Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.

maanantai 22. elokuuta 2016

MATKAMUISTOJA !


Jossain täällä somessa mainitsin, että päätin tarkistaa kolme isoa pahvilaatikkoa jotka ovat olleet parikymmentä vuotta vaatehuoneen perimmäisessä nurkassa!
Oikein hyvin teipattuna viimeisestä  muutosta lähtien. Joskus olen koittanut niitä siirtää mutta painoivat melko reippaasti, joten jätin sikseen ja odottamaan uutta yritystä.

Tokmannilla oli sen verran hyvät tarjoukset isoista kannelisista muovilaatikoista.....ja päätin, että uusin ne pahvilaatikot sitten joskus !?
Tovin jos toisenkin tein sitä työtä ajatuksen kanssa itsekseni, kunnes sain kunnon niskaotteen ja tuuppasin huoneiston haltijan hommiin.
Vaatehuone on pieni ja tietysti kamaa siellä niin paljon kun sinne mahtuu ja vähän senkin päälle.

Käteeni tai oikeastaan silmiini osui pino vanhoja passeja!
Eka passini hommasin  silloin kun sitä tarvittiin ensimmäiseen ulkomaan matkaani 1965!
Pohjoismaissa pärjäiltiin ilmankin ja silloin retkeiltiin vain Ruotsissa ja Norjassa.



Näköjään olin ottanut 10 vuoden passin heti eka kättelyssä, vissiin jo tajusin silloin, ettei se rajojen ylitys tähän yhteen kertaan lopu!



.....ja joutuisaan oli kymmenen vuotta vierähtänyt ja Laukaa oli silloinen kotipaikkani.....


Mistähän syystä olin ottanut vain viiden vuoden matkustuskirjan, vai  olisiko syy ollut siinä kun olin asunnot ja pari vuotta itänaapurissa!? Minullahan ei ollut tarkoitus sinne jäädä kuin muutamaksi vuodeksi mutta työpaikka oli sen verran mielenkiintoinen etten halunnut kesken kaiken lähteä poiskaan.


Tämän passin uusin silloisen työpaikkani naapuristossa  Lenskissä ja virkailijat siellä passi-ja viisumiostolla eivät olleet ihan niitä herttaisempia asiakaspalvelijoita. Asia jäi jostain syystä muistiini.....
Muistan kun menin sinne, niin jono oli pitkä luikerteli pitkin ja poikin hyvin vartioitua katua, se oli sitä aikaa jolloin paikalliset yrittivät epätoivoisesti päästä sieltä pois. Lähinnä siis Inkeriläiset joille oli myönnetty jonkinlainen etuoikeus muuttaa Suomeen.
Mulla oli työnantajalta saatu "roopuska" aina mukana joka oikeutti  mm.ohittamaan kaikki jonot ja muutenkin samaa etuoikeuksia, käytin sitä erittäin harvoin. jonotus kun ei suuremmin mua haitannut!! Silloin kumminkin päätin ohittaa jonon  kylmän rauhallisesti, koska oli kiire takaisin töihin!
Kun sisälle pääsin Suomen pääkonsulaattiin niin kyllä mua kohdelteen siellä kuin paikallisia....siis tarkoittaa, että todella ikävän töykeästi.

No, sekin taas siitä, kun tavat olivat  mitkä olivat silloisessa Neuvostoliitossa!

Pari passia löytyy vielä  piirongin laatikosta, ne viimeisimmät joissa piti olla musta/valkoinen kuva. Kohta on loppuun kulutettu nykyinen ja tulevana vuonna uusin sen ja senhän saa nykyisin vain viideksi vuodeksi.

Luulen, että matkustaminen harvenee omalta kohdalta vuosi vuodelta, tämän vuoden puolella teen kyllä yhden reissun Unkariin. 

Kiinnitin huomiota passien allekirjoitukseen joka ole muuttunut minulta vuoden 1965 jälkeen!

Alku-ja loppukuva on näitä ruman/kauniita vanhoja taloja Budapestista......:)




  

sunnuntai 7. elokuuta 2016

BRASILIAISIA KORUJA !


Olen aina ollut huomattavasti kallellaan koruihin, olipa ne materiaailtaan mitä vain, niin jo tyttösenä pienenä piiparaisena ymmärsin niiden käytön!
Koruista käytetään pääasiallisesti kahta laatua ilmaisevaa sanaa, aito tai sitten romu, ihan sama mulle.....käytän mielelläni sekä että, menoista ja tuloistahan se käytännössä riippuu!?

Yleensä laitan tänne näkyviin  omia tekeleitäni ja niitähän löytyy, koska niitten näpertelyn aloitin jo yli 60v.sitten....van nyt annan vuoron toisten tekemille hiluille!!!

Aloitin täällä somessa Brasilian viikot ja jokainenhan sen tietää, että urheileva kansa kokoontuu joka neljäs vuosi mitä erikoisimpiin paikkoihin ja nyt on vuorossa tämä Rion kaupunki Brasiliassa.

Olen tullut vuosien saatossa tietoiseksi siitä, että missä maassa ne korukivet oikein hyvin kasvaa ja tämä Brasilia on yksi niistä parhaimmista kasvun paikoista!
Pippurin kasvun paikankin tiedän ja samoin makarooninkin.....luonnosta tietysti, sanotaanhan se jo siinä viimeisessä värsyssä,  että maasta sinä olet tullut ja sinne myöskin kaikki palaamme!?

Sattuneista syistä Brasilia on tullut tutuksi, vaikkakin itse en ole siellä koskaan käynyt, mutta tämä sukuni tietää sen maan metkut ja kutkut ja olen heiltä kuulun puheen kautta näitä tietoja ja levittänyt niitä eteen-ja taaksepäin.

Ametisti on kaunis korukivi ja näitten korujen kivet ovat aitoja sellaisia....vähän arvoasteilkoltaan vaatimattomia koko kansan korukiviä, siihen vaikuttaa kiven väri ja hionta tapa!
En ole muuten montakaan kertaa näillä näkyvillä helyillä itseäni koristellut, koska painavat liikaa.....
Päätin vähän korjailla heitä, että jokunen gramma lähtisi pois ja teen osasta helmistä uusia ja käyttö kelpoisia korviksia ja riipuksia.....joskus sitten....:)


Samoin nämä helmet ovat liian isoja ja painavia kun käyttöä ajattelee ja joutuvat myöskin koruverstaan työpöydälle......pihtien käsittelyyn jossain vaiheessa!


Sormukset myöskin aika mollukoita mutta kun koltuun käy niin kyllä niitä voi pitää, sormus metalli siitä hyvän mallinen, että sitä voi pienentää ja suurentaa ilman työkaluja omiin sormiin sopiviksi!


Tämä kevyempi kaulakoru ametistin paloista, jätän kyllä alkuperäiseen malliin koska toimii.....vaikkakin voisin lisätä siihen muutaman ison helmen pienten kavereiksi näistä jo näytetyistä helyistä.



Näistä kahdessa lila ja pinkki ovat melko hyviä kiviä, vaan ei lähellekään täydellisiä!
Tämän mustan kiven arvoitusta en ole ratkaissut....liekö joku hiomaton ioliitti tai jaspis, onhan sitä hiottu jotenkin vaan ei niin siloposkiseksi kun  ametisti ja ruusukvartsi on!?

Nämä korut ovat tulleen minun laatikoihin kymmeniä vuosia sitten ihan käyttöä varten ja suoraan Brasiliasta jonkun meidän porukoitten mukana kun reissasivat tätä väliä.

Olen aika kova penkkiurheilija ja kulutan telkkaria paljon, kun aihetta löytyy. Yöt on kyllä tarkoitus huilia, vaan jos oikein jännäksi menee......niin pitäähän  sitä sitten valvoakin.....:)