Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.

perjantai 15. marraskuuta 2013

HÄMÄRÄN HIIPPAILIJA rehellisillä retkillä.


Tämmöinen sitten kuvasta tuli, kun yöllä lähin innossani kuvaamaan kadun toisella puolella näkemääni valoteosta.
Sitäpaitsi en ole ihan varma onko tämä tarkoitettu kaikille funtsittavaksi, että mitäs tuolla oikeastaan näkyy ja jokainen saa sitten päättää mitä se tahtoo viestittää.
Minun silmissä se on onnistunut valoteos, koska valot palavat erivärisenä ison suojapeiton alla ja ainakin minä pidän sitä oikein tarkasti aseteltuna ja harkitusti tehtynä.

Vai olisikohan se vain työmaa johon on valot jätetty  muuten vain päälle ? !

Omassa mielessä ja silmissä ovat onnistuneet siinä, että näinkin voi tehdä ison talon remontin aikana. Koko Puistokoulun kenttä on täyttä sotkua ja parakkeja täynnä ja ukkeleita kipittää siellä, sinne ja tänne. Ohimennen  vain totean, että yleisesti ottaen  mua on aina mielyttäneet univormuun pukeutuneet näyttävät miehet. Eritoten komeat ammattilaiset haalareissaan.
Minne sitä silmänsä laittaa kun heitä kulkee eestaas tuossa näkösällä, ainakin minä olen heidät huomioinut......


Ei parantunut otos, vaikka kamera oli heilumatta hyppysissäni!
Jalka olisi pitänyt olla kameralle, kun pitkällä valoitusajalla yöllä kuvaa ja tietysti se parempi kamerakin olisi auttanut asiaan.
Ihmettelen etten ole mistään saanut tietoa tästä valoilmiöstä, vaikka lehdet luen ja uutiset kuuntelen mielestäni aika tarkkaan.
Jokin valon teema on tänä vuonna täällä menossa ja niitä upeita isoja juttuja on paljon joka puolella. Jopa niin paljon, että kansalaisia on ärsyttänyt kun tuntuvat kirjoittavan asiasta lehtiin ihan palstojen pituisia  joutavia jorinoita.
Puolustan valoja, koska ovat edukseen ehdottomasti öisin ja lumettomana aikana ja muutenkin ihan turvallisuuden tunnetta antamaan.


Näin oli hiljainen city, keskellä yötä, kukaan ei ihmetellyt mun omituista käytöstä ja sain rauhassa kuvata kotikatuani.


Valot napsautin olkkariin ja raotin säleverhoja yhdestä ikkunasta, että näkisin miten hyvin se loistaa ja loistihan se, kadulta katsottuna...heh-he!
Silmillä erotin hyvin soman venäläisen kattokruunun, vaan kuvassa paistaa ikkunallinen sähkövaloa neljästä lampusta, yksi niistä on semmoinen joka sammuu aina omia aikojaan ja nytkin on pimeänä.  En muuten kovinkaan usein liikuskele virttyneissä kotivetimeissa ulkosalla lenkkarien nauhat auki.
Totesin olevani ns.yöjuoksuissa, vähän kuin ennen vanhaa uutena ollessa. 
Paitsi, että silloin kyllä pukeuduin ihan asiallisesti kun oikein ulos lähdin.

Sananen talon asukkaista, meitä on saman katon alla kaikenlaista sakkia. Ainoastaan A-rappu jossa on myöskin B-luokan porukkaa. Rauhallinen talo ja jos joku liikoja innostuu, siitä kyllä huomautetaan, joskus uskovat ja toisinaan sitten ei. Omistusasuntoja, joista muutama on vuokrattu, pääasiassa opiskelijoille.

Seinänaapurin peräkammarin aikamiespoika on semmoinen erikoisempi hiippailija, minun lisäkseni. Hän lähtee joka yö jonnekin kun äiti on nukahtanut. Laittaa hiljaa oven kiinni, mutta kuuluhan se mulle koska osaan kertoakin tästä toisille!  Hän kun sellainen omituinen höpöttöjä, ajattelee ääneen, joita oikein höystää kuin mukamas miehinen mies olisi, kiroilee!
Sitten kun tulee palaa reissuiltaan, niin harjoittelee ihan normaalilla puheäänellä oven takana. että mitä sanoo äidilleen jos  sattuu heräämään  ja kyselee poikansa menoja. Äiti on jo ikäihminen ja sairas ja poikakin vissiin lähes kuuskymppinen ja myöskin jonkinlaista apua tarvitseva.
Ei osaa oikein erottaa omaa ja toisen omaa, siitä on kyllä tullut jonkinlaista haittaa talon asukkaille, minullekin jo muutaman kerran.
Vähän kyllä tuppaa säälittämään äiti ja poikakin.....ihan kavereita kyllä ollaan ja puheväleissä, niin kuin naapureiden  kuuluukin olla, tottakait!




Vähän nolohkoja yrityksiä olivat noi mun yökuvat, niin päätin laittaa lisäksi tämän  oman kuvankin, pisteeksi sen iin päälle. Taitaa sekin olla jotenkin outo.....mutta hailakkaanpi kuin edelliset.....kuvasta kyllä tunnistaa tapauksen, tästäkin huolimatta, nautitaan valosta ja lauhasta syksystä.



13 kommenttia:

  1. Kiva postaus, kiitos Maikku, olet sinä aika hassuttelija;))
    Kuvat ovat tärkeä osa postausta, sinä sen ymmärrät!
    Jyväskylä on hieno kaupunki, vaikka en monesti ole siellä käynytkään...
    Oikein hyvää viikonloppua sinulle ja uusille polvillesi:)

    ☺☻☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Ailille....:D

      Vien polvet mukani saunaan se on parisen kerrosta alaspäin tästä paikasta. Pesen ne hyvin ja kiitän niitä taas siitä kovasta/hyvästä/ja raskaasta työstä mitä ovat tehneet taas mulle kuluneella viikolla. Aika koville ne muuten joutuu kun kannattelee mekoisen suurta kilomäärää, mutta lihakset vahvistuu samalla ja uudet nivelet pysyy norjina kun niitä asiallisti käytän.....;)

      Poista
  2. Hauska postaus.Mukavaa pyhäpäivää:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ritva....odottelen tässä nuorisoa ja yhta koiraa ja samalla seuraan ruota ulkoilmaa, aika kovia ovat nuo tuulenpuuskat....jos olisin ihan pikkuinen mymmeli niin varmaan lentelin pitkin katua tuulen mukana.....;)

      Poista
  3. Ihan hyviä nuo yövalojen kuvat on, mutta varmasti erilaisia mitä valojen tekijä on tavoitellut - ei haittaa. Livine se Puistokoulun valoteos olisi pitänyt nähdä - tai mikä se sitten olikaan.

    Mukavia ihmisiä talossasi asuu, ainakin ne joita olen tavannut. Ystävällisiä ja kohteliatia ovat, kun hississä tai rappukäytävässä olen rupatellut ihmisten kanssa. Eivät ole tuppisuita murjottajia - höpöttäjiäkin on.

    Vilkkaassa kaupungissa huomaa olevansa kun rappukäytävä kajahtaa, jos joku sulkee ovensa liian reippaasti tai kun parvekkeella kahvikuppiin ilmestyy tulitikku tai tupakantumppi (jollai ei vissiin ole tuhkakuppia parvekkeellaan). Liikennekään ei ulkoa kuulu kun ikkunat vaihettiin tiiviimpiin, öinen ovisummeriin nojailukin on vähentyny (käydessäni nukun siinä olohuneessa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... korjaus: Livine = Livenä ei noista kirotusvirheistä pääse

      Poista
    2. Ne valot oli tosiaan kauniita, oikein tyylikkäästi hehkuivat,,,,,vaan sammutettiin jo, vissiin sillä loppuivat kun joulukatua avataan, markkinat alkoivat jo perjantaina! Muuten Adventtikalenteri tulee lyseon ikkunoihin, en kerkee niitä kuvata, joten muista ne tallentaa kun tulet täälllä käymään mun poissa olessa.....vähän hommia saat kun toimitat talonvahti/kyttääjän virkaa mun poissa ollessa... hih...;)

      Meillä muuten käytävien ovet tiivistettiin ja autto asiaan, ainakin tuntuu siltä, tai sitten asukit päättivät korjailla omia tapojaan.

      Poista
  4. Ihan hyviä kuvia nuo kaikki ovat. Olet kyllä taitava maalaamaan. Seuraavassa elämässä mä haluun osata kieliä ja maalata, siis muutakin kun aitaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä on Amalia laittaa jo tilaus seuraavaan elämään jo ajoissa, mulla olis musikaalisuus! Vaikka laulan ja tykkään siitä, vaan kun ei oikein kohilleen osu ja olisi kiva omistaa oikea kaunis lauluääni. En osaa soittaa mitään, enkä nuottia lukee, mutta sitten siinä uudessa elämässä haluaisin nämä....siis tilaus on päällä...heh....;O

      Poista
  5. Hyviä on nämä yölliset otoksesi, tuo ensimmäinen on kuin maalaus, vähän salaperäinen. Minulla ei pimeällä onnistu yhtään mikään kuvaaminen vaikka kuinka yritän. Mielessä on ollut käydä meidän kylän suurimman liikenneympyrän valoteosta kuvaamassa (muistaakseni en ole käynyt vielä...) se kun on niin hieno pimeällä, vaan ei taitaisi onnistua, no katsotaan jos joskus saan mentyä. Hyvin erottuu valaistu ikkunasi talon seinästä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin muuten uudestaan vähän vedättää sitä kameraa, vaan enpä saanutkaan minkaanlaista raitaa aikaseksi! Kait tähänkin kuvauseen vois auttaa se kokeilu aina vain uudestaa kunne onnistuu ja sit kun onnistuu niin ei muista, että mitäs tulikaan tehtyä.
      Vähän liikaa erottui se ikkuna, olis halunnut sen kattokruunun näkyväksi, no ei auta muuta kun vain harjoitella.....onneks on nykyään noi dikikamerat.....;)

      Poista
  6. Tää melkein uskois että revontulet loiskuaa harjukaupungin yllä! Ja hienoja otoksia nää toisetkin kuvat. Minä en osaa - siis oikeasti - ottaa kuvia muuten kuin päivän valon aikaan. Kai tuolla pikkukameradella vois jos osais, mutta ei tää jaksa mitään ohjeita lukea, rätkii vaan koirastaan hassuja otoksia....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli koira täällä tänään, oikein kultamitalista Jklän näyttelystä tänään ja muutenkin hyväksi todettu monta kertaa......ja minä torvi en tajunnu ottaa yhtäkään kuvaa, leikin vain juttelin sen kaa....hitsi kun harmittaa vielläkin. Enhän muuten ole Simostakaan ottanut kuvia.....vissiin noi koirat vievät omalla personallaan kaiken huomion ja sitten käykin näin.....;)

      Poista