Pieni pala Maijan öljyvärimaalausta.

tiistai 11. syyskuuta 2012

VANHA RAKAS ESINE.


Tämä vanha maljakko, jota kutsutaan joskus uurnaksi on isovanhempieni kodista. Nämä  kulkee yleensä pareittain ja tälläkin on se kaverinsa. Isän sisko 92v. asuu vielä omakotitaloaan ja sinne kuuluu tämän toinen!
Meillä lapsuuden kotona se on ollut niin kauan kun muistan ja kunnia paikalla. Ihailin sitä kaukaa jo piiperoisena, koska se oli mielestäni erittäin kaunis ja aika isokin. 
Sen tiesimme, että se oli Amerikan muuttokuormassa tänne tuotu, mutta milloin!? Kenties 1912 tai jopa aikaisemmin.  Olivat siellä useaan otteeseen ja isotätini seilasi näitä Atlantin vesiä pitkään, aina kahden vuoden välein. Vaikka olisi hänen amerikan kirstussa tullut tänne.....
Minulle tämä tuli v.1993 kun me sisarukset jaoimme niitä lapsuus kodin tavaroita äitini kuoleman jälkeen.
Onneksi oli kolme sellaista isompaa esinettä joista jokainen sai valita omansa. Jokainen meistä sai sen minkä halusikin, ja toisetkin tavarat jaoimme hyvässä sovussa.
Kääntelen maljakkoa joskus, koska kumpikin maalaus siinä on mielenkiintoinen.


Sitä pitää varovasti käsitellä koska on posliinia tai jotain siihen verratavaa materiaalia!


Isovanhemmat, setäni ja pienempi poika on isäni s. 1908 USA:ssa, viimeiseksi syntyi  tätini v.1920 suomessa, ei siis kerinnyt tähän perhekuvaan.
Laitoin oikein isoksi nämä kuvat koska ovat sen verran teräviä jotta voi oikein tarkastella.
Tässä kuvassa on upeat alkuperäiset metalli raamit, jonka  olen ominut itselleni....;D, vissiin sainkin sen tehdä...koska kukaan  ei ole siitä valitusta tehnyt!
Otin kuvan tänään, ja pakko on todeta, että yli sata vuotta sitten otettu kuva on huomattavasti parempi!


Onneksi on muistoja!
 Isoisääni en tavannut koskaan, mutta isoäitini opin kyllä hyvin tuntemaa, ihana rauhallinen mummoni. Paljon olisi heillä ollut kerrottavaa meille jälkipolville.

Äidin isä kuoli Amerikoissa ja äitinikin oli pikku tyttönen silloin joten muistoja ei juuri kerinnyt kertyä hänelle. Turhaan odottivat isää takaisin Suomeen koska hän kuoli kaivosturmassa, vähän ennen kun piti palata perheen luokse Suomeen. Siinäkin olisi tarinan aihetta kerrakseen jälkipolville!  Mutta onnekseni sain nauttia ja elää kummankin mummoni kanssa.

Tämä tarinani syntyi Minttulin innostamana, kun hän kertoi kuvien kera, omasta rakkaasta muistostaan.
Sinimekkoinen tyttö on oma maalaukseni, kävi vain niin hyvin taustaksi joten annoin olla!

Toivon myöskin että jatkaisitte  tätä sarjaa.....:)


15 kommenttia:

  1. Ihana tuo vanha muistosi ja tuo kuva. Kuvan arvokkuutta lisää titoisuus ketä siinä on. meillääkin joitain mieheni suvun vanhoja kuvia joista ei edes mieheni tiennyt ketä niissä oli.
    Oikein hyvää syyskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mummeli, samon toivoon lauhaa ulkoiluilmoja sinne..;)

      Vähän on kiire tullut tunnistaa noita vanhojen valokuvien ihmisiä, kun on muutaman suvussa viellä jäljellä jotka voisivat viellä tietoja antaa. Siskoni on näissä hommissä ollut ahkera.On eläkeellä myöskin, mutta tuntuu tekevän täyttä työpäivää kun selvittää tätä isän puolen suvun historiaa!
      Minusta ei olisi niin tarkaan työhön, mutta mielelläni kyllä luen väliaika raporteja!

      Nykyään kun selailen omia vanhoja valokuviani, niin tuntuu naamat niin vierailta, ettei ole haisuakaan ketä niissä oikeen mahtaakaan olla.....;D

      Poista
  2. Ihana kun teit tämän ja miten hienosta esineestä. Kaunis maljakko ja hyvin on matkat kestänyt. Mielenkiintoinen historia suvullanne. Ja kuva on hieno. Itsellänikin on eräs Amerikasta tullut esine, jonka olen joskus aiemmin esitellytkin. Sillä on myös hieno historia, tosin en tiedä kaikkea. Se on ollut äidin puolen suvun kastemaljana ja viimeksi käytettiin samaan tarkoitukseen vajaa viisi vuotta sitten lapsenlapseni ristiäisissä.
    Kaunista syksyä Maikku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja kiitos vihjeestä tämän postauksen toteuttamiseen....;D

      Maljakko oli silloin lapsena jo niin kaunis että haaveilin ja ihailin sitä! Eihän silloin niitä kauniita esineitä liikoja ollut, muutenkin sodan jälkeinen aika oli sitä pulaaikaa!!
      Rahallinen arvo tuskin paljoakaan, mutta ah sitä tunnetta nytkin kun se on minulla....;)

      Yritän ettiä sen sun kastemaljan kirjoituksen!?

      Poista
  3. Oi mitä ihanuuksia nämä... upea vanha maljakko ja tuollaiset maalaukset molemmin puolin. Oma maalauksesi myös ihana, sopii hyvin tuohon taustalle. Vanha valokuva on ihana muisto kehyksineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään tarinoita kertoa, kuunella ja lukea, viellä kun siihen saisi jonkun dokumentin mukaan....;)
      Olen varma kun silmäilet ympärillesi niin läydät jutun aiheen, tänne blogiin, samaan tyyliin...jään odottamanaa!?
      Kiitos huomioistasi Anja....;D

      Poista
  4. Kaunis ja muistorikas esine sinulla. Jospa se osaisi tarinansa kertoa, olisi se varmasti tarina vailla vertaa. Ja vanhat sukukuvat ovat myös arvokkaita jälkipolville. Hienosti kerroit maljakon tarinaa. Myös maljakon takana on kaunis maalaus, tuli heti mieleen eräs hetki sitten toisen taulun alta löytynyt maalaus!
    Mietin tässä, onko minulla mitään niin vanhaa esinettä, josta olisi tarinaa tarjolla. Mut katsotaan, sanoi lääkäri, hih.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se H S:n taulu joka löyty sen toisen taulun takaa on aivan ihana! Heti ajattelin mistä sais sen kuvan, ottaisin mallia ja maalaisin sen. En osaa jäljentää, mutta mallia kyllä tarviin siihen...;)

      Jos sulta ei löydy tavaraa tarinaksi asti, niin jo on ihme!?
      Mulla on muuten huomenna lääkäri, jos sais vaikka lisätietoo onko mulle käypää uutta polviniveltä jo tullut ja suostuuko ortopedia sen kohilleen laittamaan. Jos se lääkäri sanookin vaan, että katsotaan.....;D

      Poista
  5. Kaunis maljakko ja ihana muistoz kotoasi. Vikkejä Unkrin Kezhelystä otetaan mielellään vastaan,jos sulla vaan on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Amalia!

      Vähän noloo tunnustaa etten ole kylpylöissä Unkarissa käynyt, vaikka viistoista vuotta siellä säänöllisen epäsäänöllisesti asunut. Olis kyllä pitänyt....;/

      Siinä Balatoni päässähän se Keszthely on ja siellä ne suuret hienot ja hyvät kylpylät on. Eikohän Sissikin siellä ollut ja toisetkin varakaat ja tunnetut ovat ne erinomaiseksi todeneet. Perinteet ja parhaat vedet hoitoineen on vuosisatoja olleet Unkarissa. Joten varmasti kokemusta ja taitoa sieltä löytyy.
      Vissiin olet sinne päin menossa tai ainakin suuniteilla on, hyvä juttu ja toteuta se....kerro lisää....;D

      Poista
    2. Joo toukokuussa lähdetään. Olen kyllä siellä kerran pimeessä ollut, mutta vaunulla ja vain yhden sateisen illan. Sellainen muistikuva, että komeita rakennuksia ois ollut, mutta niin kun sanoin vetta tuli silloin taivaan täydeltä.

      Poista
  6. Samalla tavalla ajattelen tuosta maljakosta, kaunis se on ja rakas muisto. Muistaakseni siinä ei ole leimoja eikä kaiverruksia, pohjassa eikä maalauksissakaan. Hyvässä yhteisymmärryksessä jaoimme kaikki kotimme muistot, tai Maija ja Pena teki työt kun minulla taisi olle joku "työeste".

    Hyvin osaat käsitellä kuvia, niin digitoituja kuin omia maalauksiasikin. Ei uskois jotta vanhana vasta tietsikankäytön aloitit, pensselien heilutuksen taito taisi tulla syntymälahjana hyviltä haltijoiltamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti vähän tyhmää sulle, kun tunnet kaikki mun esineet ja asiat, ni eipä juuri mitään uutta tule sitten sun silmille.
      Vaan seuraavassa jutussa tuleekin uusi kuva jonka olen tosi hyvin käsitelly....hih...:D

      Eläkemymmelina opettelin netit ja tutustuin tietsikkaan, kun viimein hokasin, että eihän siihen tarvita kun jonkinverran asenetta.....ni johan koukuttaa....;)

      Poista
  7. Upea aarre on vanha maljakkosi, ja hieno on historia, jonka kerroit, Maikku!<33

    Oikein hyvää torstaipäivää sinulle!;DDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti siitä maljakosta sain aarteen kun aikoinaan lapsen silmälle se oli niin nätti ja oikein amerikoista!!!!
      Kiitos Aili-mummo, torstain on toivoa täynnä, sanovat!
      Ulkona oli kaunis päivä, kävelin vähän ja tuntu raikkaalta ja sitä laitankin myös sinne sylin täydeltä.......:)

      Poista