Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.

perjantai 12. elokuuta 2011

ONNEA TEILLE JA MEILLE KAIKILLE SAMALLA KÄDEN OJENUKSELLA!


Tässä kukkaset, jotka on maalannut tauluksi, tätini Eila, täytti muuten 91v....taulu on olohuoneeni seinällä!




Horoskoopin olen jo esitellyt aijemmin, mutta kun teitä on niin paljon niin tulkoonsa uudestaan  tämä oman maalaukseni kera kukkasien, onnea, terveyttä toivotan....



Tämä kuva esittää 10.08 syntynyttä leijonaa, joka sai nimekseen Pirkko Kaarina ja on minua 1v.6kk.20pv. vanhempi siskoseni!
Kuten huomasitte, niin huoltaa ja hoitaa mua edelleenkin erittäin hyvin, josta olen kiitollinen. Aloitti ison-siskon hommat kuulemma heti, kun kotiuduin äidin matkassa laitokselta. Vaikka eipä ollut kovinkaa isonen itekään, vaan tiesi mitä piti tehdä huutavalle pikku-siskolle. Hauskoja juttuja kertoivat vanhemmat näistä alkuvuosista. Muuten oli pikkuisena Pirkko kuvan näköinen tyttönen, isot ruskeat manteli-silmät, suorat tummat kulmakarvat ja samoin muuten vahva tukka! Totinen ja tarmokas oli hän, minä  kuulemma jonkin verran vilkkaampi.....

Olemme aina tulleet hyvin toimeen keskenämme, vaikkakin tuhansia kilometriä on välilämme ollut useinkin. Amerikoissa ja Saksassa asuimme jonkin aikaa  samanaikasesti, vaikkakin eri kaupungeissa. Maailman maat ja kilometrit lähensivät vain meitä, niinkuin koko perhettämme, koska silloin huomaa sen toisen tärkeyden ja tarpeelisuuden!

ps. jos ja kun suoraan sanon, niin jopas oli outoa olla ilman tätä vempelettä. Tässähän se oli, mutta mokkula verstaalla, joten kattelin kaihoisasti sitä joka päivä ja jonkinlainen ikäväkin tuli. Kaihosin päästä edes koskettamaan näitä mustia nappuloita....älytöntä, mutta näin se vain oli.

Ilmoittivat Gigantista, et pötkylän voi noutaa, hain sen tänään! Onneksi huolto meni viellä takaukseen ja sain uuden vastaavan. Pyysin poikaa päivittää sen,  sillä uudella mokiksella, oli läppäri matkassa, hän oli ystävällinen ja se toimi siellä..... mutta annas olla ku päästiin toi muutama sata metriä kotiin!?
Minä toimistoani pystyttää entiselle tutulle paikalle keittiön pöydälle ja hommiin.
Eipäs pelittänytkään, ja taas siskolle soittamaan, yritin ja yritin hänen ohjauksen mukaan....ei vaan onnistunut. Sano, että kait son päiväseltään lähettävä junalla tänne/sinne....hih...Espoosta Jyväskylään! Tämmönen sisko mulla on, edelleenkin!
Siintä vissin, taas uudestaan koksaamaan piti alkaman, konetta ensin jäähyttelin ja tein niin kun olen nähnyt viisaanpien tekevän, puhaltelevat pölyjä reijistä ja tikkulosta pois ja hellästi sormilla hipasevat.
Onnistuin, miten lie  ja kirjoitan nyt, ilmoitin Pirkolle, ettei huoli junaan nousta....luen kertaaleen sepustuksen läpi ja laitan sen maailmalle, kirjoittamisiin ystävät ja onnea kaikille...;D

9 kommenttia:

  1. KIITOS pikku sisko --- ihan tuppas tippa linssiin kun niin kauniisti juttusit. No, eihän meidän ole koskaan tarvinnut riidellä ja ihmisyys opittiin jo kotona pienenä.

    VastaaPoista
  2. Ja niin tapahtui jotta mokkula viimennii suostu yhteistoimintaan, mikä siinä lie että mulla on asiaa Sinulle sillon kun oot joko karkaamassa ulkomaille tai sitten mokkulat ei pellaa, hmm, sitä jään miettimään ja kurvaan ulos pyörän selkään, ensin kauppaan ja sitten muuten vaan. Vaan kiva että bitit taas kulkee ja SAAT ihan omin silmin tämännii jorinan lukkee.

    Muuten,, voisit leivoksesi hakkee. Pijan vielä kuivahtaa..

    VastaaPoista
  3. Heips! Hyvä että mokkulasi pelittää taas. Tuo jellona horroskaapissa on niin hauska ja hymyilevä, että siitä tulee hyvälle tuulelle myös myöhemmin syntyneet eli jälkijellonat.
    On ollut pientä haipakkaa elo myös täällä, mutta tasaantunee sen verran, että pääsen tykyttämään tekstiä kohtapuoliin itsekin. Nopas, ei pieni paussi pahaa tee ainakaan minulle, sen verran suupaltti... niinkuin varmaan totesitkin.
    Aurinkoisia elokuun päiviä sisempään. Sadetta jo saatu kerrakseen.

    VastaaPoista
  4. Moi Maikku!

    Onnea myös sinulle, Maikku<3

    Vai olet sinä Pikoliinin sisar, nyt sen vasta ymmärsin; niin hidasta on älynkäyttöni nykyään. Molemmat kansainvälisiä ihmisiä, on kokemusta ulkomailta monestakin maasta..;)

    Mokkuloihin pitää nyt itsenikin opetella, lankalinja sanotaan irti, ja sähköpostikin muuttuu siinä samalla.

    Oikein mukavaa viikonloppua sinulle, Maikku, ja kiitos tästä postauksesta<3

    VastaaPoista
  5. PIKOLINI, olin innoissani ku netti rupes pelittää, kuviakin tul kolme, ku yleensä laitan vain yhden...;)

    NENUNEN,kuola valluu suunpielistä ku ajattelen sitä leivosta, tulossa ollaan, mietin jo vastauksia....

    VastaaPoista
  6. "anja",joo kyllä paussit on paikoillaan, mutku toi läppäri oli täällä kotona näkysällä, ni ois tehny mieli kirjoittaa...vaan ei ollut sitä mokkulaa. Hyvät oli kahvi/pulla ja seura, vaikka meenasit jäädä sitä kahviakin ilman, me toiset, pojat ja mä senkun herkuteltiin, homma uusitaan viellä....;)

    VastaaPoista
  7. AILI-MUMMO, kiitos! Mulla saattaa olla joskus tämä sanailu, erinlaisempaa Pikolinille, mutta hän kun on tottunut siihen, tuntee mun metkut ja kotkotukset, sisko kun on....;)
    Meillä oli oikein kansallispuku juhla tossa kävelykadulla tänään, onneksi ilma suosi, upeita pukuja, ottelin valokuviakin. Vähän oli vain nuoria mukana, harmin paikka, turistit filmasivat ja kuvasivat, tykkäsin kovasti...;)

    VastaaPoista
  8. PIKOLINI, uusia kuvia aloituslehelle, hyvä ja kiiiiiiiitos!!!!!

    VastaaPoista
  9. Siinä se on nyt meidän koko perhe ennen ja vähän myöhemmin, osa isovanhemmistakin - avoimesti ja reilusti.

    VastaaPoista