Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.

perjantai 17. heinäkuuta 2015

TANGON TAIKAA TAUSTALLA.....


Kesäkorut korviini koukutin,
pinkkiä povelleni pujoitin.

Tiesin totuuden tangon taiasta, 
sävelen soinnut sisään syötin,
nätin näyttäviksi.
koreaksi kaulalle.

Tekijänä toteutin,
utuiset unelmani.
Ketjua kierätin
helmiä hain,
mehevän mieltymykseni mukailin,
kuvan kauniiksi koruiksi!


Puisia palloja pujottelin
 luisia-lasisia lisäilin.
Toiveeni toteutin tietoisesti,
keräilen kauneutta, 
kasailen kaiken koruiksi.

Hopeaksi heitin 
 monen moista metallia,
helmien hatuiksi  sopivaksi sovitin.

Naivi naisellisuus - luova lapsellisuuus
uskoa uuteen
töihini tuleviin toteutin......




ps. näpersin tämän sivun korut keväällä Budapestissa, joista osa tuunauksen tulosta ja pieni osa ihan helmikaupasta ostettu, näitä sitten yhdistelin sopivaksi toisiinsa.
Mulla soi lähes aina sekalaista kotimaista musiikkia taustalla kun teen näitä kotitöitä......;)

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

PIETARI minun silmin!



Me Suomen Kansalainen Maija Mirjami I
 ja taustani turvaa Venäjän viimeiset keisarit Nikolai ja hänen isänsä Aleksanteri......

Laiva jossa nämä neljä tapasivat toisensa taas monen vuoden jälkeen on nimeltään
Prinsessa Maria....


.....potretti myös hänestä, huomasin että tykkäsi tämä kaunis Mariakin koruista, niin kuin minäkin.....tarkistin ne, lähes nenä kiinni kuvassa.....ja niin ovat ajat muuttuneet, ettei kukaan tullut minua hihasta riuhtomaan pois, vaan sain rauhassa nauttia tästä komeasta taulusta...siis, jopa lähes nuuskimalla......


Menen suoraan Pietari Paavalin linnoitukseen, joka on sitä vanhinta nykyistä Pietaria.
Osasin kyllä varautua hyvillä kulkuvälineillä näihin mukulakivi aukioiden ja katujen päälyksiin, panemalla järkevät kengät jalkaani. Ihan huvikseni en kyllä halunnut siellä köpötellä, koska huomasin roikkuvani aina läheiseni hihoissa ja sillä hidastin toisten menoa.
Ihan omasta tahosta jäin tämän roskiksen viereen istumaan ja siihen olikin varattu rivikaupalla penkkejä meille tarvitsijoille!


Jonotus oli entisellään, vaan lähes kaikki olivat nykyään uteliaita turistia! Olin 25-v.sitten kirkossa käynyt ja tuskin oli sisällys muuttunut....peräkammari oli suljettu jonne olisin halunnut päästä näiden viimeisten Romanovin muistoa kunnioittamaan....osasin kyllä tässä ulkona huilipenkilläkin sen tehdä omana tykönäni ja hiljennyin siellä!


Tarkistin kellosta ajan, 11.50 näyttivät rannekeeni viisarit..... koska oma porukkani sanottiin siellä viipyvän reilut puolisen tuntia, etten vain heitä olisi siellä hukannut ja jäänyt sitten oman onneni ojaan yli viiden miljoonan ihmisen kaupunkiin...... 

En muistanut, että tasan kello 12.00 pamahtaa ja kovaan, useampi tykki laukaistaan, jotka tärisyttää kivistä aukiota myöten pehmeisiin takamuksiini ja lähes pompautti tämäkin tytön asentoon seisomaan! Luulin, että puolikuuro korvanikin aukesi kuulevaksi ja odotin ihmeen tapahtuneen, sen hiljentymisen jälkeen jolloin muistelin Keisariperheen karmeaa kohtaloa....

Sen puolenpäivän pamaukset kuului aikoinani kotiini asti, joten tajusin mistä oli kyse, kaikkihan ihmiset eivät siitä kyllä tienneet mitään, vaan ihmettelivät, että mistäs oikein on kyse!?
Sitten alkoi upea kirkon kellojen soitto, ei kaikki yhtä aikaan vaan yksi kerrallaan, toinen yhtyi toiseen ja voimistui kauniisti pitkäksi soitoksi.

Tämä talo on Pietari Suuren venevaja, hänen veneelle vasiten tehty, siis hän säilytti siellä venettään tottakai !??


En käynyt ikkunan takana tarkistamassa sitä asiaa, ovi oli suljettu!


Katolla olevalla patsaalla on mela kaverina ja muuten mela on Pietarin tunnus nykyäänkin.

Jatkan minun lenskini muistelua uusissa jaksoissa.....koska tämä kaupunki on täynnä historian havinaa joka askeleella, jota ei voi olla huomaamatta.....

Pikakäynti laivalla  oli mitä mainioin reissu, kaksi yötä laivalla herkkupöytien äärellä hyvässä hoidossa ja lisäksi koko päivä siinä välissä tutustuminen Pietarin upeaan kaupunkiin sai suunittelemaan uutta pidempää matkaa ja sitten se hoituu junalla......