Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

HYVÄ OSTOS suosittelen !


































Ei minulla aiheet ole vähissä, enkä ole edes pitkästynyt saatikka miettisin mitähän oikein tekisi jotta aika kuluisi.....;)
Entinenkin laulujen nikkari sanoi, että aina on aihetta lauluun! Saisihan tästäkin kuvasta, niin muuten saikin, tuli mieleen tämä.....minä vaan tiskoon astioita ja luutalla lakasen lattioita...tilitali....

Tätä en olisi uskonut itsestäni, että luen käyttöohteet harjasetistäni ennenkuin otan sen käyttöön!? Kyllä minä sen luin ja huolella ja harjottelinkin oikein sen ohjeen avulla.


Selkotekstiä oli ja kuvien kera.......


......ohjeita tulee vielä lisää.......


......tämä muuten ei sitten ole se yksinkertainen vehje mihin olin tottunut....


.......kuvassa se lakaisinkone on, sanoisiko parkissa tallissa, vaikkakin kuvausta varten nostin sen keittiön työtasolle. Tuota alakytkintä painetaan jotta saadaan se lava alas ja työkuntoon. Kansan kielellä sen ilmaisisin, että suu auki ja nyt täältä tulee hyvä iso kuorma...nam-nam. 
Siis vähän kuin ennenvanhaan lapsia narrattiin syömään jotain  ruokaa joka oli muka hyvää..... vielä toinen pikkukuorma tulee.... tökättiin sen lapsi raukan suu täyteen puuroa jossa oli pakastemarjoja ilman sokeria.......
Tähän varsikihveliin menee kaikki hyvin sisään, ilman maanittelua ja pysyykin siellä!....


....... lakaisinkone  pysyy hyvin parkissa ja menee pieneen tilaan....huomioikaa se teline joka kuuluu siihen!
Opin käyttämään sitä melko pian, ohjetta en hukkaa, koska saatan sitä vielä tarvita ja tarkistaa erinäisiä toimintoja.
 Kuitti on säilytettävä, koska tällä vehkeellä on viiden vuoden takuu, kuitissa luki 60 kuukautta on takuu aika! Missä toisessa tuotteessa on näin pitkä aikainen vaihtotakuu, kysyn vaan????
Eikä tässä vielä kaikki, siihen oli laitettu roikkumaan SINI tuotteen tiskaharjakin kaupantekijäisiin!   

Meillä on jo jonkin aikaa ollut tässä cityssä Tokmanni, semmoinen tiivistetty, sivukylällä on oikein iso, paljon ruokaa ja tiukasti muutakin tavaraa. Tarjouksia kun käytän ja kuponkiakin saksin joskus, niin sinne osasin mennä. Oikea hinta on 30€ ja minä sain tiskaharjoineen sen 19.90€, alle kaksikymppiä!
Samalla reissulla ostin uudet patalaput 1.20€/kpl, ruudullista puuvillaa......;)

Pakko tunnustaa, että ostan aika usein halvimman jonkinlaisen siivousvälineen, joka kestää vain sen määrätyn ajan. Yleensä irtoaa joku osa tai napsahtaa rikki alta aika yksikön ja sitten taas lähen ostaa yhtä huonon ja halvan tilalle.
Jokainen vähänkin ajatteleva tietää että SINI-tuotteet ovat hyviä ja pitkäikäisiä. En ole tyhmä ja ajattelematon, mutta kun noi ostopäätökset tulee vaan niin joutusaan tehtyä.....siis se ajatus vissiin kulkee mulla liian nopsaan, pitäs vähän harkita noita hankintojakin! Olipa kyseessä pieni tai suuri hankinta niin malttia mukaan.
Eihän se mikään vitsi ole kun sanotaan, ettei köyhän ole varaa ostaa halpaa....mutta nyt minä kylläkin tein hyvät kaupat......;D

Ennen ne kaupungin kauppareissut olivat vähän toisenlaisia, kun niistä toisille kerrotiin. Nyt en malttanut olla jakamatta iloani jonka tuotti tämä uusin hankintani....;)









maanantai 18. helmikuuta 2013

PILKUNVIILAAJA EN OLE mutta........




Otankin nyt vähän kantaa ja asiasta joka joskus särähtää mun korviini ja silmiinikin. Oikeastaan en ole ainut, koska aika moni sen huomaa, kun kuulee tai lukee jostakin mitä Laukaalla on sattunut ja tapahtunut. Eritoten me joille on tämä kunta tullut tutuksi ja läheiseksi.
Minulla on pitkät perinteet jo monen sukupolven takaa, äidin puolelta Laukaan seutuun.
 Vanhempani tapasivat Laukaassa, ja naimisiin mentyä perustivat ensimmäisen kotinsa sinne. 
 Kirjoissa ja kansissa olin itse siellä v.1979-84, ja kun oikein suoraan sanon olen vieläkin jonkinlaisessa koukussa sinne  esi-isien  asuinseuduiulle!

Puhun ja kirjoitan miten sattuu, kirjakieltä en suuremmin puhu, sotken kaikki maholliset murteet mukaani. Vieraita kieliä käytän nykyisin aika erikoisesti. Koska en vain enää muista sanoja, niin  sanon mikä mieleeni ensiksi tulee. Oma vika, koska käytän aika vähän näitä opittuja kieliä. Tulen kyllä edelleenkin toimeen muutamalla kielillä, tällä tarkoitan yksinkertaista käytännön puhumista, sanoisin kyökkifinliska toimii! Saan kyllä itseni ymmäretyksi aika helpolla, eri tilanteissa, siis pärjäilen kylläkin.
 Tässä yks päivä vieraskielinen autoilija kysyi parkkitaloa, neuvoin siihen lähimpään. Myöhemmin mietin, että mitähän kieltä oikein puhuimme....;/ Seurasin kyllä ja oikeeseen paikkaan ajoi minne olin neuvonut. Päättelin siitä olimme nähtävästi ymmärtäneet  toisiamme. Vieraskielisiä sanoja en suuremmin viljele normaalissa puhekielessä. En edes käytä jees tai okei sanoja, vaikka niitä kyllä kuulee, koska ihmiset tuntuvat tykkäävän korostaa niillä sanomistaan. Kylläkin joskus näitä ulkomaan sanojakin tulee ulos, vaan kun suoraan sanon niin useinmiten silloin se on sitä pientä piilokettuilua vastapuolelle!

Tästä Laukaa sanan käytöstä, en malta olla laittamatta oppia minkä olen aikoinani kuullut!
Hyvän esimerkin antoi kerran tämä Laukaan toinen suurpoika. Miettikääpä sitä kun olette Laukaalla tai Laukaassa, siinä on vinha ero!? Ajatelkaa jos olet kusella tai kusessa, siinä on kyseessä täysin kaksi eri asiaa. Minusta tämä on aika selventävä vertaus ja sen olen muistanut...;)


Kuvan otin silloin kun Jyväskylän ajot oli vielä keskustassa, näyttävät autot ja kuskit karttureineen kaikkien ulottuvilla.
Juha on siksi toinen suurpoika Laukaasta koska olen ensimmäiseksi, mutta en missään nimessä mielestäni paremmaksi listannut sen toisen.  Hän joka oli Laukaasta kotoisin ja koulunsa kävi Jyväskylässä ja tietojaan ja taitojaan sitten käytti tuolla itärajan takana. Kahdenlaista mielipidettä kuulee yhäkin toimiko hän Suomen hyväksi vai menoksi!??? 
Toveri Otto-Ville Kuusinen sai muistomerkinkin Laukaaseen. Muistan sen hyvin, oli isot kekkerit merkkipäivänä sivukylällä. Seuraavana yönä muistomerkki oli päälystetty selvällä sonnalla oikein kunnolla. Sehän meitä toisin ajattelijota vasta hymyilyttikin. Sitä en muista, saatiinko ilkivallan tekijät kiinni? Jotenkin muistelen, että putsauksen jälkeen se paskottiin seuraavan yönä uudestaan.
En ollut paikanpäällä näitä asioita toteamassa, mutta uskottavasta lähteestä nämä uutiset kyllä levisivät kaikkialle!



Vanhaa Peurunkaa taustalla ja Pirkko uutena ollessa mun takapihalla.



Asuin silloin työpaikkani vieressä. Vuorotyöläiselle tämä järjestely on mitä parhain. Lapset kävivät usein luonani koska paikka oli meille kaikille mieluinen. Aikuisetkin totta kait, vissiin silloin kyläiltiin paljon ahkerimmin kuin nykyään. Peurunka paikkana oli silloin uusi ja ainutlaatuinen ja niinhän se on edelleenkin!
Tiina ja Marko  odottamassa linjuria ja varmasti jo suunittelivat seuraavaa reissua....



Mäellä näkyvät henkilökunnan rivarit on jo purettu pois, mutta uutta on paljon tullut tilalle. 
Seuraan lehdistä Laukaan asuntoja ja joskus kyllä vähän hekumoin paluumuuttajan roolistakin.......!?



tiistai 12. helmikuuta 2013

VASTASIN 10+1 KYSYMYKSEEN !

1.
Mikä vuodenaika sytyttää?


Kyllä se on ehdottomasti talvi! Paljon lunta, sopivasti tuiskua ja tuulta, pakkaset saavat paukkua! Voihan siskot/veljet on se vain on sitä tosi elämää! Lopuksi kiitokseksi saamme nämä upeat aurinkoiset sini-valkoiset päivät! Näillä eväillä se menee sitten kevät. kesä ja syksykin......;)

2.
Uskovainen vai ateisti?


Minut on  perinteisesti kastettu jo lapsena ev.lut.srk.olen uskovainen!
Ystäväpiirini koostuu eri uskonnoista, joita kunnioitan ja arvostan. Mikään ei ole koskaan estänyt minua menemästä heidän seuroihin, mutta valitettavasti monikaan ei halua tulla vastavierailuille!?

3.
Rakkain harrastus?

Näitä harrastuksia on onneksi aika monta, joita toteutan varsinaisesti viilis-tuurilla. Sopeutuvat hyvin toisiinsa, mutta vaativat oman tilansa joten aikansa teen yhtä, sitten kamat piilon ja otan toisen käsillä tehtävän hoppyn vuorostaan. Kaikki rakkaita, joten vaikea laittaa niitä arvojärjestykseen!

4.
Noloin tilanne?

Niitä on ja tulee olemaan edelleenkin paljon !
Vain tekevälle sattuu ja tapahtuu....mutta verbaalinen lahjakkuuteni ja sopeutuminen hölmönkin osaan sujuvan joustavasti on toiminut näissäkin tilanteissa. En edes osaa pahemmin nolostua, mutta sisimissä kyllä ketuttaa aika paljon....heh...;)
Muutama moka olisi kertomisen arvoinen ja teille takaisi hihittelyt. En osaa valita, joten melko lievä juttu tulee, toistan sen aina muutaman kerran vuodessa. Aina joku sen näkee ja on vaivautunut tästä tekosestani. Tapahtuu yleensä lentokoneessa kun aukaisen sen pienen kermapurkin kahviin. Jostain syystä haluan liikkuvassa kulkuneuvoissa juoda kahvini sillä annos-purkki-kermalla....miksi....en ole tätä pakko mieltymystäni vielä ratkaissut !???
 Vaikka olen yrittänyt eri konsteja niin aina siitä kermasta saa osansa vieruskaverini, etupenkin selusta, pöytä ja minä itse. Pyydän niitä kermapurkkeja aina parit koska tiedän, että kummastakin menee osa harakoille.
Minä, joka teen tarkkaa ja vaativaa työtä hyppysilläni, en osaa aukaista siististi ja asiallisesti sitä ihme purkkia. Se aloitus lippakin katkee kesken kaiken ja koitan jollain  reiän saada aikaseski, vaan sitten ne ruikut vasta tuleekin. Vissiin se pillimehu pänikkä on joku sukulainen sille, koska sama sotku tulee silloinkin rinnuksille. Jos on lapsia(nuorisoa) vieressä niin aukasutan sitten heillä, koska osaavat.....;)

5.
Tähän astisen elämäsi kohokohta?

......tulisi varmaan kun osaisin aukaista sen kermapurkin metalli lipan liikkuvassa kulkuneuvossa....
Siis se elämän  kohokohta antaa odottaa minua......;D

6.
Rukiinen leipä vai vaalea!

Rukiinen leipä, vaikkakin toisetkin käy suurempaan hätään.

7.
Kuinka aloitat aamun onnistuneesti?

Helposti, koska en ole aamu saatikka iltauninen! Olen toimiva ja hyväntuulinen ilman poppakostejakin jopa aikaisin  aamulla, vaikka joutuisin heräämään kesken makoisinta unta!
 V-tyyliä kun en ole vieläkään ottanut henk.koht.käyttööni, hankaloittaisi kyllä sitä aamua, omaa kehittämääni pertsaa vaan käytän......;)

8.
Sydämellä vai järjellä?

Järjellä, onnistun lähes aina ja päässyt siihen mihin on ollut tarkoituskin päästä tai mennä! Vaativat valinnat toimii ensisiaisesti järkeä käyttäen. Järkihän ei kulu käytössä, päinvastoin parantaa elämän laatua. Pelkällä sydämellä on jotkut tehneet monta erehdystä joita on vaikea korjailla jälkikäteen. Sydän kyllä särkyy aika usein ja sen korjaamiseen vaaditaan luonnetta ja aikaa, mutta sekin onnistuu vain järkeä käyttäen! 

Sydän minulla on aina mukana ja tämä edellä kirjoitettu toteamus koskee vain minua. Onneksi olemme kaikki erilaisia ihmisiä, kaikkia meitä tarvitaan.....;)

9.
Face vai twitteri?

Face, en käytä twitteriä!
Facekin on aika tyhmä juttu jos vain seuraisin joidenkin kirjoituksia ja kommentteja...;/
Todella jo outoa mielistelyä ja suoranaista nuoleskelua aikuisilta ihmisltä. Huono itsetuntoko tämän saa aikaseksi, vailla mitään itsekontrollia puolin ja toisin....tarviiko joku aikuinen tämmöistä varmistamista toiselta samalaiselta!???? 
Itse tykkäisin normaalista keskustelusta ja vuorovaikutuksesta nk.se toimii jo jokin verran täällä blogissa!
En ota kuin tuttuja henkilöitä kamuikseni ja niistäkin osan jo poistanut tai sitten supistanut näkyvää kirjoitusta. Joihin kylläkin kuuluu  valitettavasti omia nuorisoakin.
Paljon mielenkiintoista asiaa ja sivuja sieltä olen osannut valita omakseni ja toimiviksi ...;)

10.
Blogin merkitys sinulle?

Merkitsee paljonkin, siksipä sinne laitan paljon omia ja toistenkin asioita talteen. 
Ennen kirjoitin pitkiä kirjeitä, vaan tajusin viimein jonkinlaisen painostuksen alla, että tietokoneellakin sitä voisi tehdä.....;)

11.
Uskoltaisitko tavata minut livenä?



Täältä tullaan kuomaseni!

Ai minäkö, no voihan veikkoseni, minullahan tätä uskollusta kyllä pisoo......mutta pakko on kysyä uskollatko itse kohdata minut.....;D
Sen verran minussa tätä savolaisuutta on, että puhumalla pärjään, ettei vain todettas yhtäaikoon, että kiva tappaa vanha tuttu, vanha vitsi heh!
.....siis tarkoittaa, ehdottomasti kyllä......;)

Tämän yhdentoista kysymyksen haasteen sain Nenuselta joka pitää  Matalalentoa sanojen voimin blogia ja vastasinkin näihin! Sääntöihin kuuluisi laittaa juttu kiertoon ja keksiä uudet omat kysymykset, en tee sitä! 
Koska minulla on niin vähän lukijoita jotka ovat antaneet itsesä ilmi, niistäkin suurin osa on jo haasteen saaneet! Salalukijoita kyllä täällä tuntuu käyvän ja ovat  tervetulleita jatkossakin tirkistelemään .....sillä asiaa kyllä löytyy ainakin seuraaville parillekymmenelle vuodelle!

lauantai 9. helmikuuta 2013

TAPOJA JA TOTTUMUKSIA !


Viimeksi kun olin ulkomailla niin tässä kuva puistosta jossa istuskelin. Penkki sopivasti katveessa eikä istuin pahemmin hiostanut, mutta muuten vähän epämukava.

Tämän seuraavan kuvan taltiointi on tehty 1975 Espanjan Mallorcan saarella!
Hommista kun päättelen, niin uskoisin olevan joistain niistä turistien suosimista sikajuhlista.
Koskaan en ole viinien ystävä ollut, ja sellaista minusta ei ole tullut vieläkään, tuskinpa siis tuleekaan. Kuvausta varten kylläkin suostun aika moneen juttuun, vaikkakin käärmeet taikka kamelit eivät ole kyllä pahemmin kiinostaneet....jos ei kukaan toinen suostu kuvaan niin kyllähän minä sitten!
Silmät kiinni ja suu auki ja antaa tulla........


Ihme tyyli siellä ulkomailla oli, viinikin kaadettiin suoraan suuhun tommosesta kukkasten kastelukannusta. Suomessa tämmöinen tyrkytys oli jo lailla kielletty. Alko Oy-Ab oli kovat säännöt tehnyt, monopoli valtion firma kun oli. Mitalla mitattiin lasiloihin tai jos koko pullon pöytään tilasi, niin piti etukäteen laskea että kerta kaatokieroksella sai putelista ainakin puolet pois. Vajaa pullo vietiin vaikka sivummalle apupöydälle ja tarjoilijan piti sitten tarkkailla tilannetta, milloin sopisi lasia armollisesti sitten täyttää. 
Tottakait se kävi asiakkaana näinkin, että kohotit tyhjää lasia vaakasuoraan ylöspäin ja toisella kädellä osoitit apupöydällä olevaa pulloa, toimii kyllä. Kanta-asiakkaat olivat jo oppineet muitakin näppäriä tapoja jotta palvelu pelittäisi toivotulla tavalla.
Pis-pisssss ja se uusittiin niin monta kertaa että kuului, loppuillasta sitten reilusta kovalla äänellä...VIINAA LISÄÄÄÄÄÄÄÄ !!!
Paljon käytetty kansainvälinen tapa on jonkinlainen vihellys asiakaspalvelijalle. Jos hän reagoi jo tulee kysyvästi katsoen, niin puhu mumisten. Koska sitten saat hänet käden ulottuville ja nipistä samalla hanurista! Ei ole mitään sukupuoli rajoitusta, puolin tai toisin varsin suosittu ja käytettykin toimitus. Jotenkin jostain syystä en ole tätä tyyliä oikein omakseni ottanut.
Ihan varma en ole onko nämä tavat vieläkin voimassa, saatikka edes sallittuja !?? Totutut tavat kun muuttuvat aina vuosien kuluessa. Säännöt kiristyneet samoin kaikki ihmiset jotka osallistuivat näihin  rientoihin. Suosittua, ainakin silloin oli ravintolassa käynti eikä tavat ole muuttuneet kun kuuntelee nykyistä menoa......

Nämä ulkomaalaisten jutut miellyttää kait edelleenkin meitä vähäpuheisia suomalaisia, koska ei tarvis kun kallistaa päätä ja pitää monttua auki ja odotella sitä kostuketta.  Jo toimii ja sanaakaan ei tarvi lausua, kunhan vaan on reissun etukäteen maksanut.

Espanjan sikajuhlista on tämä seuraavakin otos, Costa del Sol on mantereen puolella, seitkyt lukua tässäkin mennään!


Ihan hirrrrrween hauskaa  kummallakin ja kuvahan ei valehtele ja siksipä niitä otetaankin...heh-heh! En muuten muista yhtään tästä hetkestä, oliko se tekemällä tehty vain fakta homma. Helppohan se nyt nauraa, mutta varsin itseensä/toisiinsa kyllästyneitä on tämä pariskunta......;D

Toisaaltapäin nämä  matkat on siitä mukavia, kaikki on valmiina. Kunhan vain päätät mihin osalistut. Luulisin, että jättäisin noi sika-ja kyläjuhlat väliin, vaikka ihan mielenkiinosta haluaisin nähdä onko tyyli muuttunut!? Vai jatkuuko meno samanlailla kun oli 35 vuotta sitten oli tapana.

Näitä valmismatkoja kyllä tein paljonkin mutta liikuin ilman porukoita paikan päällä. Lennot ja hotellit kun olivat halvempia tällä tapaan.
 Nykyisin kun täältä netistäkin löytyy varsin edullisia matkoja kaikkineen, on hyvä vaihtoehto.
Kiertomatkoja siis bussi/laiva, tein muutamia ja ne olivat mieluisia, nytkin  se kiinnostaisi. 
Niihin osasi yleensä samanhenkiset ihmiset löytää paikkansa joten reissut olivat aina onnistuneita.

Olen ollut laiska viimeiset viisitoista vuotta ja kattonut halvimman lennon ja lentänyt samaa paikkaa. Sieltä on helppo lähteä minne vain jos sitä haluaa.
Reppu selässä tai laukku kaulassa, ilman suuria matkatavaroita ja omilla säännöilläni.  Taukoa pidän  nyt ainakin vuoden ja joutusaan tämä talvi on täällä kulunutkin.
Jotenkin olen mielessäni jo kuvitellut, että syksyllä voisin jo reissuun lähteä. Kunhan saisin sen uuden nivelen edes toiseen polveen keväällä. Pari kuukautta opettelisin sen kanssa tulla toimeen ja sitten baanalle......;)

Hyvää laskiaisunnuntaita ja tiistaita, meillä sitä liukkautta ainakin piisaa.....;)

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

ELÄMÄ ON LAIFFII !


Käyn kuntosalilla 1-2 kertaa viikossa jos kunto sen vain kestää...heh...;/ Pakko on ollut taukojakin pitää jos polvet on sanoneet työsopimuksen irti. Huilin sitten ja jatkan  siitä mihin jäin viimeksi.
Paikka on Seniorisali ja sinne pääsee lääkärin määräyksestä, lukukausi maksu nousi ja nyt siitä maksan 28.80 €.
Mesta on tässä aika lähellä, sauvojen kanssa sinne köpötän ja samalla saan ne alkuveryttelyt ja lihaslämmittelyt hoidettua, jotta pääsen sitten melko nopeasti tosi hommiin.
Nyt viimeksi sinne kun sauvoin rankassa lumisateessa huomasin ja totesin, että tästä minä kyllä tiedoitan toisillekin! 

 Lähestyin pääovea ja samalla tyttönen lykkäsi pyörätuolia sisältä matkustaja mukana pihalle. Jätti hänet siihen ulos istumaan pikkupakkaseen ja lumisateeseen ja niin poistui tämä saattaja välittömästi itse sisälle  omille asioilleen...... 
Kuntoutuspotilas oli ilman tarvittavia lisäasusteita ja sisäkengissä! Hoitaja oli tuonut hänet ulos odottamaan palveluautoa, eikä jäänyt varmistamaan tilannetta. 
Koitin nopeuttaa askeleitani ja kun tulin kohdalle niin totesin, että siinä istui nuoruuden tuttu, entinen työtoverini ja  ystäväni Tuula! Tiesin kyllä hänen halvaatuneen jokunen vuosi sitten ja  olemme nähneetkin näinä aikoina. 
Näytti viluiselta ja olikin kylmissään, annoin omat lapaset ensihätään hänelle ja etsin apua. Hyvällä kelillä olisin saanut pyörätuolin sisällä, mutta lumi ja liukkaus olisi saattanut kostautua meille kummallekin. Onneksi tuli tila-aito siihen ja pyysin kuskia avuksi, jotta pääsisimme sisälle odottamaan. Tämä kyyti kun ei ollut vielä Tuulalle!

Siinä sitten tuulikaapissa juteltiin tai minä puhuin, koska häneltä halvaus oli vienyt puhetaidonkin. Olen aina ollut kiitollinen siitä kun olen oppinut olemaan erilaisten ihmisten kanssa. Kuntoutuskeskuksessa ja sairaalassa  olleet työvuodet sitä oppia antoi lisään ja vapaaehtoistöissä jatkoin sen ylläpitoa!

Viimein kyyti tuli ja ajomies oli myöhässä huonon kelin takia. 



Halattiin ja heipattiin Tuulan kanssa, niinkuin aikoinaankin! Asumme samaa kaupunkia ja tapailemme aina sattuman varaisesti tuolla kylän raitilla sekä yhteisten ystäviemme luona.

Siihen eteiseen jäin sitten istumaan ja ihmettelemään reppuineni ja sauvoineen.....

Näinkö tässä sitten kumminkin käy, kun sen oman tahdon ilmaisuun ei ole enää mitään mahdollisuutta!?
Sidotaan sanan mukaisesti tuoliin, ns.avustaja  heittää kesätakin hartioille talvipakkasella ja ilman  tarvittavia lisävarusteita ulos. Suu viivalla ja ilmeettömänä lykkäävät meidät kartanolle sateeseen jäähtymään fys.hoitojen jälkeen! Sehän tarkoittaa jotta meille huonokuntoisille saadaan sillä rääkillä hiki pintaan!??.
 Vissiin tälläkin hoitomuodolle ne hoitojonot lyhenee..... luonollisella ja toimivalla menetelmällä!
Kuulun tähän paljon puhuttuun sodan jälkeiseen suureen ikäluokkaan jotka näitä terveyspalvelun jonoja pitävät yllä!

Vähän ilkeästi kirjoitin, mutta tarkoituksella.
Tapanani ei olen inistä ja vinkua kaiken maailman asioista. Koska olen saanut kohtalaista kohtelua yleisessä sairaanhoidossa ja siitä olen ollut kiitollinen ja vastaan ottavainen kansalainen.
Omat vammani ovat antanut vielä  jonkinlaisia tapoja toimia ja joita osaan käyttää tarvittaessa.
Mutta nyt halusin puuttua Tuulalta vietyihin oikeuksiin, joihin hän ei itse pysty enään vaikuttamaan. Onneksi oma poika ja ystävät ovat vielä olemassa joten se jonkinlainen perusturva on viellä toimii.

.....mutta, mitenkähän minulle sitten käy kun tosissani apua huudan.....en sure koskaan etukäteen, koska olen sen huomannut jo jättää omasta elämästäni osan Herran haltuun. Luotan kyllä edelleenkin huomiseen........
Tähän asti olen saanut ja ansainnut lähimmäisten huolenpidon, sinnikäs sissi kyllä olen ja yritän ryömiä ja toimia omin voimin  melko pitkään.
Käytännöllisyys ja omatoimisuus sen kun vain kehittää niitä naurettaviakin niksiä/kiksiä millä tulen hoitamaan ainakin tämän päivän iltaan asti ja saamaan turvallisen yön!
Ensiviikko jopa koko lopputalvikin näyttää tulevan kohtalaisen toimivaksi, mutta pussillisen uusia  asioita toivottavasti keksin lisää.....;)



.....kaikella on aikansa.....