Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.

lauantai 29. tammikuuta 2011

OLEN KAAPPI......!?


SALATUN ELONI JULKITULO

On tullut aika ilmoittaa, että olen ollut KAAPPI-NÖRTTI ja nyt olen päättännyt tulla komerosta pois!
Tottakait olen tämän tiedostannut, mutta viimeiset puolivuotta on tuntunut siltä että komerossa olo on alkannut ahistaa, jollain tapaan. Kenties osa syy on se että olen melko pulsakan puoleinen ja ijäkäskin piilosilla oloon ja salailuun. Eihän se oikein stailiinikaan koskaan ole kuulunnut myhäily, tapani kun on ollut kuulua ja näkyä, mutta tyylillä ennenkaikkea!
Ihmettelen nyt "ulkona", miks mua on jotenkin aristannut toi tekniikka, vissiin siintä johtu kun lähipiirissä on aika paljon niitä asijaintuntijoita ja tekijoitä. Ei ole siis tarvinnut todistella mitään, kun apu on ollut aina saatavilla, katot oikeelle tai vasemmalle..... Aika taitava olen muuten aina ollut omana itsenäkin, ei sillä!

Se mikroaaltouuni oli oikeestaan eka, jolle sanoin EI, jostain syystä, miksi, en tiedä vielläkään. Mahottoman kätevä vehje mulle, kun teen ruuat isoissa erissä kerrallaan, helpoin tapa sitten lämäyttää annos appeeksi.
Seuraavaks se onneton kapula, sitä vastaan taistelin kauan ja maksoin luuripuhelimien kalliita maksuja ja keksin aina tekosyitä, vaikka olisin saannut ilmaiseksi kännyköitä, joka suunalta. Syyksi sanoin aina, että en tarvii kun en käy töissä, ja ukkoloitten tai lapsukaisten perään ei tarvi soitella. Mun mielestä se oli pätevä perustelu! Oli muuten tosi hauska juttu se mun eka kapulan tulo elämääni, pitäs joskus kertoo sekin vitsi, kun mua tosissaan vedätettiin.....!?
TIETOKONEELLE, olin sanonnu sen ehdottoman ei, koska en löytännyt mitään syytä sille, miksi yleensä sellaisen ottaisin riesaksi. En  mitään järkeenkäypää asiaa miksi olisin opetellut tämän jutun,  mikä ei kiinostannut pennin vertaa.
En ollut koskaan  käyttännyt saatikka tarvinnut tietsikkaa ja olisi pitännyt opetella uusi kielikin, ei..ei ja ei! Vuosikausia mulle ilmoitettiin, että ois hyvä kone, tuonko ja opetan samalla, mieletönta painostusta ja mielistelyä.....
Vuosi sitten kun tulin Budapestistä Jyväskylään, niin olkkarin pöydällä oli tämä mun juuri tunnustettu salarakas, no siintähän se sitten alkoi. Ilman suuria vaikeuksia, nopeesti opin ja mielenkiinto kasvoi koko ajan. Kaappi-nörtti päätin olla edelleenkin. Valaistus ja halu tunnustaa, oikeestaan  välähti vasta muutama päivä sitten kun opin sen/tän kuvahomman kätevyyden...JIPPII !.

ps.näin julkistan kiitokseni niille kaikille joille oli kehittynyt loistava ymmärrys minua kohtaan ja heille nöyrin toivomus  yhteistyön jatkumisesta. Kiitän lukijoitani, mielenkiintoisia uusia ystäviäni, kiitän....opin tän kiitospuheen tv-stä, kun saivat jotakin pokaleita, jostaikin ja kii.......
Posted by Picasa

torstai 27. tammikuuta 2011

PUNAISENKIRJAVAT PERUSHELMET.



En malttannut olla laittamatta  näitä tekosiani esille, koska lisäoppia tuli ihan niinkuin vahingossa, oikeestaan yllätyksenä....ja muutenkin nyt tarkastelen ja voi kuinka helppoa onkaan löytää näitä pikkuvirheitä! Korut on tehty nk.oli tarkoituskin, mutta esille pano sallii jo huomautuksia. Ajattelen tässä "ääneen", metalliriipus helmineen olisi tullut paremman näköiseksi jos olisin edes vähän ajatellut...no kaikki tämä sitten kun otan seuraavia kuvia.Toivottavasti silloin muistan edelliset  asetukseni ja jopa korjaan niitä..kait..!?
Yksinkertaiset koukkukorviset, yhden neulan systeemillä, toimivaa!
Korviksena olisi ollut liian painava joten tein metalista riipuksen osan. Kirjaviin helmiin tykästyin oikein kaupassa ja jostain syystä osasin mennä siihen aikaan kun olivat alessa ja samalla ostin myös  toisiakin värejä. Olivat muuten hyvälaatuisia helmiä. Korumetallit ostan yleensä ulkomailta.
Seuraavksi esittelyvuorossa pujotusnauha, olen löytannyt hyvää kestävää silikonilankaa. Helmiin käytän 1mm, jos työ vaatii vain yhtä lankaa, nk, tämä. Useimpaa lankaa tarvittaessa paksuus on 0.5mm. Pääasissa kumminkin pujottelen vahalankaan/naruun, kätevää/kestävää ja värejä löytyy. Solmitessa parempi kuin nahka, luistaa ja on napakkaa!  Lukitukseen teen liukuvilla kahdella solmulla, käytännöllistä, koska voi vaihdella riipuksen pituutta tarvittaessa.
Metallilukot ovat kauniita ja niissä on upea valikoima ja kalliita minulle....koska ruukkaa tulla niitä virheitä, silkkaa huolimattomuutani. Purkamaan olen joutunut, kerran jos toisenkin lukitusen jälkeen, että sillailla päätin siirtyä solmu hommaan, ja olen tyytyväinen päätökseeni..huh..!!?
Noita peltiesineitä löytyy keittiöstä, liesituulettimen päältä, tällähetkellä!
Huomasin silkkihuivin olevan hyvä korunkuvaus alusta, sanoisin kauniin elävää, ryppyineen ja laskoksineenkin.
Posted by Picasa

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

ONNISTUMISEN RIEMUA!



MINÄ ONNISTIN kuvien siirtämisessä kamerasta-läppäriini! Vaikka opet ja orjat olivat missä lieneen, mun oli itte keksittävä keinot. Kun suoraan sanon, niin tietysti se kukutaito oli suuri apu ja maltoin myös AJATELLA kerrankin samalla kun luin  ohjeita.....
Silläkään ei ole niin väliä että ottamani kuvat eivät ole hyviä, kattos kun kuvittelin että ns.hyvä kamera, antaa ulos VAIN HYVIÄ ja korkeatasoisia otoksia, kirkaita kuvia joissa mun tekemäni kultaiset korut loistavat  koko maailmalle!!!!
Seuraavaksi yritän keskittyä myös kuvien ottoon...;)

Tämän kaulaririipuksen laitoin onnenpäiväni kunniaksi ekaksi näytille. Materiaalin hankin tietysti ale-myynnistä, alkuperäinen käyttö oli tehty, lasin, vaasin, kynnttilän koristukseksi. Hopeeta ja kultaa oli ja ostin monta kourallista, tulevaa käyttöa varten.
Koko setin näpersin tietysti, vaan kuvassa ei niitä näy, harjoitelen siis vasta esillekin panoa. Vähän on rehevän oloinen, mutta loisti paremmin sohvan tyynyltä, kuin ne toiset otokset ja  kuvittelin, että ensin onkin oltava näyttävä koru, vaikka maine menisi,  melko tumma siintä tuli ja suoraan sanoen, siis kehno kuva.

ps.näin aluksi ilmoitan, että mulle on kultaa, hopeeta ja timanttia kaikki mikä kiiltää, sillä erotun tosi ammattilaisista, toivon seuraavaksi hivenen parempaa jälkeä itseltäni. Mutta kuten olen tuonnut jo julki, olen edelleenkin kaunis ja rohkea, vaikka riskaapelia taitaa olla pisneksen takia, tovon onnea ja menestystä itselleni, ja antakaa anteeksi asiantuntijat!
Posted by Picasa

maanantai 24. tammikuuta 2011

OLETKO JO KUULLUT, ETTÄ..

Posted by Picasa
Ei pahalla, muuten vain puhutaan asioita,
jotka ovat toiselle kipeitä, jotka eivät jätä rauhaan.

Ei pahalla, ei puhuta,
puhutaan muuten vain,
että itse oltaisiin parempia,
onnistuneempia.

Tai ainenkin saadaan tuntu,
että ollaan.


ps.tämän näköisiä tauluja olen maalannut useimpia, taustan väri ja/tai naikkoisten asut ovat vaihdelleet tilaajan mieltymyksien mukaan. Pikkukirjoistani löysin aika sopivan runosekin, kuvatusten seuraksi, runo on lainattu , siis jonkun toisen tuotantoa. Ei pahalla, muuten vain halusin tämänkin tiedoksi maailmalle.....

lauantai 22. tammikuuta 2011

SEN SEITSEMÄN TOTUUTTA!



BLOGI-YSTÄVÄNI kehoitti minua kirjoittamaan seitsemän faktaa itsestäni, koska oli saannut saman komennuksen aijemmin kohalleen ja ihan näppärästi kirjoittikin!
Kävin taulujani läpi, jotta pääsisin helpommalla, oli monta vaihtoehtoa, mutta valitsin tämän. Siintä löytyi eniten siihen seitsemään totuuteen viitaavaa. Vaikka jokaisessa maalauksessani on ripaus jos toinenkin  MINUA!

SEN SEISEMÄN FAKTAA MINUSTA......

YKÖNEN, olen Molla-Maija, laiskapulskee, tykkään kauniista vaatteista!

KAKONEN, en ole mosksiskaan,vaikka roikun narun jatkona(vertauskuvainnollisesti!)pääsen sieltä pois omin neuvoin ja milloin vain!

KOLOMONEN, koska olen käytännöllinen, vaikkakin melko rohkea typykkä!

NELKKU, linnut ovat yksi minun juttuni, vapaus ylittää rajoja ja tehdä pesäpaikka sinne missä tuntuu hyvältä!

VITSKU, valo, aurinko, kuu, en voisi elää ilmän niitä!
KUUTONEN, olen ev, lut.srk.mutta olen erittäin suvaisevainen, koska olen asunnut monessa maassa, elämä on opettannut hyväksymään kaikki Luojan luomat elävät ja kunnioittamaan kuoleita
ja
 SEISKA, olen oikeestaan, rikas, kaunis, älykäs, siisti. taitava kaikissa asioissa=paras, yli muiden, lahjakas, notkea, hyvämuistinen, tuuheatukkainen, isosilmäinen, hyvä luusto ja terveys jne.

HYVÄT LUKIJANI,
ottakaa huomioon että numero 7, seiskahan on aina ollut valehtelijan luku ja niin se on tässäkin tapauksessa!!

Kuvan kultakattoinen, pieni punainen talo on se minun valtisema mökki, jonne laskeuden kun olen tarpeeksi katellut muailmoo ja elämätä, niinkuin nämä yli kuuskyt v.olen tehnytkin. Paljon on viellä tekemätta ja näkemattä! Pyykitkin pitäs pestä ja tiskata, mutta kohta lähen saunaan!

ps.en voi jatkaa tätä FAKTAhommaa, kun mulla raukalla ei ole kuin kymmenen lukijaa, jotka ovat sen kirjallisesti tunnustaneet, yyyh-sniffff..... ;)
Posted by Picasa

torstai 20. tammikuuta 2011

Taistojen tiellä



EESPÄIN, EESPÄIN SANOI MUMMOT LUMESSA....

Tuli vain kohalle ja kolahti. Tässäpä oiva ja reipas ralli, älyttömästi  lunta ja lissee luvattiin! Lumityöt ja auraukset tehhään miten sattuu ja milloin lieneen. Tämmöset huonokinttuset mymmelit kun minä joka ei omista ukkoo saatikka lapijoo... niinkun sanat kuului, yritettää sen mukkaan yhessä  etteenpäin siskot ja veljet. Antaa lunta tulla...hih-hiii...ja jippii... ;D

tiistai 18. tammikuuta 2011

MAISTUVAT PAKASTETUT PIHLAJANMARJAT


Ei se muuten ainenkaan RÄKSÄ ollut joka sanoi, että happamia ovat pihlajanmarjat! Koska tuntuvat viihtyvän oksilla, jopa niin kauan ja samassa asennossa että kerkisen sen maalata!? Sitä kun ei ihan hetkessä tee kankaalle! Tässäkin on varmaan 5-7 kerrosta päällekkäin öljyväriä vedelty.
 Kuivatan aina  muutamia päiviä ennenkuin uusi kerros tulee, että kuukausi siinä helposti pyörähtää yhdessä taulussa. Siksipä teenkin melkein aina neljää taulua yhtäaikaan. Yks-kaks kuivuu ja toista-kolmatta maalaan....säästyy aikaa ja värejä, samalla myös rahaa. Tunnetusti nuuka kun olen, että taulutkin on itte maalattava, korut ja vaateetkin omatekosia, suurinosa. Lisäisin että jopa ruokakin kuuluu tähän samaan katekoriaan. Varmaan vitsitkikn on itte väänettävä ja huumorikin otettava omasta säilöstä.

Tämmöstä siintä sitten tulee.

Kovinkaan ujo enkä hiljanen ole, siksipä rohkenen aina silloin-tällöin laittaa niitä/näitä, maailmalle nähtäviksi. Niin ja miksipä en laittaisi, koska tiedän että toisetkin mielellään niitä kattelee. Minä nautin kanssaihmisten käsien taidosta ja otan niistä oppia. Tässä elämänkoulussa on onneksi pitkät lukuvuodet ja ne käytettävä uuden oppimiseen ja vanhojen taitojen parantamiseen.

ps.ei se räksä koko ajan paikoillaan pysynyt, piti ruokistakin välillä, niinkuin tietysti minäkin, panin palasta poskeen, kettu se niitä marjoja happamiksi sano... ;)
Posted by Picasa

maanantai 17. tammikuuta 2011

SINISIÄ KORVIKSIA olkaa hyvä!


Kun multa kysytään lempiväriäni, niin se on sininen! Eri vivahteissa, tarkoitan että turkoosi ja harmaa mm.kuuluu mun sinisiin.
Nämä korvikset näyttää melko saman värisiltä, mutta haluan tarkentaa. Kaks vasenta ja yksi ylhäällä ovat niitä perus-sinisiä, vois jopa sanoa kirkkaan sinisiä, nämä melkein päällekkäiset ovat lasihelmiä, kaunis kirkas väri. Kolmas vasemalta on pääväriltään turkoosi ja reuninmainen hailakkaaman sinistä! Näissä akrylli(=kovaa muovia!) helmissä on hentoja kullanvärisiä kiehkuroita. Teen useinmiten myös setin joko käteen tai kaulaan, samaa väriä mitä korvissa killuu. Ostelen helmiä ja muuta matriaalia sieltä mistä edullisemmin saan, paljon on uusiakin, muuta harrastan kierrätystä. Se on muuten kivaa ja mielenkiintoista ja olen löytännyt ne vakipaikat, mitä käyn aina tarkistamassa. Napeista olen tehnyt paljon. Sanonkin aina ihmisille, että otan vastaan vanhoja(tietysti uusiakin!) nappeja, helmiä ja pientä metalliromuakin, se tarkoittaa oikeestaan sellaista mistä sais jotain näkyvää aikaseksi! Siihenhän sisältyy langat, kankaat, pahvit, paperit, värit, nauhat ym.ym. Pakkon eessä on kylläkin pitännyt ruveta kontroloimaan, koska suoraansanoen ei ole enään tilaa mihin niitä laittaa ja nyt kun aloitin tämän vehkeen kanssa leikkimisen, niin siihen hupenee sitä aikaa!
Kirjat odottavat lukemista ja vaateet korjaamista, että sekin viellä kun istuisin hyvin mielläni myös ompelukoneen äärellä ja tekisin uuttakin. Että senpoikia on tämä tyttö, huh ja höpsis, totesin taas....
Maalaaminen ja korujen teko on ne yköshommat, niissäkin pitäis siis vähän jarrutella, koska kaikkea alkaa olla liikaa.
Käväsin ALEssakin ostin yhdet housut ja niitäkään en olisi missään nimessä tarvinnu, siniset farkut, mutku halvalla sain!

Se viellä, tässä huuhollissa ei ole paljoo sinistä, eikä juuri vaateissanikaan, vaikka se on mun lempiväri. Nyt kun katon ympärilleni niin täällä kyökin puolella on vihreetä ja valkoista, yks sininen Nokian kännykkälaatikko, pitäs sekin laittaa toisaalle. Ei kuulu kettiön pöydälle.....
Posted by Picasa

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

VANHA SAMOVAARINI

Posted by Picasa
Samovaari, mitäs jos siinä pitäis lämmittää se kupponen vettä, niinkuin tänäänkin kun ulkona mittari repii -25!?  Eipäs tarvinnut kun otin raanasta hyvää vettä(meilläpäin kun se on hyvää!) mukiin ja survasin sen mikroon, tarkoitan tietysti mikro-aalto-uunia. Koitan välttää sitä etten syö enkä juo tämän kirjoitus-mikron äärellä, vahinkoja kun sattuu, ajatukset on missä lieneen aina silloin tällöin! Vois tulla sitten aikamoisia töppäyksiä, joita joutuis rahalla korjaamaan. Siihen ei riittäis pelkkä tiskarätti ja katuva mieli, uskoisin.
Tämä samovaari on se perinteinen, on töttörö sisällä, johon vois hiiliä laittaa ja sitten raikas vesi ympärille. Pitkän odotuksen jälkeen vois vesi olla lämmintä, kuumaahan se pitäis tietysti olla. Posliinipannu päässä, jossa hautuis teelehdet sopivaksi, teepannujakin kyllä löytyy minulta, vaan ei kuvassa näy. Näin olisi ollut ja
 siis tullut koko päivän askar tästäkin asiasta, yhdestä teekupposesta. Kyllähän siellä ja täälläkin teehuoneita löytyy, samovaareineen ja mainostetaan perinteisellä Venäläisellä  tyylillä, tulkaahan teetä hörppimään!! Vattuhilloineen ja lepomisineen, vaan annas olla, töpselli on seinässä, pakkohan se on niin tehdä, sisätiloisessa. Komea on vehje, mutta pelkkä koriste, tsaijulasi pidikkeineen on myös naapurista, emallikoristeinen. Lasiesine etuallla on muuten vanha, kristallinen mustepullo.
Tulin siihen tulokseen, että helpompi ja nopeempi on kirjoittaa tällä uudella keksinnöllä ja lämmittää se teevesi tolla toisella mikrolla!

perjantai 14. tammikuuta 2011

TARPEELLISTA TIETOA MEILLE KAIKILLE!


Pöytien ilot ovat kaikkien ikäkausien,
kaikkien olosuhteiden,
kaikkien maitten ja joka hetkien iloja.
Ne liittyvät mukavasti kaikkiin muihin iloihin
ja
korvaavat
kaikkien muitten puuttumisen....

ps.tämmösen kuvan löysin yleisestä jakelusta, minulla muuten on samanlainen vanha perintö-voi-pilkkumi, olisin voinnut kuvan ottaa ittekin, vaan peruja olis pitännyt lähtee ostamaan, ja tilliäkään ei tietysti tästä keittiöstä ole saatavilla, tällä hetkellä!
Kun olen viimeeksi kirjoitellut siintä ruis-marja-puurosta, niin tämä toteamus löyty mun niistä pikku kirjasista jotka ovat täynnä noita elämän viisauksia.
Tulikin 2-osainen kirjoitus perinteisistä ruuista, perunat ja puurot kunniaan!





Posted by Picasa

torstai 13. tammikuuta 2011

KUITUJA PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN


Tämän maalaamani taulun laitoin esille, koska tarkoitus on kirjoittaa viljasta nimeltä RUIS!? Ensinäkään en tiedä onko nämä kuivat heinät sitä, mutta oletan, koska olen antannut sen nimeksi,

"TATJANA- TYÖN - SANKARI"

Nimihän viittaa siihen siihen jo elettyyn ja oletettuun utopiaan, ei millään pahalla toverit! Minullahan on oma antamani oikeus kirjoittaa siintä, koska asuin NL-ssa ja ansaitsin elantoni,  työnsankarina, varsinnii kun ajattelen näin jälkikäteen. Selvennystä ko. asiaan, asumiseen ja oleskeluuni itä-naapurissamme, en missään nimessä mennyt vakaumukseni puolesta sinne, mutta vapaaehtoisesti kumminkin ja suoraan sanoen rahasta. Ameriikkalaiset olivat jostain huomanneet että vain suomalainen nainen pärjää , niissä olosuhteissa. Papereistaan läysivät minut, ja tarjosivat postia. Näin siis lyhyesti!
Tämän tyylistä taidetta laitettiin maailmalle, komeita kansalaisia ja ruokaa piisaa yli rajojen, siis hyvin pyyhkii ja hymyillään. Aikansa sitäkin, mutta eihän onnistunnut, vaikka tosi kauan yrittivät, kävi miten kävi ja sen tietää jokainen. Tästä edellä kirjoitetusta oletan että Tatjana on rukiin kaa tekemisessä, koska siinä on elämän eliksiiri. Pakko todeta tämä lievä tietämättömyys, olen kaupukilais- tyttönen, vaikka paljon peltojen pientareita piiperrellyt, mutta en aina oikein erota noita viljoja toisistaan, kuka on mitäkin laatua.
Asiaan, tein ruis-marjapuuroo, puolukoista, toisten keräämistä punaisista marjoista! Suosittelen, ja ottakaa kattila ja kauha esille, antakaa hautua rakkaudella ja ajan kaa. Naatikkaa, lusikka käteen ja eipä muuta ku lappaamaan ääntä kohen. Teen kyllä aina silloin tällöin puuroja, mutta tätä perinteistä en ollut tehnyt aikoihin, onneks tajusin aloittaa isonmalla kattilalla, että sitä piisas. Tänään sitten kaalin rippeet keittoastian reunoilta ja pohjasta.....
Ammatti-ihmisenä julistan rukiin ja puolukan, parhaiksi ruuan aineeksi, vaikka jokainenhan sen tietää mikä "miehen tiellä pitää"...
Paljon mahdollista että jossain vaiheessa tulee uusi julistus, tokkopa siintäkään haittaa, olisi.Mielipiteet ja varsinkin niistä kirjoittaminen, kanssaihmisten iloksi ja suruksi on sankarillinen teko.
Posted by Picasa

maanantai 10. tammikuuta 2011

BUDAPESTIINKÖ taas!


Olen tässä ajatellut, että lähtiskö reissuun vai en!? Pitäis pikkuhiljaa jo päättää, että pääsis vähän huokeemalla lennolla. Se on huomattu, että vähintäin kuukautta ennen kun ottaa netistä matka, niin voipi viellä saada vähemmällä rahalla tiketit.....
Kun on koti tuolla ja täällä, niin sitä on aina kotiin menossa.
Nyt ois muuten hyvä syykin lähtee helmikuussa, kun olin vähän lupaillutkin, mutta kun ei ole mahottomia haluja lentoon lähtöön ja täälläkin olis tekemättömiä hommia. Mulla on aivan ihana nuorin kummityttö ja hän on menossa työharjoitteluun Unkariin, helmi-maaliskuussa. Olis kiva olla silloin edes maassa, ei tule Budapestiin, vaan eteläiseen isoon kaupunkiin. Eihän se tyttö mua tarte silleen, pärjäilee jo 19v.on tullut tätiinsä! Meillä kun on toi verisukulaisuus, Katja on veljeni tyttären-tytär, siis olen hänen iso-tätinsä myös! Olemme aina olleet läheisiä ja paljon yhdessä, viihdymme erinomaisesti keskenämme. Johtuu kait siintä kun olen edelleenkin tosi lapsellinen, vaikka pitäis kait pikkuhiljaa aikuistua...pöh ja höh, sanon minä!
Sain muuten just puhelun Unkarista SKYPEEN, Reka soitti, hän on mun paras ystäväni siellä! Älyttömän fiksu nuori, kaunis suomenkielen ope. Toi skype on myös hyvä homma, kun puhelut ei maksa mitään, kuuluu tän läppäriin sivutuotteisiin. Käytän kylläkin sitä melko vähän, pitäis soittella koska se on käyttövalmiina aina.

Jokainen Budapestin kävijä tuntee tämän maiseman. Linnavuorelta, minä sanon aina sitä Linnanmäeksi, Kalastajalinnake ja taustalla se kuuluisa parlamenttitalo, välisssä lipuu se toinen kuuluisuus TONAVA! Ukkeli siinä ei ole minun, vaan lainassa!

Perästä sitten kuuluu, että mitä oiken päätänkään tehdä...... ;)
Posted by Picasa

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Markus Allan - Laulu Dnjeprille - muistoja ja jäähyväisiä.


Tämän tunnetun, herkän laulun halusin jakaa teidän kanssanne! Kulunnut vuosi tuntui olevan monelle se viimeinen ..... minulle on tullut 1971 lähtien sellainen tapa, että jos mahdollista niin haluan kuunnella juuri tämän laulun. Silloin tieto poismenosta on saapunut kohdalleni. Olipa hän, vaikkapa vain nimeltä tuttu, mutta aina hän on meille lähimmäinen, ja se laittaa muistot liikkeelle! Viime viikolla tuli viimeinen viesti, ystäväni äiti nukkui pois, vaikka kuinka ajattelee, että kypsää viljaa ja aika on, mutta...Syksyn-ja talven aikana poistui useampikin, näinhän se on , elämän kierokulku.......
Muistot pitää tallentaa ja tämän hetkisen elämän jatkua, kaikella on aikansa!

lauantai 8. tammikuuta 2011

KORVIKSET ESILLE VAIKKA KIRISTALLIN REUNALLE

 Tuntuu siltä, että tämä kuvien hakeminen ja varsinnii kohallaan pysyminen on niin aikaa viepää, sekä onnen kauppaa!? Joka kerta kun huomasin että nyt on OK, koko ja väri pakoillaan, ni eiku kirjaimia latamaan perätysten. Kaikki olikin hetken päästä ihan  missä sattuu ja yleensä kuvakin oli kokonaan hävinnyt, löysin kylläkin sen, mitä ihmeellisemmästä paikasta. Vissiin oli oikea säilöpaikka kun oli sinne menny, mene ja tiedä.....
Kattelin kolleekojen kauniita koruja jossa oli mm. kellertävää matskua, ja huomasin että "asistenttini" oli pannut kuviksi mun tekeleitä. Ei vissiin ollu löytänny kaikkia piilojani missä niitä valmiita helmitöitäni on, joten vähän lisäselvitystä. Setti kyllä löytyy,  kaulaan ja ranteeseenkin killukkeita,  samaan sarjaan kuuluvaa! Laatta-pallo-puikula-orannsit korvikset keskellä, on uudesta matskusta tehty. Näitä  erinmallisia ja värisiä, akryllyhelmiä oli Tiimarissa, melko edullisa, mutta tuntui  joku toinenkin niitä löytävän ja loppuivat pian. Sanoinkin kauppiaale, että sopis tilata lisää, lupas, mutta ei vaan näkynnyt ainenkaa silloin. En mene tarkistamaan kuin on nyt asian laita. Voipi vaikka vahingossa tarttua mukaan jotakin, tolkku ois pidettävä jonkin aikaa. Pujotelttava niitä helmiä mitä löytyy täältä paikan päältä.....

Totesin senkin, että onneks noille lasiloillekin on joskus käyttöä, niitäkin löytyy koko setti, karahvoineen kaikkineen. Kun asuin ja tein hikihatussa  töitä itä-naapusrissa, niin silloin hurahdin kauniiseen kristalliin, sielläkin voip hurahtaa ihan mihin sattuu!?

Loput korvikset ovat uusio juttuja, joko ale-sta tai kirppareilta ostettuja kaulakoruja,  hajotetttu  ja kasattu uudestaan oman mallin mukaan.
Posted by Picasa

torstai 6. tammikuuta 2011

SATEENKAARI


Halusin antaa sinulle pienen matkamuiston mukaan!
Itestäni tiedän että matkis on aina ylitäynnä, kun aikoinani jouduin reissaamaan, oli vietävää ja tuotavaa niin paljon, että aina oli pakko karsia. Nykyään on helppo, kun käyttökamat on kummassakin päässä ja en enään harrasta tuliaisia, puoleen tai toiseen. Laukku kaulaan ja reppu selkään, se toimii tämmöselle eläkeläiselle!
Valmiita kehystettyjä tauluja kylläkin on joskus, koska siellä on viellä halvempaa kuin suomessa noi raamitus hommelit. Ennen joulua kun tulin suomeen, ni matkis oli täynnä ja lähtövalmiina. Jätin laukun sinne kun oli noi lumiongelmat ja Finnairin emojen lakot, tiesivät matkaongelmia! Olin oikeessa, pääsin hyvin ja joutusasti eteenpäin ilman pakaasia.
Nythän se laukku odottaa siellä Budapestissa emäntäänsä, valmiiksi pakattua!?
Asiaan, tämä matkamuisto kulkee kevyesti läppärin kanssa, eikä lisää sitä painoa!
Perus Suomalainen maisema, viljapelto, lato ja se sateenkaari. Sateenkaaren päässä on se onnenmaa, sanotaan tarinoissa. Mehän voimme katella sitä alku/loppu päätä, täällä tai siellä.....onnenmaan laitamme sinne, minne se milloinkin kuuluu!

Hyvää matkaan ja nähdään jommassa kummassa, sen sateenkaaren päässä......

HYASINTTI LÖYTYIKIN!


Sitä tässä vain ihmettelen, että mistä toi hyasintti on tähän tullut!?

Yritin sen saada edelliseen postaukseen, no ainahan voi yrittäää, vaan kun ei sitten kait oikein onnistu!?

Taas tulee ne kuuluisat sanat H Ö H !!!!

Pakko laittaa toiset tunnetut ja käyttäni sanat H I H - H I I !!!!!

Kolmannet käytetyt tokaisut, SUKULAISET, YSTÄVÄT ja ne KYLÄNMIEHET!

Loppiaispyhää toivotan teille ja oppimista/taitoa itselleni, sitä kylläkin minulla on, mutta kun se
tuntuu olevan joskus hukassa nk.mäkihyppääjillä ne pitkät näyttävät hypyt! Onneksi se löytyy aina
jossain vaihees...ja siintä sitte iloitsemme, oiken koko porukalla.
Lisäisin viellä näitä tunnettuja tokaisuja...ei se voitto, mutta osallistuminen,
ja sitähän minä onneton tässä yritän. Tais olla tämän kukkasen tuoja, lähisukulainen!
Hän osaa ne kommervinkit, yrittää kyllä opettaa muakin :)
Posted by Picasa

tiistai 4. tammikuuta 2011

JÄÄDYTETYT HYASINTIT

Toivottavasti teiltäkin löytyy viellä  joulukukkia, koska niiden kauneutta voi jatkaa, jos vain ilmoja piisaa! Pakkasta tähän juttuun tarvitaa, ensinnäkin. Laitan tämän mun onnistuneen teoksen ohjeet, siis kirjoitettuna, koska en sitten muuten vielläkään osaa oiken niiden kuvien kaa keplotella. Sihteerini ja orjat kun eivät ole tässä käsien ulottuvilla, jotka oisin laittannut hommiin, ruokapalkalla...
Otin muovisen karkkilaatikon, saa ilmaiseksi karkkikauppojen ulkopuolelta. Vettä muutama sentin verran pohjalle ja siihen hyasintin kukkarypäs  lillumaan, partsille, kansi löysästi päälle ettei roskiinnu tms. Oli onneks hyvä pakkasyö ja jääty ja sit lisäsin vettä , että kukkaset peitty kunnolla! Tietysti vois tehä jonkun tuen kaa, etteivät nouse veden pinnalle, jäästäkin tulis kirkaampi, jos ei tarvis vettä alvariinsa lisätä!
Toimitaan kuin sen ikiaikasen jäälyhdyn tekemisen lailla. Kynttelit taakse, viereen miten tekijä sen tykkää omaks ja toisten iloks laittaa.
Siintä tuli kaunis tapaus, nimi vois olla vaika tilateos, jääveistos, mikä lieneen, mutta pakko on kehaista. Asun kerrostalossa, keskellä kaupunkia, joten pitää keksiä jonninmoinen viritys jos tulen laitan, no en kait sittenkään tulella rupee leikkimään. Voi olla että vienkin sen tohon vanhalle hautausmaalle, siellähän se olisikinn paikallaa, uskoisin näin..
Että, tämmöstä tuli nyt tuunattua!
Sulje silmäsi ja mieti hetki, niin kuvakin tullee esille, toivon.....

ps.eipä tullut tytöstä kertaheitolla hortonoomia. Muutamia tarkennuksia näin jälkikäteen! Lisäsin siihen karkkiastíaa myöhemmin vettä ja laitoin kolmannen kukkasen, ja oikeestaan tiesin, että samenee se vesi sen jälkeen! Joten kantsii kerralla tehdä hommat, eikä muka korjailla jälkikäteen. Nyt sitten tarkkailen, että kirkastuuko jää, kun pakkanen tokenee.lupasivat lämpenevää! 
Tein toisenkin, maitopurkkiin, yks kukka, ja se kyllä näyttää paremmalta! Purkista oli lähtennut sinistä väriä veteen, hyvä juttu, ei haittaa. En vie niitä minnekkään, annan olla partsin pöydällä tarkkailussa, että miten lie ruukkaavat ruveta käytäytymään, kun eivät ole astioissa ja saavat ilmaa.
Edelleenkin sanon, että kauniita ovat, mutta ei täydellisiä....mutta kukapa tässä olisikaa, totean!

lauantai 1. tammikuuta 2011

Mieleni, iloni, huoleni.

 Minua viehättää nämä maalatatut kasvot, koska niiden takaa löytyy aina jotain mielenkiintoista, ihminen!? Henkilökohtaisesti olen kyllä huomannut, että kun on saannut koomikon, pellen, klouvnin leiman, niin se kyllä pysyy melko sitkeesti, joillekin kanssa ihmisille tämä itsekehitetty pinttymä on  jäännyt pönttöön!!  Mutta, onneksi tovin jälkeen ymmärtävät, että nyt se taitaa olla tosissaan. Tosissani olen aina, roolia en edes osaa vetää, siihen tapaan ku jotkut sen tekevät. Minä kun vain synnyin tälläiseksi, positiiviseksi ja elämänmyönteiseksi yksilöksi, se kun helpottaa  huomattavasti polkujani, joita yritän köpötellä tänäkin vuonna. Hitaanmaksi ja huojuvammaksi kulku on tullut, varoten käyn. Pakko lisätä, että toivottavasti se onnistuu edelleenkin, viellä jonkin aikaa. Tottakait löytyy se toinenkin puoli, sitä en kiellä, mutta harvoin tulee käytettyä, ei ole tarvetta. En muuten suosittele että joku haluasisi edes semmosta nähdä eli kuulla minusta, koska silloin ääntä ja taitoa kyllä löytyy, tämä tiedoksi!  Ympärillä on sitä joskus liikaakin, kummastelen miksi mukana elävät ruokkivat  sitä,  antaumuksella!? Sydämmenpohjasta ja oiken harkiten, että nyt kyllä minä oikein annatan ja sanon sen suoraa ja päin pläsiä sille tai tolle, ni tietää sen.... Turhaan niin kovin turhaan, tuhlataan hyvää aikaa ja energiaa, kun sen voisi muutenkin käyttää. Tai olla vaikka sanomatta ja tekemättä, ettei pahoittaisi toisen mieltä, samalla omansakin ja   myrkyttäisi tienoosa pitkäksikin ajaksi.
Tämän tästä kirjoitin, ja suorasukaisuuteni jatkuu edelleenkin. Yleensä se kohdistuu minuun itseeni, mutta elä huoli tökkäsen toki toisiakin, aihetta tai aiheettomasti.....hih-hii  Posted by Picasa