myöskin "lestinheitto"siis jonkinlainen pimeän viinan myynti kertoivat  ne kuiskuttelijat!

Harrastin sitä lajia oikein työkseni, mutta valtion virallisen valvojan silmien alla ja joudun jopa säänöllisesti käymään Alkon johtajan tenteissä, jotta sain virkani pitää.
Läpäisin ne aina hyvin arvosanoin ja sain jatkaa ammattiani, tuli mieleeni, että onkohan ne kovat monopolin säännöt edelleenkin sanat kuin silloin v.1980-luvulla kun oli viimeksi töissä ravintola-alalla suomessa!?

Se kolmas alalaji vanhoissa kotimaisissa  oli "syrjähypyt"!
Ja sen voi jokainen omassa tykönään päätellä..... joillakin se rima on aika matalalla .....sitten toisella liiankin korkealla!?
Siihenkin väliin mahtuu aika monta tarinaa, alitus ja ylitys on sitten jokaisen omassa harkinnassa...;)


ps.kuvat nykyiseltä kotikadulta ja nuoruuden kuvassa oli niin sopiva fundeeramisen asento, että päätin korostaa sitä väreillä......:)

torstai 1. kesäkuuta 2017

POHJOISMAAT SUOMIsata....



Rakeita ryöpsähti muutama kilon verran  taivaalta, isompi kokoisia olivat koska ikkunanpellit rämisi, että oikein kivaa ja lämmintä kesäkuun jatkoa meille kaikille!

Parempia vieraita odotellessa, ajattelin valita iltapäivän juhliin nämä korut!
Oltava se verran tarkka ja huomioitava, etten loista liikaa niitten arvon vieraitten porukoissa.
 Ihan vieretysten ei kylläkään jouduta, mutta silmätysten kumminkin, vaikkakin satoja kilometriä on välissä ja sitten se telkkarin kuvaruutukin.....:)

Sini/hopea korvikset laitoin tuonne toiseen sos.median sivuille, aamupäivän vastaanotolle, sitten iltapäivän juhliin nämä näyttävimmät kulta/vihreät.....kesän alkajaisten hillittyä väriloistoa!
Vihreän väriset lasihelmet ostin ihan uudet, mutta loput tarvikkeet löysin omasta varastosta!




Setin tein, koska helmien paketista löytyi muutama iso helmi korvien koristukseksi ja rinkuloista etsin vihreä/kulta sormukset jotka sopivat hyvin näihin helmiin, liitin ne yhteen ja niistä tulikin näyttävät korvikset!
Korumetallia käytän aina näissä mun "kulta-ja hopeakoruissani"  ja edelleenkin hankin niitä alennusmyynistä sekä kirppareilta ja tarkistan ennen ostamista, että saan ne helposti hajotettua
ja taas kasaan ne miun maun mukkaan mieluisiksi!

ps. räntääkin räpsäyytti lisäksi, toivottavasti Helsinki säästyy näiltä keleiltä jotta vieraat tuntisivat itsensä tervetulleiksi.....tuttuahan nämä kelit on meille kaikille Pohjoimaalaisille....:)



lauantai 13. toukokuuta 2017

HARMAAN SATEINEN LAUANTAI.....


Västäräkki, tämä varpuslintuihin kuuluva musta/valkoinen komistus!

Sillä on tapana ennakoida ja tuoda kevään uutisia ja uskomuksia meille!

Valitsin tämän maalaamani taulun, 
jonka avulla yritän muutaman sanan kirjoittaa edesmenneestä presidentistä Mauno Koivistosta jota olen aina arvostanut !

Muistokirjoitukset jätän niille jotka sen osaavat ja tunsivat hänet.....
mutta minäkin tapasin hänet pari kertaa
.....hänellä oli tapana kätellä joten olimme sitten oikein "hyvän päivän tutut"!

Ensimmäinen kerta oli v.1970-luvun puolivälin hujakoilla kun Jyväskylässä oli muistaakseni demareitten jokin juhla vai liekö virallinen puolueen tapaaminen täällä silloin ollut!?
Puolueen herroille oli  kestiystä järjestetty silloisella työpaikallani Cumuluksessa!

Toisen kerran tapasimme myöskin virkani puolesta ja silloin hän oli  Peurungassa käymässä v1980-luvun alkuvuosina ja toimi virkaa tekevänä presidenttinä koska silloinen pitkäaikainen valtion päämies oli sairastunut!
Tilaisuutta en muista mutta varmasti liittyi sotiemme veteraaneihin.


En nähnyt kuin yhdessä keskustan talossa lipun puolitangossa, reitti oli kylläkin vain muutamia satoja metrejä kun käväisin kaupassa!
 Lumi/räntää satoi ja lippu oli märkä......seisoin ulkona Yliopistonkadulla ja odotin jonkinlaista tuulen apua siniristilipun kuivumiseen......välillä niistin nenääni ja kuivasin poskipäitäni ja pidin pienen hiljaisen hetken, kunnes jatkoin matkaani muutaman askeleen verran lämpöiseen kotiini.

Kuulin, että paikalliset virastotalot kyllä suruliputtivat ja varmaan jotkut toisetkin yksityiset sen tekivät, eikä vain meidän talo.....kiitokset hänelle joka oli sen huomioinut tässä talossa!

......KAIKELLA ON AIKANSA....










perjantai 14. huhtikuuta 2017

PÄÄSIÄINEN 2017 !


Monta pääsiäistä mahtuu näihin vuosiin, yritin tarkastella muistista minkälaisia ne ovat olleet!?
En vain muista, aika monessa eri maassa niitä vietin ja lähes aina ne olivat työpäiviä, olinpa koti-tai ulkomailla.
On ollut kylmää ja lunta, sekä vastakkaista!

Luonollisesti ne lapsuuden ajat tuli mieleeni, kotona oli se perinteinen, ruokineen ja askarteluineen.
Mämmiä oli aina ja keitettyjä munia joita saatiin koristella ja ne munat olivat mummolasta/serkkulasta, jossa käytiin pääsiäisen aikoihin.
Sinne tehtiin päiväreissuja koska paikka oli Jyväskylän maalaiskunnassa.

Isän siskon perheen ja mummon luokse mentiin oikein yökuntiin junalla, Haapamäellä vaihdettiin Vilppulan junaan.
Meillä oli eväät mukana, leipäpalaset joissa oli makkaraa välissä ja ne oli käärityt oikein voipaperiin, isä osti meille tytöille junassa suklaatikku jätskin, semmoisen kaposen suklaa kuorutetun vaniljajäätelön. 
Tämän herkun ja hartaan hiljaisen syöminen oli sellainen nautinto jonka tietää  jokainen pula-ajan lapsi!
Äiti jäi kotiin laittamaan meille pääsiäistä, joten olimme usein vain kolmisin näillä junareisuilla. 
Mummolassa oli aina hyvää mämmiä ja tokko silloin olikaan kaupasta ostettua mämmiä, en ainenkaan muista, koska äiti sen teki myös kotana!
Kotimatkalle mummo laittoi herkkulliset eväät, oli makeata kakkua ja ainakin myöhemmin muistan sen herkullisen suklaalla kuoruten paksun kakkupalan.

Jossain vaiheessa meillä kotona tuli sellainen perinteinen pääsiäisen ruoka, vissiin oltiin jo siinä 50-60 lukujen vaihteessa.
Siinä oli keitetyistä pitkistä makaronista muotoiltu linnunpesä ja keskellä isoja lihapullia joiden sisällä oli keitetty kanan muna. kastiketta ja makaronin päälle oli raasettu vähän juustoa!
Se oli niin kauniisti asettu isolle tarjoiluvadille joka äiti laittoi keskelle ruokapöytää ja jälkiruuaksi oli appelsiiniriisiä.
Muistelen, että hän oli sen ohjeen Martoista tuonut meidän perheen pääsiäiseen.

Itse otin sen ulkomaille mukaani, jota käytin perinteisesti omassa työpaikoissani ulkoministeriön pääsiäisruokana, jota muokkasin  nykyaikaan, tarpeen vaatiessa.....:)

OOO

Kuvassa olevia pääsiäismunia askartelin sairaalassa potilaiden kanssa, nämä munat tein itselleni muistoksi, etten unohtaisi tekotapaa!
Styroksi munat päälystettiin kauniilla kankaalla joka suljettin väriin käyvillä nauhoilla ja nuppineuloilla, pohjaan liimattiin tukeva pahvipala, jotta pysyisivät asennossa.

Rauhallista pääsiäisen aikaa toivotan kaikille toivotan......:)




sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

KORUT KORVIIN, loput kaulaan!


Vaikka joka päivä on tapahtumia täynnä, niin en vaan tunnu oikein tietäväni mistä panisin asioita tänne esille!?
Ilmoja piisaa ja kevättä tuppaa varsin sekavasti, paistaa ja sataa, vettä tai lunta, mutta kyllä sitä kevättä ollaan jo pitkälle menossa......sillehän ei mahda mitään.


Olen erinomainen ja taitava välttämään noita normaalin emännän kotitöitä.
Yritän hämätä jopa itseäni sillä, etten muka olisi laiska ihminen joka vain telkkaa tuijottaa laiskana, niin sitten kannan näitä helysiäni eteeni ja työkalut toiseen käteeni.
Nämäkin (yläkuvassa) korvikset olivat puolta pitemmät ja venyttivät liikaa korvanlehtiä joten puolitin ne ja vaihdoin uudet koukut samalla.


Jämistä tein sievät ja soreat toiset killutimet!

Koska matskua löytyi niin aikani tuijotin ja jo mielessäni valmistui kolmannet korvikset!
Lehtiosa näyttää kuluneelta mutta sitä se ei ole koska ovat uudet, mutta kuvatessa varjot tuppaa kiiltämää hatallisesti. 
Tähänkin otokseen tuli tummasta puserosta, joka oli ylläni, hopean värisissä näkyy valon-ja varjon haitat paremmin, kiertelen ja kaartelen siinä ympärillä muuta aina se valo tulee jostain haittallisesti esille.....valon, varjon ja kuvaajan leikkiä tuntuu tämäkin olevan!


Sininen tämä minun lempiväri tuli näkymään näissä neljänsissä kultalehti korviksissa.
Sinisen napin olin irrottanut myöskin varsin painavista ja pitkistä korvakoruista, tulevaan tarpeeseen!




Yhtään hukkapalaa ei jäänyt näistä sinisistä kolmiosasista korvien koristeista, kaulakoruksi laiton sitten ison sinisen kyyneleen. Samanvärisiä pikkihelmiä löytyi juuri tähän tarkoitukseen omista varastoista ja siitä vain pujottelemaan siniseen vahalankaan.....parempia aikoja odottelemaan!!

Kevät on mulle edullista ostos aikaa noissa muotikaupoissa joissa on hyvät koru valikoimat ja kaikissa niin tuntuva alennus, että tulee kyllä hamsrattua liikaakin ....kun halvalla saan.
Jos joutuisin ostamaan oikein näistä helmikaupoista ja tukkuhintaan, niin siihen mulla ei kyllä ole varaa, ja muutenkin tykkään enemmän tyylistä....hajoita ja kokoa oman mielen mukaan!

Mämmin syömisen aloitan tällä viikolla, pääsiäistä odotellessa.......;)