Oppia ikä kaikki

Jouluaika jatkuu rauhallisena, joten laitoin tämän uusimman enkelini esille. Maalailen näitä enkeleitä ja tämän idean sain uuden Kalevalan kuvituksesta, joka esitti Ilmatarta! Muokkasin, siis maalasin se oman maun mukkaan. Kutsun sitä aikuisten suojelusenkeliksi. Tumma taivas ja myrskyisä vesi, johon enkeli tuo valoa.

Joulupäivänä syödään tässä taloudessa, eilistä lämmitettyä, maistui muuten tänäänkin hyvältä!
Maustoin riisipuuroni uudella tavalla eilen, en suosittele, mutta pakko kertoo, ku naurattaa vielläkin....

Vaihdoin kanelin maustepippuriin, tottakait tarkistin purkin, ruskeeta jauhoo, ei muuta kun, rops-rops valkosen puuron päälle. Kun kanelin maku on mieluinen, niin laitan sit reippaasti, samoin näköjään maustepippuriakin.

 Puhelin soi puuroaikaa ja istahdin vastaamaan maustepurkki kätösissä ja samalla huomasin hölmöykseni.

Taas tuli todistettua, että kyllä se vahingonilo on paras ilo, jouluntoivotuksista ei meenannu tulla toisessa päässä mitään, kun sielläkin piti kertoo mun tekemisiä kuulijoille.
 Hyvä asia oli se etten karistellut sitä kuin omalle kipolleni!
 No, pientähän se oli , kun vertaa Titaniciin.
En malttanut olla maistamatta sitä, laitoin sokuriakin räpsäyksen, ei parantunnut maku!?

Tiedoksi, elä tee niinkuin minä tein, vaan niikuin minä neuvon!

 Voi olla ettei niitä neuvojakaan kannata aina uskoa.....vaikka sen antaja olisi yhtä viisas ja tietävä kuin MINÄ ;)

JOULUAATO 2010...

Jouluaaton aamulla Jyväskylän kävelykadulla, pakkasta -25.

JOULURAUHA on jo julistettu tässä huushollissa!! Kaikki on tehty, mitä oli tarkoituskin ja jos suoraan sanon ni melko vaatimatonta! Kylläkin on kystäkyllä, uskoisin, mutta yliäyräitten en tehnyt/ostannut mitään. Vissiin tässä tosissan vanhenee ja kait viisastuu kun kattoo mitä hommaa!?
Eilen tein sekahedelmäsopan ja nyt hautuu riisipuuro, perintökattilassa.
Samaten eilen kävin jo hautausmaalla, monen päivän kynttelit viemässä. En muista milloin on ollut niin kylmää ku eilen. En ole palelevaa tyyppiä ja hyvin oli päällä, jopa karvahattu jossa on lipat ja läpät. Jossain vaiheessa meenasin sen karvareuhkan antaa kiertoon, kun luulin ettei pakkasia ole kun uutiset ja lehet sano, että lämpiää talvetkin, omiaan puhuvat, onneks pidin turkishatun viellä omanani. Karvahattuja liikkuu taas tuolla kävelykadullakin, ihan kivan näkösta, totesin.

JOULUN RAUHAA JA HYVÄÄ MIELTÄ TEILLE KAIKILLE LUKIJAT JA KIRJOITTAJAT!

JOULU TERVEHDYS!

Käyn harva-se-päivä pelaamassa noppaa poikien kanssa, koska ovat heti seuraavassa korttelissa. Ihmettelen alussa ovatko ihan luvan kanssa siinä koulun edestalla, olivat ja saavat pelata kunhan ei käytetä rahaa. Ottivat mielellään kimppaan, kun kerroin että olen JOULUPUKIN maasta. Joulupukkia sanaa käytetään jopa uutisissa, siis suomeksi sanottuna. Johtuu siintä kun hän tulee joka vuosi lentokoneella pariksi viikoksi hommiin Unkariin ja pääasiassa Budapestiin, tätä on jatkunnut jo vuosia, että tuttu ukko Unkarissa. Olen myös oppinut hänet tuntemaan, voisin jopa sanoa että olemme ystävystyneet. En ole hänen tontunsa, vaan hyvä ystäväni Rèka joka on paikallinen suomenkielen opettaja, on aina kimpassa. Käyvät sairaalat, koulut, erityisesti näissä huono-osaisten ja apua tarvisevien lasten luona, ja vievät pieniä lahjoja. Nythän oli pato murtumalla paljon ihmisiä jotka ovat avun tarpeessa, seutu on köyhää ja monilapsisia perheitä jotka menenttivät kaiken. Joulupukki toi pientä iloa sinne, tai oikeestaa suurta, sen näki lasten ja heidän perheitten ilmeistä! Muuten eka kertaa kuulin kun lapset oli opetelleet suomeksi laulamaa...joulupukki, joulupukki, valkoparta vanha-ukki..... Vedet tirahti mulla silmiin, mutta niin taisi Joulupukillakin käydä ja virkansa puolesta paikalla oleville ihmisille!
Olen täällä Suomessa, ihanassa pakkasessa ja lumessa  jota kaipasinkin.....
Tämmöisellä kortilla, oli muuten ensin toinen sarjaan kuuluva kortti esillä, mutta vahingossa taas painelin nappuloita ja hukkasin sen, toivottavasti saan sen ensi jouluksi esille, pitää pyytää opelta taas apua, aika tohelo olen, vissiin sentakia olenkin TONTTU, mutta tontuthan ovat kilttejä ja hyväsydämisiä otuksia! Kiitän kuluneesta ajasta, sukulaiset, ystävät ja kylänmiehet ja toivotan JOULUN RAUHAA ja parempaa UUTTA VUOTTA!

Menneen talven lumia.

Pentti, Maija, ystävä ja Pirkko 1950 -luvulla.

Luen ja kattelen mielelläni ystävieni laittamia talvisia kuvia tässä blogissa!

Nyt on tarjolla muutama kuva kiertoon. Vanhoja ovat, kun ajattelen vuosissa, mutta kauniita ja mielenkiintoisia ja tuovat muistoja mieleen. Varastoissa on muuten aika paljon valokuvia, melkein kaikki isäni ottamia, hän oli ammatti-ihminen siinä hommassa. Hyvä juttu oli se, että hän teki kuvat aina neljänä kpl-na, jotta me veljeni ja siskoni myös saimme omat, että siinä niitä kertyi melkoinen määrä jälkipolvillekin.

Meenasin ittekin ruveta näihin kuva hommiin, olin kouluaikoina valokuvaamossa töissä, tykkäsin kyllä kovasti ja opin paljon. Mutta, sit kävi miten kävin, lähdinkin maailmalle, ja sitä en ole katunnut koskaan. Valokuvia tuli lisää, joten elämä on säilössä valokuvissa ja onneks viellä muistissakin!

Huomio. huomio...olen hiihtännytkin, no jokainen hiihti silloin, siis melkein, kait!? Yleensä pyhä ap.suksille ja lenkki oli muuten melko pitkä. Minä hiihdin aina viimeisenä koska olin nuorin ja hitain ja kun jäin liikaa jälkeen tai kaaduin, niin Pentti, veljeni joutui tarkistamaan minut ja otti taakseen hiihtämään. Mutta teki aina saman jutun mulle. Kun latu meni lumisen puun alta, ni nosti sauvansa kopautti oksia ja mä sain lumet niskaani. Vissiin se oli musta kivaa, koska en vaihtannut paikkaa, että tämmönen tuli mieleen. Minä reppana sitten yritin sen kierättää, että Pirkkokin sais lumet niskaansa, luulen että onnistuin, pitää kysyä häneltä!?

Nämä kuvat ovat meidän pihasta. Leikkimökkikin näkyy vähän takaoikeella, oli muuten upea, keittiö ja kammari, kuistin lisäksi, semmonen kaunis, puukoristeineen ja ikkunan luukuineen ja monivärinen, vähän niinikuin piparkakkutalo. Nukuimme siellä kesällä oli sängyt ja kaikki. Syntymä-ja nimipäiväjuhlatkin vietettiin siellä jos oli kesäaikaan. En usein käy niissä paikoissa joissa olen asunnut, vaan männä kesänä, kun sain kyytiä, tarkistettiin, kaikki oli paikoillaan ja kaunis talo ulkorakennuksineen ja pihoineen. Uudet asukkaat jatkoivat perinteitä. Muutekin oli upea ja hyvin hoidettu katu nykyääkin, vanhaa omakoti aluetta, isoineen tonttineen on tämänkin ajan haluttua asumismuotoa, ja harvoin tarjolla, näin mainostetaan, mutta totta on. 

Olen Jyväskyläläinen ja tänne palasin maailmankiertueeni jälkeen, oli helppoa, vaikka sopeudun muuten minne/mihin vain, sen olen todennut, vaikeudet ja ongelmat tekee eläjä itse, täällä tai siellä, silloin on pysyttävä paikassa missä olo on omillaan.

KARI - TAPION - MUISTOLLE......

Koskaan ei tiedä, onko matkaa, paljon vai vähän,

yhtä äkkiä sen huomaa päättyvän,

tähän!

Oikea vanhan ajan talvi.

Tein kieroksen kaupungilla! Kovin oli joulusta ja paljon ihmisiä, etin mummonpenkin ja kävin istumaan ja kattelee. Täällä Jyväskylässä on oikeestaan kiva tämä city, koska on monta ostoskeskusta ja pääsee helposti paikasta toiseen. Ei haittaa pakkaset tai sateet ja huilipaikkoja löytyy, meille huonokinttusille, joissa saa istua ilman maksua.
Ei sillä kahviloitakin on ihan tarpeeksi ja edullisia ruokapaikkojakin löytyy. Kauppoja, isoja , pieniä, kalliita ja niitä mun puotiloita, edullisia ja meille paksuillekin löytyy ihan varmasti päällepantavaa. Henkassa&Maukassa olivat tänään alkaneet alen, ja minä onneton päätin tarkistaa rekit! Ostin tietysti, ku halvalla sain, jos 25 ecun hupparin saa 10-llä, ni varmaan ostaisit itekin ja kun oli viellä verkkaripökät samanväriset(tumma harmaa), ostin!
Nyt on vältettävä näitä kauppoja ja muistettava että mun ei tarvi kaikkea ostaa mitä halvalla saa ja päälle mahtuu.
Torilla on tänään joku tonttu-joulu-iltatori klo 21 asti, en mene ja tossa selän takana on kans jonkinlainen joulutori.
Joululahjoja en ostele, mitä nyt omaks iloks verkkarit ja semmosta, olemme sen sopineet lähipiirin kaa. Oikeestaan mulla on kaikki joulupaineet olleet jo vuosia pois, vaikka olisin täällä täällä suomessa. Ai yks juttu minkä teen, ostan kinkun ja paistan sen ja dippaan leipää siihen paistoliemeen kun odottelen sen kypsymistä!!
Sinne torille muuten menee ihmisiä, nään kun tää mun toimisto on keittiön ruokapöytä, pitäisköhän sinne kumminkin mennä!? Jos menen niin en ainenkaan ota ostoskärriä mukaan, vai ottaiskohan......

Talvi tuli ja minä myös!

Aamuyöstä köpöttelin kotia kohti, oli pe-la yö, ja kapakit alkaneet tyhjentää porukkaa pihalle! Huomasin olevani SUOMESSA, sillä vastaani hontturoi täysikänen-kokonen-ukkeli, jonka äänen kuulin jo kaukaa.
Joku mantra lienee ku toisti samaa, vissiin ajatteli ääneen, et muistas millä asialla on, en kysynnyt, ohitti, ja sama hokema jatkui, ei kattonnut päälle....jäin itte kattoo yökulkijan perään! Se oli tietysti V-lä alkava ja päättyy U-hun sana, jota käytetään melko yleisesti.
Että, ihan kivaa ja sillee, tervetuloa Suomeen, matkakeskuksesta on 5-10 min.kävely, johon en käytä maksullista kulkuneuvoa. 
Jätin matkalaukun sinne toiseen päähän kun kuulin Finnairin emojen lakoista, tarkotus oli tuoda kehystettyjä tauluja sekä alesta ostettuja sametti punttihousuja mukanani. Koska ne olivat erinomaista pakkaus materiaalia.paksua/joustavaa kangasta, ja isokokosia! Heh-heh!  Teinkin oikean valinnan, Budapestin kenttä oli kaaos ja Vantaa samoin, ilman pakaasia pääsee helpommin eteenpäin, laukkuja oli kasaantunnut jo melko läjä, joita kukaan ei huolinnut, täällä suomen päässä!? 
Keväällä, sen tulivuoren aikaan, pääsin hyvin kyytiin, kun ei ollut matkatavaroita. Silloin onnekseni tuli minun menevä aukko taivaalle, ni eiku koneeseen. mukaan, totuus oli se, et olin  heti valmis lähtemään, eikä ollut väliä minkä kautta lennän Budapestiin. Brysselin kautta pääsin määränpäähän silloin.

Kunhan tässä nukun muutaman yön niin sitten jatkan taas entiseen  tapaan.

Oli muuten kiva lukee "avustajani" kirjoituksia ja kuviakin oli laittannut, vissiin sen kautta olin saannut uusia ystäviä, K I I T O S teille kaikille, entiset kujeet ja totuudet jatkuu, joulukiireitä taikka paineita minulla ei ole eikä tule, palaillaan!