Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.

sunnuntai 14. elokuuta 2011

MINÄ KIRJOITIN TOTUUKSIA MINUSTA !



Enhän mä sitä leivosta  osannut siirtää tänne, niin kaappasin sen toisaalta! Muuten aika herkullisen näköinen, vai mitä siihen sanot, vähän niiku suklaasydän, eikä niin vähääkään!
NENUNEN kun laitto mulle muutaman kysymyksen, olivat naurettavan helppoja...heh-heh....mutta annas olla kun piti ruveta vastaamaan, ni...huh-huh!?

OOOOO

1. LEMPIVÄRISI ?
- Ei mulla voi olla lempiväriä, kun työkseni niitä käytän, tykkään väreistä. Luoja kun laitto mut tummahip(p)iäiseksi sinisilmäksi, niin kaikki passaa ja olen tyytyväinen! Vaateet, huusholli ja koko pakkaus on iloisen kirjavaa, siis emännän mallin mukaan....jos oikein etin, niin sininen.

2. MIELIRUOKASI ?
-Voi eiiiiiii!! Olen ammatti-ihminen tällä alalla ja mulla kun ei voi olla mieliruokaa, se kun olisi haitannut mun kulinaarista työtäni..höh!? Pakko vain lisätä, että kaikki menee alas mitä eteeni saan, näin tässä nyt ollaan puhtaan lautasen kanssa..... Nyt eläke-mummona tykkään muuten kaikesta yksinkertaisista suomalaisista ruuista...mami...sienikastike ja keit.perut, silakkalaatikko, puurot jne.

3. PAIKKA JOSSA HALUAISIT KÄYDÄ?
-Tässä se viimenen vitsi, kun olen kiertänyt muutakin, eikä vaan tahkoo....nähnyt muutakin, eikä vain nälkää....ylittänyt muitakin rajoja, eikä vain kengän rajoja! Sanoppas se nyt!?
Tärkein tällä hetkellä, halusin pikapuoliin käydä tätini-91v.luona Vilppulassa, hän asuu yksin kaunista omakotitaloa ja on esikuvani!
ps.jos noi nivelrikot polvissa ei haittais niin paljoo ku haittaa nyt, nii se  olisi kiinanmuuri, jossa en ole käynny, ni sinne sit, taittaa näillä peleillä jäädä käymättä, kait!

OOOOO

Äkkinäinen joka mua ei tunne, sylkäisisi ja toteaisi jotta, jopas uhoo, en uhoo, paljon on tehty ja nähty. Vapaaehtoisesti valitsin elämäntapani ja olen tyytyväinen ollut ja onnistuin siinä, vaikkakin ennenaikojaan jouduinkin sairaseläkeelle!

Selvennän tässä vähän mun kiertolaiseloani. Ensinäkin se taitaa olla sukuvika, siis perinnöllinen, ilolla olen ottannut perinnön vastaan ja rikastuttanut sitä omalla osallani!
Supistan sen mahollisemman lyhyeen sepustukseen.
Kauhasta se alkoi kaalisopan keittämämin jo vajaamittasena oli oma pikkukattila hellalla, äiti neuvoi ja ohjasi. Koska opinnot ei ollut mun juttu, niin valitsin toisen tien, sanakirja taskuun ja maailmalle työn- ja kielten oppiin paikan päälle. Reitti kulki Saksa-Itävalta-Italia- Suomi-Amerika-Suomi-NL/Venäjä, takas suomeen! Siis kansakoulun pohjalla kansainväliseksi keittiöpääliköksi, näin tein ulkomailla ja suomessa olin salin puolella hovimestarina ja hotelin.vast.ot. virkailijana.

Siivosin ja tiskasinkin siinä välillä.
 Koko ajan harrastuksena oli tämä taide ja  muut käden työt. Eläkeelle jäin JKLn kaupungin terveyskeskuksen sairaalan askarteluohjaajan hommeleista, joten sain unelman, että harrastuksesta tein loppuajan ammatin. Koulutin kyllä ahkerasti itseäni  erinlaisilla kurseilla, jotta kummakin ammatin sormituntuma ei ehtynyt.....
Kolmenkymmenen vuoden työn tuloksella sain sen minkä olin suunitellut, hyvän käytännön kielitaidon useamassakin kielessä ja USAn Ulkoministeriön palkkani maksajaksi.  Siintä oli hyvä lopettaa ja aloitaa Suomessa vapaaehtoistyöt, joka jatkuu edelleenkin!
Viimeiset kolmetoista vuotta olen Jyväskylä- Budapest väliä reissannut.  Työ rajoitti sitä välillä, vaan nykyisinhän voin siellä pitempääkin olla.
Että tämä tästä, jotta kyllä sillä kuuluisalla Suomalaisella sisulla pärjää ja onnistuu missä mualman kolkassa vuan, rippi-ja kansakoulun läpikäyneenäkin, uimakoulussakin olen ollut, muuta en saannut maisterin papereita!
Hyvän itsetunnon, luovan hulluuden ja järkevällä pelisilmän käytöllä, sen täten todistan...;)






Tämä HASSU HANURIN SOITTAJA  jonka maalasin Unkarissa, voisi kait jotekin kuvata minua!

12 kommenttia:

  1. Monipuolisen, rohkean elämänkulun olet itsellesi valinnut vai oliko se toistepäin, että työ vakitsi sinut ja vei mennessään. On paljon muistoja säkissäsi loppuelämän piristäjäksi. Ei tarvi aatella, miksi en vain mennyt ja elänyt. Hienoa!

    VastaaPoista
  2. Moi Maikku!

    Olet ihan "self made"-nainen, itseoppinut!
    Se on minusta hienoa, ei kouluissa kaikkea opi, oppii sitä muutenkin, jos halua on...

    Jos sinulla on nivelrikko polvissa, en suosittele Kiinanmuurille menoa, on korkeat askelmat siellä..;) En matkusta sinne minäkään!

    Kiitos kivasta selostuksestasi, Maikku, ja oikein mukavaa viikon alkua sinulle<3

    VastaaPoista
  3. Niin se on - elämä vie mennessään. Jos on halua niin keinotkin löytyvät. Niinkuin entisen tytön koulun käynnin aloitus .... muistatko Maija??

    VastaaPoista
  4. Maailmanmatkaaja Maija. Nostan hattua rohkeudellesi tarttua toimeen ja pärjätä maailmalla.
    Vastaukset ovat hienoja ja suklasaydämet ah niin makoisia.
    "Oma kuva" on mainio!

    VastaaPoista
  5. MUMMELI, ite kyllä olin pääasiassa sen valinnut ja suunitellut, mutta reisusta tulikin suuniteltua pitempi, mutta sainpahan kaupantekijäisii muutaman lisäkielenkin!

    AILI-MUMMO, ravintola-alan koulutus mulla oli salin puolelle, että kyllä sen voi sanoa "self made"olin keittiön puolella, osasin ja tykkäsin siintä hommasta. Olisihan voinut olla vain paperihommissa koko ajan, mutta tein kumminkin ne käytännön työt itse, mutta olihan niitä apulaisia. Säästyin siltä patatiskiltä, mutta en kaihtanut sitäkään...;)
    Maalarin opissa on myös käynnyt hyvä säkä, koska oli mahdollisuus työskennellä ammattitaiteilijoiden kanssa koko ajan,jopa käyttää samaa työhuonetta..;D
    Joo sovitaan, ettei lähetä sinne Kiinan muurille hurjistelee...kiitos ja nautitaan tulevasta viikosta...;)

    VastaaPoista
  6. PIKOLINI, tottahan sen koulun käynnin aloituksen muistan sillä entisellä tytöllä oli tahtoa ja päämäärä...hih..! Siintä sitten eri juttu, eessäpäin...;)

    MINTTULI, jostain syystä en saannut sitä alkuperäistä kakkua tänne näkyviin, liikkeelle lähti mutta joku nälkänen sen söi!?
    Olen jossain vaiheessa julkaissut ne kaks muuta pelleä, pillin-ja viulun soittajat, saman tyyliset ovat ovat nämä taulut veijareista!

    VastaaPoista
  7. Tuohon tarinaasi ei ole paljon sanomista, niin läkähdyttävä kuvaus matkasta elämääsi. Naurattaa tuo kommenttisi uimamaisterin papereista! Mutta tiedän, että olet oma itsesti ja sillä olet pärjäillyt. Hattua nostan maailmalle rohkeasta askeltamisestasi ja pärjäämisestäsi. Ei ne paperit vaan ihminen, olkoon se tässäkin todistettu. Hyvä Maikku, kaikki eivät pysty samaan ja luja tahto vie vaikka läpi harmaan kiven. Työ tekijäänsä neuvoo eikä sumusta ole haittaa, jos suunta on selvillä. Isohali sinulle, Maikkuli. Olet ihana. Kuin myös tuo maalaamasi haitaristipellepeloton! Vau!

    VastaaPoista
  8. Joo, kyllä kelpaa korvikkeeksi tuo leivos;) Elämästäsi huomaa että sitä pärjää kun tietää mitä tahtoo ja on uskallusta vaan tarttua toimeen. Siinä kohen nykyään on menny vähän harhaan kun vaajitaan paperia nähtäväksi, jotta onko pätevä ja onko kokemusta.

    Tuo on hyvä tuo hanuristi:D Sitä katellessa tulee hyvälle mielelle väkisinkin.

    VastaaPoista
  9. Paljon olet nahnyt ja kokenut.Eika takuulla mikaan ole ollut hukkaan heitettya.Tuota kaikkea on mukava muistella ja kertoilla.
    Hauskasti osaat noita meille kertoilla.
    Kivaa alkavaa viikkoa,kaima.

    VastaaPoista
  10. "anja", aattelepas, että niin saamaton olin jotta paperia vaille jäin maisterin tutkinnosta, en ees korjannut asiaa jälkikäteen...voi olla, että jäin luokalleni tai mut potkittiin pois koulusta, kun ei nään huvittanutkaa uida...osaan muuten uida, tai sanoisko pysyn pinnalla....;)

    NENUNEN, olen sitä miettinyt miten paljon vaaditaan koulutusta nykyajan lapsilta ja miten hyvin ovat koulutettuja ja töitä ei vaan löydy!! Vaikka kuuluin ns.suureen ikäluokkaa, niihin sodan jälkeisiin-pula-ajan-kakaroihin, meitä oli hirveet määrät juoksemassa työn perässä ja koulupaikkaa oottamassa!?? Onneksi pääsin silloin elämän alkuu, kait vähän helponmalla...enpä tiijä!???? ;D

    SATEENKAARI, niinhän me olemme...kaikenlaista...ja edessäpäinkin on viellä lisää, luulisin! Samoin sinne toivotan rauhallista aikaa, huomasin, että olit pellilisen pullia leiponut...nami..;)

    VastaaPoista
  11. Mahtava on elämän kokemuksesi,ja miten hyvännäköinen leivos,aurinkoisia päiviä,Maikku<3

    VastaaPoista
  12. RITVA, kiitos ja kiva kun huomioit minut! Muuten jo oli mahtava leivos-sivu kun guugletin ja tarkastelin niitä....;)

    VastaaPoista