Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.

perjantai 18. marraskuuta 2011

OPISKELE KORUNIKKARIKSI .





Laitan tässä korusetin viikonlopuksi! Kun nikkareilla aina löytyy näitä korutikkuja ja helmiä sieltä varastoista, jos vaikka minkalaisia.  Kehotaisin toimintaan ja nippelilaatikot esiin, piikkikärkinen työkalu käteen.
Tastähän se alkaa!

 Peruspiikkiin pujota helmi, työkalulla pyöräytät soman kierukan piikin päähän. Muuten, harvoin onnistuu heti, joten suosittelen vain, epätoivoista ääntelyä ja ihmettelyä, kyllä se  pyöreä lenkki viimein sieltä löytyy, olen muuten varma jonkinlaisesta tuloksesta. Suosittelen myös sen turhan kriittisyyden jättämisen, sille seuraavalle korusetille!!! Itselläni se ei oikein onnistu vielläkään, aineskaan ekaväänöllä, vaikka ole jo useita vuosia harjoitellut. Tokkopa haittaa, siirytään seuraavaan vaiheeseen!
Sitten uusi neula tökätään kierukan läpi ja siihen helmi.....näinhän se jatkuu kunnes olet tyytyväinen korun pituuteen!
Huomioit, että pituus lisääntyy kun vahalankaa otetaan käyttöön. Tarkasta kuvaa, ekapiikki on helmetön, vain lenkki siihen, koska pujotat  vahalangan sen lävitse, viimoseen piikkiin se helmi kyllä kuuluu, lenkin pyöräytys korupiikiin. Sitten alkaa se fundeeraaminen, kuin se sitten pysyy kaulassa!?
Tarpeeksi pitkä piuha, liukuvat solmut, jotta voit pidentää ja lyhentää sitä uutta upeaa koruasi.
Korvaroikuttimet onnistuu jo ilman ohjeita! Olethan jo ensimäisen opin-näyteesi suorittanut hyvin!?

Minähän en ole koskaan ollut mikään pilkun-viilaaja ja tuskinpa tulenkaan sellaiseksi, näillä vuosilla. Siksi nämä ohjeet ovat melkoisen löysät ja joustavat. Tarkoitukseni onkin kannustaa teitä jokaista,  korujentekijöiksi, vahva itsetunto ja oman mielikuvituksen  käyttö salittua, sehän  tekee jokaisesta oman onnensa mestarin, tässäkin tapauksessa.
Otin aikoina korukaupan ikkunan läpi tämän mallin, piirisin kaupankuitille, jotta olisin muistannut sen tarvittaessa. Paperipala säilyi ja tulos on tässä.
Kuva on taas sitä samaa, vähän heikohko. Asettelu miten satuu, mutta koruosassa toistuu säänöllinen sik-sak kuvioi, vaikkakin keskiosa näyttää kuvassa aivan toisenlaiselta! Helmet menevät automaattisesti korupiikin nuppiin kunhan se roikkuu siellä missä sen paikka on, kaulassa tai korvissa. Ohjeeseen jätin aikamoisen pelivaran, koska vain tekemällä oppii....;)

*****

Ota opiksi oikotiet,
taidot todeksi toteutat! 
Tyytyväinen työhösi, ihmisille iloksi.
Kokeile kaikkea, pane parastasi.
Yllätä ystävät, kateelliset kauhistutat.





6 kommenttia:

  1. Näyttää helpolta, mutta mutta ... siis idean ymmärsin vaan ei riitä rohkeus vielä. Ihailen näppäryyttäsi loihtia aina uusia "helminauhoja! ja korvaroikuttimia. Se taito pitää olla hyppysissä kuin myös silmää nähdä, mistä syntyy koru ja mistä harakanpesä.
    Virikkeellistä viikonloppua sinulle, korumaakari ja taulumaalari. Saat aikaan upeita juttuja!

    VastaaPoista
  2. En voi käyttää kuin aitoja koruja (kultaisia tai hopeisia), olen nikkeliallergikko. Kädet ovat liian isot ja kömpelöt, joten askartelu ei sovi oikein minulle.

    Mutta kaunista tulee sinulla Maikku<3

    Mukavaa viikonloppua, ja kiitos postauksesta<3

    VastaaPoista
  3. "anja", kiitos paljon, no mitäs se meikeläinen, ei yhtää mittää, vaatimaton ihminen...;)) Paljon teen ja erialoilla, mutta mikään huipun-häikäisevä en ole, se on totuus! Koska jo mainitsin se "pilkun viilaus" ja uhoominen puuttuu minulta. Osaan toki uhota, mutta minulla se on sitä ylenpaltista leikinlaskua, kuin totista totta!!!! Mielelläni olen aina näpertänyt ja saan aikaseksi. Halu oppia uutta ja auttaa toisia kannustaen, siintä tykkään, siksipä sitä teenkin.
    ps.virikeistä olisi ollut tämä vko-n loppu, iso koirien näyttely meni ohi suun Jkl-sä. Selkä muistutti olemassa olostaan, joten oltava kotona. Porukat kyllä tulevat koirineen tänne, kunhan ovat ensin esillä olleet. Laitan ison annoksen ruokaa uuniin kypsymään, syövät, että jaksavat takaisen sinne etelään...;)

    VastaaPoista
  4. AILI-MUMMO, kiitokset! Sinulta kyllä syntyy paljon kädentaitoja, meille lukijoille, näin se vain on!!! Onneksi emme kaikki tee samoja asioita jotta mielenkiintoa riittää joka suuntaan, tekijälle sekä seuraajille.
    Korumetalit ovat nykyään täysin nikkelivapaita, joten se suuri vaara on melkein pois pyyhitty! Mutta, ihan ei kannata siihen luottaa, koska ne metalliosat on tuontitavataa ja takuita ei aina ole, herkille ihmisille.
    Kosteeta ulkona ja lupailivat jo mahdollista räntää tippuvan....;)

    VastaaPoista
  5. tää on oikein hieno. Harjoittelu tekee mestarin :D

    VastaaPoista
  6. NIINA, niitä-näitä golf-mailoja kyllä syntyy aika nopeasti, noista korupiikeistä! Mutta maltia matkaan, toivon itsellenikin...kiitokset...;D

    VastaaPoista