Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.

lauantai 24. tammikuuta 2015

VENÄLÄISET LAKKAMAALAUKSET !


Nämä Venäläiset lakkaboxit ovat vaan niin kauniita ja upeata käsityötä, että jaksan vieläkin niitä ihailla!
Olivat silloinkin aikoinaan kovin hintavia ja nykyisinkin, kertovat siellä käyneet. Saas nähdä milloin sinne menisi, mielessä on ollut monta kertaa, vaan en ole sitä toteuttanut.
Kevät olisi sitä mieluisinta aikaa, jaksaisi katella, kävellä ja vain istuksella ja seurata sitä ihmisten paljoutta.

Tätä nykyistä Pietaria ajattelen, vieläkin kiinnostaa sen historia ja tuskin sen mielenkiitoisuus loppuukaan......
Junalla pääsisi joutusaan, mutta kun tätä aikaa on, niin rantatietä linjurilla, ehdottomasti. Upeat maisemat ja vanhat puuhuvilat, tiet oli silloin huonossa kunnossa ja tuskinpa ihan viimeisen päälle niitä muhkuroita ole silotettukaan!?

Vähän tätä omaa saamattomuutta on kun en huvita etukäteen suunnitella reissujani. Viisumia kun vaaditaan, niin olisi pakko ajoissa asiat hoitaa.
Laivamatkoja saisi ilman viisumia, ei nyt sillä, mutta silloin jäisi se menneen ajan nostalgia täysin kokematta.
Meiltä täältä kyllä niitä turistimatkoja sinne tehdään, joten eihän siinä pitäsi kun ottaa yhteyttä järjestäjään ja varata autosta paikka....reppu selkään ja karvahattu päähän!


Tämä ei ole boxi, vaan taulun tapainen. Nämä taulut kertoivat kuvana jonkun perinteisen tarinan.
Alkuperäinen maalattu 1916, siis niinä vallankumouksen korvilla Tämä myyntiin tehty puinen juttu valmistettu 1972 Neuvostoliiton aikana.
Näköjään olen sen ostanut 1992  Pyhästä Pietarista!
Liimatussa lapussa taulun taustalla on kaikki tiedot, otin suurennuslasin ja äkkäsin kirjain kirjaimelta sitä ja jonkin verran jopa ymmärsin.
Hidasta älyämistä se tuntui olevan, koska en muista läheskään kaikkia kirjaimia. Onhan mulla hyvät sanakirjat, mutta olkoosa vain, en ole niitäkään käyttänyt vuosiin.....


Olisi vissiin kyllä pitänyt, niinkuin monta muutakin asiaa!
Kun työt lopetin, niin samalla jätin monta muutakin niihin liittyviä juttuloita, mutta hyvin olen tästäkin huolimatta pärjännyt.
Meillä tuolla kaupungilla kyllä kuuluu paljon vierasta kieltä. Venäjää kun kuulen niin kyllä vähän yritän terästää kuuloani, joskus jos huomaan, että tarvitsevat paikallisen apua niin silloin kyllä tarjoan sitä. 
Aika usein alkavat puhua Englantia takaisin, sama mulle.....ovat nykyisin nämä matkustavat hyvin kielitaitoista porukkaa ja rohkenevat kysyäkin tarvittaessa.

Ennenhän se ei onnistunut kun oli ne ylimääräiset silmät ja korvat aina mukana ja tarkkailivat.
Muistan omassa työssäni täällä Jyväskylässä, mitan hankalaa se kaikille.....mutta senkin muistan miten niitä ankaria sääntöjä rikottiin puolin ja toisin!???
Samoinhan sitä tehtiin rajan toisella puolellakin NL-n aikoihin, mutta onneksi sen voi nykyisin reilusti tunnustaa......olihan se muuten mielenkiintoista ja ikimuistoista aikaa olla ja tehdä töitä kummallakin puolella itärajaa......;)

perjantai 16. tammikuuta 2015

KORUT KÄYTTÖÖN ja tiivisteet ikkunoihin !


Vasiten päätin jo eilen, että lähen heti aamusta ostamaan ikkunantiiviste rullan tai paketin, mitä ne onkaan!? Vaikka meillä on uudet lasit pokineen laitettu koko taloon jokunen vuosi sitten, mutta nyt kyllä huju käy rakosista. Ihan näin hyvää tuuletusta en ole ennen huomannut tässä keittiössä istuessa.

Mikä lieneen toisissa huoneissa, niissä kun harvemmin ikkunoiden vieressä aikaani kulutan. Mitä nyt mennen/tuleen ulos vilkaisen ja tarkistan säätilan ja tietysti mitähän naapureissa  nyt tapahtuu.....

Viluinen en ole tyypiltäni, vaan oli lisättävä paitaa päälle ja sukat jalkaan, koska tuntui varpaissa asti se viileys. Onhan mulla hyvät lämpimät sisävaateet ja tossut käytössä päivittäin. 
Otin sisälämpömitterin eteeni ja kyllä se -18 näyttää täällä keittiössä. Patterit kyllä puskee lämpöä ihan kiitettävästi.

Ainahan sitä sanotaan, että lihavat ihmiset eivät ole viluisia ja enkä ole ollutkaan sitä.....siis viluinen!
Rokotettukin on jo ajoissa, jotten oireile tiettävästi flunssaa......kait sitten se on iän tuoma kysymys ja kumminkin sitä pitäisi lisätä riepua ylle ja alle, jotta olisi miellyttävä tässä ja nyt tätäkin kirjoittaa.



Koruthan tässä holotnassa ei pahemmin lämmitä, kylmä metalli ja posliinihelmet pitäisi ensin lämmittää jotta toimisi iholla lämmön johtimina.
Korvariipuksetkin sen verran pitkät ja heiluvat, niin jos ei siinä koko kaula viilene ni johan on ihme. Kylmä kääty kaulaan, niin johtaa koko roppaan jäätävyyttä ja varpaisiin asti piisaisi sitä viileyden raikkautta.
 Toimisi tämmöiselle reilusti yli puolitoista metriselle mymmelille hyvin ja joutuisaan jos nyt sitä kaipaisin! 
Olin kymmeniä vuosia 161 cm, mutta polvien uusimisen jälkeen pituus mitattiin, olen nuoren lääkäripojan tarkalla mitalla 163 cm! Olisi voinut  olla vaikka kymmenisen senttiä lisääkin, en vaatinut uusinta mittausta, mukavalta tuntui tämä parikin cm-n lisäys!



Nämä korut olen tehnyt jo viime vuonna, tykkään niistä!  Nämä ovat kaikki uusista materiaalista kasattu ja ihan käyttö kelpoisia, vaikka vinguinkin niitten viileydestä.

Eihän sitä ikkunoitten tiivistys juttuja ole myynnissä, kun on sesonki tuotetta!?
Minun mielipiteen on kylläkin tästä toinen, nyt näitä ilmoja pisaa ja tähän hätään tarvitsen niitä apuvälineitä......korvikkeita kyllä löytyy kotoakin ja otan sitten ne käyttöön.

Lempeä ja lämpöä toivota kaikille......:)





keskiviikko 7. tammikuuta 2015

JOULUPAKETTI vähän myöhässä.....


Oikein mukavassa paketissa vietin v. 2014 joulun Laukaassa!

Lunta satoi sen verran, että muutamien lumihiutaleiden verran oli talvinen olo, jäät ei olleet vielä kestäviä ja onneksi ei niitä uhkarohkeita ollut sen kestävyyttä kokeilemassa.
Taas huomasi sen ajan kulun, kolkytävuotta sitten asuin tämän Peurunkajärven rannalla, viitisen vuotta.
 Tapani ei ole haikailla mennyttä aikaa, vaan elän ajassa joka on kohillaan ja vuosiin en ole edes tulevaisuudesta pahemmin haaveillut!


Silloinen ja nykyinenkin rantasauna!

En ottanut selvää sen tämän päivän käytöstä, luulisin sen tilaus saunana toimivan asiakkaille.
Aikoinaan saimme henkilökuntakin sitä käyttää omiin vapa-ajan viettoon kun oli siihen tarvetta. Tottakai maksavat asiakkaat olivat etusijalla.
Kun tein vuorotyötä pääasiallisesti niin kesän aikoina laituri oli minun valtakuntani, siitä oli hyvät puurappuset järveen.
Olin työpaikka kiusattu tai oikeastaan sellainen joka oli sopivasti aina hollilla kun pojilla tuli mieleen kepposet. Helppo kohde joka ei suuttunut ja sehän oli  mieleen noilla poikasilla. 
Muistan yhden kesän aurinkoisen päivän, kun tapani mukaan otin aurinkoa laiturilla, huomasin kyllä ettei laituri ollut kunnolla kiinnitetty. Vissiin oli alkukesän aika.....
Pojat peijoonit tuuppasivat laiturin järvelle, siinä sitten lautalla uiskentelin, en ollut moksiskaan. Tiesin ja pojatkin sen tiesivät, että joutuvat minut ja laiturin veneellä hakemaan järven selältä.
Sitä laituria olivat tulleet kiinnittämään, mutta kun kiusaus oli käsi ulottuvilla, niin pakko oli hoitaa sekin saman sileän tien......;)


Tämä vanha Pölkinahon talo on siinä samassa rannassa, joka toimii nykyisin Peurungan lisärakennuksena, pihapiireineen. 
 Siellä sisällä  oli ohjelmaa lapsille sekä aikuisillekin, leipoivat mm.pipareita. 
Kotakahvilassa pihassa niillä pipareilla herkuteltiin nokipakkukahveilla!
Pölkissä asuu kesäisin Hilarius Hiiri, lapsien kaveri omine hauskoine juttuineen!

Veteraanien porukka on pienentynyt kun istuin ja juttelin heidän kansaan, sanoivat, että tällä kertaa heitä oli kutsuttuna kaksikymmetä sotiemme teräsveteraania.
Nämä komeat herrat, siisteissä puvuissaan, kauluspaidoissa ravatteineen saa kyllä vedet silmiin muillakin eikä vain minulla.....asiallisella käytöksellään ja koko olemuksellaan!!!!


En muuten ihmettelisi vaikka viettäisin seuraavankin joulun täällä yhtä hyvässä ja lämpöisessä paketissa Peurungassa!